Yeva Xmeleska

Polşanın ali tähsil sistemindä islahat prosesi 1990-cı ildän bu yana davam etmäkdädir. İslahatın tämäli Seymdä qäbul edilän “Ali tähsil haqqında” vä “Elmi däräcälär vä rütbälär haqqında” qanunlarla (sentyabr 1990-cı il), eläcä dä “Elmi tädqiqatlar Komitäsi haqqında” qanunla (yanvar 19991-ci il) qoyulub. Sözügedän qanunların qäbul edilmäsi näticäsindä häyata keçirilän däyişikliklär ictimai häyatın digär sahälärindäki däyişikliklärdän färqlänirdi. Hämin däyişikliklärin mäğzi täkcä ali tähsil sisteminin yeni modelinin qanunla layihäläşdirilmäsindän ibarät deyildi. Yeniliklärin mahiyyäti ilk növbädä ali tähsil müässisälärinin hüquqi vä administrativ näzarätin buxovundan azad olması, onlara elmi mäsälälärdä tam särbästliyin verilmäsindä idi. Bundan başqa, däyişikliklärin istiqamätini müäyyänläşdirmäk sälahiyyäti dä ali mäktäblärin özlärinä verilmişdi.

Däyişikliklärin tämälinin bu formada qoyulması gätirib ona çıxardı ki, bu gün ali tähsil sistemindä islahatın yüksälän xätt üzrä inkişaf etdiyini söylämäk mümkün deyil. İslahatlar bärabär qaydada häyata keçirilmirdi: yeniliklärä nail olmaq üçün säy göstärilän obyektlärdä däyişikliklär prosesi çoxdan başlanıb vä bu günäcän davam edir, belä säylär göstärilmäyän müässisälärdä isä olduqca kiçik däyişikliklär müşahidä ounur. Hazırda bäzi tähsil müässisäläri üçün artıq çoxdan keçilmiş märhälä olan bu vä ya digär däyişikliklär, başqaları üçün inqilabi yenilikdir vä onlar hälä indi-indi buna başlamaq üçün qollarını çırmalayırlar.

12 sentyabr 1990-cı il tarixli “Ali tähsil haqqında ” qanun ali tähsil ocaqlarına böyük muxtariyyat verdi. Sözügedän qanuna äsasän, hämçinin ali tähsil müässisäläri çärçiväsindä kollegial orqanların rolu däyişdiriläräk, onlara qärarların qäbul edilmäsi prosesinä ciddi şäkildä täsir etmäk imkanı verildi. Näticädä färdi qärarların ähatä dairäsi mähdudlaşdı. Bundan başqa, hämin qanun qäbul edildikdän sonra qeyri-dövlät ali tähsil müässisälärinin açılması üçün imkan yarandı. 12 yanvar 1991-ci il tarixli “Elmi tädqiqatlar Komitäsi haqqında” qanuna äsasän elmi tädqiqatların maliyyäläşdirilmäsi mexanizminä radikal däyişikliklär edildi. Väsaitin bölüşdürülmäsinä dair bundan öncä mövcud olan prosedurlar läğv edildi. Onların äväzinä tädqiqat institutları vä kollektivläri arasında räqabät prinsipi qäbul edildi. Hämçinin tädqiqatların maliyyäläşdirilmäsinä dair bir neçä mexanizm müäyyän olundu (nizamnamä fäaliyyäti, xüsusi araşdırmalar, “qrant” adlandırılan färdi tädqiqat layihäläri).

Adıçäkilän hüquqi aktlar ali tähsil müässisälärinä (xüsusilä imkanlı müässisälärä) tädris vä tädqiqatların keçirilmäsi mäsälälärindä böyük särbästlik verirdi. Mäsälän, “muxtar tähsil müässisäläri” adlandırılan insititutlara (hämin müässisälärdä kvalifikasiyalı elmi işçilärin sabit heyäti müäyyän edilmiş meyarlara uyğun gälmälidir) nazirlikdä nizamnamäni täsdiq etdirmädän fäaliyyät göstärmäyä icazä verilirdi. Bununla belä, qanunun müddäalarına görä, tähsil müässisälärinin idarä olunması sahäsindä näzärdä tutulan särbästlik akademik azadlıqların häcmindän xeyli az idi. Dövlät tähsil müässisälärinin daxili strukturu, onun tärkibinä daxil olan orqanların sälahiyyät çärçiväläri, müällimlärin ämäk haqlarının hesablanması prinsipläri vä bir sıra digär mäsälälär sözügedän hüquqi aktlarda öz äksini tapmışdı. Bu säbäbdän ali tähsil müässisäläri hämin müddäaları öz maraqlarına uyğun olaraq däyişdirä bilmäzlär, hätta bu addım ciddi sämärä väd etsä belä.

Yeni qanunlar iki äsas mäqsädä nail olmaq üçün yol açmalı idi: ali mäktäblärdä tähsil alanların sayının sürätlä artması vä tähsilin keyfiyyätinin yüksäldilmäsi.

 90-cı illärdä tähsil sisteminin inkişafı

1990-cı ildä qäbul edilän ali tähsil haqqında qanun dövlätlärin tabeçiliyindä olan tähsil müässisälärinä äyani vä qiyabi tähsilä qäbul edilän abituriyentlärin sayını särbäst şäkildä müäyyän etmäk, eläcä dä proqramlara dair täkliflär tärtib etmäk hüququnu verirdi. Gänclärin ali tähsilä olan täläbatı bu müddäanın reallaşdırılması hesabına tämin edilä bilärdi.

Ali tähsil müässisäläri

1990-1998-ci illärdä Polşada ali tähsil sisteminin inkişafı säviyyäsi görünmämiş häddä çatdı. Buna ämin olmaq üçün bir neçä göstäriciyä näzär salmaq kifayätdir. 1989-cu ildä Polşanın ali mäktäblärindä 380 min täläbä tähsil alırdı vä hämin il 50 min mäzuna diplom verilmişdi. Gänclärin ali tähsilä cälb olunmasının faiz göstäricisi (19-24 yaşında olan gänclärin arasında täläbälärin faiz göstäricisi) 10% täşkil edirdi. Halbuki, ali mäktäblärä vä ayrı-ayrı fakültälärä qäbulun häddinä dair märkäzläşdirilmiş qaydada müäyyän edilän normaya uyğun olaraq, ali tähsil ocaqlarına ärizä ilä müraciät edänlärin yalnız yarısı qäbul oluna bilärdi. Özäl tähsil müässisäläri demäk olar ki, mövcud deyildi. 1990-1996-cı illärdä Polşada täläbälärin sayı iki däfädän çox artdı.

Cädväl 1. 1990-1998-ci illärdä ali tähsil müässisälärinin vä täläbälärin sayı.

Xalq Tähsili Nazirliyinin (MEN) apardığı täxmini hesablamalara görä, 1997/98-ci tädris ilindä ali tähsil sisteminä cälb edilän gänclärin faiz göstäricisi 29% artdı.

Tähsil bumu aspiranturalarda da müşahidä olundu. 80-ci illärin ortalarında gänclärin elmi däräcä almağa meyli öläzimäkdä idi. Lakin 90-cı illärdä bu meyl xüsusi ähämiyyät käsb etmäyä başladı: 1985-ci ildä aspiranturada 1262 näfär tähsil alırdısa, 1997-ci ildä bu räqäm 16419 idi.

Beläliklä, vurğulamaq olar ki, 90-cı illärin sonunda Polşada ali tähsil maariflänmänin kütlävi formasına çevrildi. Bu inkişafı tämin edän başlıca amillär aşağıdakılar idi:

• ali tähsilä olan meylin güclänmäsi: cämiyyätdä belä bir räy hakim käsildi ki, ali tähsil almaq särfäli işdir, bu, täkcä özünü täsdiq üçün vasitä deyil, häm dä karyera äldä etmäk üçün hälledici rol oynayan, mävacibin häcminä müsbät täsir göstärän, eläcä dä iş yerini itirmäk tählükäsini azaldan vacib amildir;
• proqram täkliflärinin mäsälälärindä ali tähsil müässisälärinä verilän särbästlik, yäni yeni fakültälär vä bölmälär açmaq imkanı, onların proqramlarının mäzmununu genişländirmäk vä tähsil prosesini täşkil etmäk hüququ. Bütün bunlar tähsil müässislärinä ämäk bazarının täläbatına çevik reaksiya vermäk vä abituriyentlärin ehtiyaclarını ödämäk imkanını verdi;
• täläbälär üçün ödänişli tähsil yerläri limitinin müäyyänläşdirilmäsi mäsäläsindä ali tähsil müässisälärinä verilän särbästlik. Ali tähsil ocaqlarının maliyyä täläbatının artdığı indiki şäraitdä hämin särbästlik ödänişli tähsil növünün inkişafı üçün impuls verdi, eläcä dä büdcä väsaitinin bölüşdürülmäsi işindä ali mäktäblärdä tähsil alan tläbälärin sayını näzärä almaq üçün imkan yaratdı (ali mäktäblärin maliyyäläşdirilmäsi mäsäläsinä häsr olunan bölümdä bu problem daha ätraflı näzärdän keçirilir);
• ali tähsilin yeni bölmälärinin – qeyri-dövlät ali mäktäblärinin vä dövlät peşä mäktäblärinin yaradılması.

Ali tähsilin kütlävi xarakter alması ali tähsil müässisälärinin fäaliyyätindä çoxsaylı yeni proseslärin täzahür etmäsinä säbäb oldu. Onlardan biri tähsilin keyfiyyätinin aşağı düşmäsi tählükäsi idi. Köklü däyişikliklär täläbälärin durumuna da täsir göstärdi. Gänclärin ali tähsil almaq imkanları genişländi vä dövlät täräfindän onlara maddi yardımın göstärilmäsi üsulları däyişdi.

1990-cı ildä qäbul edilän qanun abituriyentlärin qäbulu mäsälälärindä ali mäktäblärä särbästlik vermäklä yanaşı, häm dä tähsil ocaqlarının müstäqil şäkildä proqram täkliflärini tärtib etmäk hüququnu tanıyırdı. Tähsil müässisäläri nüfuzlu fakültälärä qäbulu artırdılar vä yeni bölmälär açmağa başladılar. Bu proses fakültälärin komplektläşdirilmäsindä däyişikliklärä säbäb oldu. Ähämiyyätli yeniliklärdän biri ali mäktäblärdä idaräetmä vä digär buna bänzär sahälär üzrä mütäxässislärin hazırlanması ilä mäşğul olan bölmälärin açılması idi. Ävvällär, mäsälän, politexnik vä pedoqoji institutlarda sözügedän ixtisaslar üzrä tähsil näzärdä tutulmurdu. Ölkä miqyasında ictimai elmlärlä (o cümlädän iqtisadiyyat, näqliyyat, sahibkarlıq, idaräetmä, hüquq, xidmät sahäläri) bağlı olan fakültälärdä täläbälärin sayı artdı. Eyni zamanda tibb, täbiät vä humanitar elmlärä marağın azaldığı müşahidä edilirdi.

90-cı illärin ävvälindä täläbälärin än çoxsaylı qrupu texniki, pedaqoji vä menecer fakültälärindä cämlänmişdi. Onilliyin sonuna yaxın texniki fakültälärdä dinläyicilärin sayı iki däfä yarım, menecer fakültälärindä isä üç däfä yarım artdı. İctimai elmlärlä bağlı olan fakültälärdä täläbä kontingentinin ümumi sayı beş däfädän çox artmışdı. Bu däyişikliklär iki äsas amildän iräli gälirdi: bazar iqtisadiyyatının qurulması yüksäk kvalifikasiyalı menecerlärä täläbatı artırırdı, digär täräfdän, sosial sahä inkişaf etdikcä dövlät administrasiyasında vä yerli strukturlarda väzifä tutmağa qadir olan, ictimai mäsälälärdän baş çıxara bilän mütäxässislärä ehtiyac çoxalırdı. Ötän onilliklär ärzindä mühändislärin hazırlanmasına böyük önäm verilirdi. Lakin müasir ämäk bazarında mühändislärä elä bir täläbat duyulmur (yalnız qabaqcıl texnologiyalarla bağlı olan sahlär istisna olmaqla). Bu säbäbdän mühändis fakültälärinin populyarlığı azalmaqdadır, xüsusilä dä nüfuzu yüksäk olmayan mäktäblärdä.

1990-cı ildä qäbul edilän tähsil haqqında qanuna äsasän, ali mäktäblärin äldä etdikläri hüquqlardan biri tädrisin häm mäzmununu, häm dä üsullarını särbäst şäkildä däyişmäk hüququdur. Qanuna äsasän ali mäktäblärin bu istiqamätdäki fäaliyyätinä görä mäsuliyyät fakültä şuralarının üzärinä düşür. Bu mäsälädä ümumi rähbärlik funksiyasını isä ali tähsil mäsäläläri üzrä Ali Şura häyata keçirir. Ali Şura fakültälärin siyahısını tärtib edir, eläcä dä onların minimal proqram täläblärini täsdiqläyir. Bu, ona gätirib çıxardı ki, müxtälif ali mäktäblärin tädris prosesindä müşahidä olunan däyişikliklär dä müxtälifdir. Mäzmun baxımından, hämin däyişikliklär häm däräcäsinä, häm dä intensivliyinä görä färqlänir.

• yeni därsliklärin geniş çeşidi;
• proqramlar haqqında informasiyanın geniş yayılması: proqramların mäzmunu haqqında informasiyaları vä materialları därc edän ali mäktäblärin, fakültälärin vä ali tähsillä bağlı olan digär täsisatların sayı artmaqdadır;
• tläbälärin mäqsädyönlülüyünün artması: bu amil Polşadakı tädris proqramları ilä xarici tähsil müässislärindäki proqramların oxşar olmasına dälalät edir. Bunu sübut edän daha bir amil ölkädä Avropa kredit sisteminin müddäalarının (European Credit Transfer System) tätbiq edilmäsi idi;
• ali tähsil müässisälärindä tähsilin vä akreditasiyanın keyfiyyätinä qiymät vermäk üçün müvafiq idarälärin yaradılması.

Tädris prosesinin täşkilindä ümumi tendensiya ondan ibarätdir ki, proqramların strukturu hansısa lüzumsuz, särt çärçivälärä salınmayıb, çevik tädris sistemläri tätbiq edilib. Fakültativ fänläri vä müällimläri seçmäk hüququ näzärdä tutulub, täläbälärin särbästliyinin tämin edilmäsi mäqsädilä proqram modullarının yaradılmasına icazä verilib (här yerdä tädris üçün färdi qrafikin tärtib olunmasınadäk); fakültälärası tähsil növü tätbiq edilib. Yäni täläbälärä täkcä konkret fakültänin proqramı çärçiväsindä deyil, bütövlükdä müvafiq tähsil müässisäsindä tädris olunan bütün fänlär üzrä öz seçimi äsasında tähsil almaq hüququ verilib.

Ali mäktäblär qeyri-stasionar tähsil formalarına görä (qiyabi, axşam, aspiranturada eksternlä imtahan vä s.) ödäniş almaq imkanından geniş istifadä etdilär. Sözügedän tähsil formasının hüquq, idaräetmä vä s. fakültälärdä inkişaf säviyyäsi tählükäli häddä çatdı. Ödänişli tähsil növü bir sıra tähsil müässisäläri üçün, xüsusilä dä nüfuzlu ixtisaslar üzrä tähsil täklif edänlär üçün ähämiyyätli gälir mänbäyinä çevrilmişdi. Vä mähz bu gälirlär qeyri-stasionar tähsil formasının inkişafına täkan verdi. 1990/91 tädris ilindä qeyri-stasionar şöbälärdä tähsil alanlar täläbälärin ümumi sayının 77,2%-ni, 1996/97 tädris ilindä isä 53,2%-ni täşkil edirdi.

Ödänişli tähsil formaları sırasına aspirantura tähsili dä daxildir. 1980-ci illä müqayisädä tähsilin bu formasına cälb olunan täläbälärin sayı täqribän dörd däfä artaraq 1996/97 tädris ilindä 58.8 min näfärä çatmışdı. Sözügedän müddät ärzindä maksimal artım iqtisadiyyat (355%) vä känd täsärrüfatı (302%) ilä bağlı olan ali mäktäblärdä, eläcä dä universitetlärdä (287%) müşahidä olunurdu; bir qädär aşağı templä olsa da, texniki ali tähsil müässisälärindä (127%) täläbälärin vä aspirantura dinläyicilärinin sayı da artmaqda idi.

Cädväl 2. Qeyri-dövlät ali tähsil müässisälärindä täläbälärin sayı vä müvafiq tähsil formaları üzrä bölgüsü:

Tamamilä aydın mäsälädir ki, ali mäktäblär çärçiväsindä qiyabi şöbälärin yaradılmasının äsas säbäbi akademik saatların ixtisar edilmäsi hesabına tähsil xärclärinin häcmini azaltmaq vä eyni zamanda, bu vä ya digär säbäbdän yalnız bazar günläri därsä gedä bilän vä öz tähsilini ödämäk iqtidarında olan täläbälärä tähsil almaq imkanı vermäkdir.

19-dan 24 yaşadäk olan gänclärin ali tähsilä cälb olunması göstäricisinin sıçrayışla artması äsas etibarı ilä qeyri-stasionar tähsil formasının, ilk növbädä qiyabi şöbänin genişlänmäsi hesabına mümkün olmuşdu. Belä bir durumun yaranmasına iki amil täsir göstärmişdi. Ävväla, tähsil müässisälärinä täläbälärin qäbulu vä tädris proqramlarının hazırlanması mäsälälärindä tam muxtariyyat verilmişdi. Digär täräfdän, ali mäktäblär dövlät büdcäsindän yetärincä maliyyäläşdirilmir, ödänişlä tähsilä dair normativ aktlar isä mövcud deyildi. Qeyri-stasionar tähsil formalarının inkişafı bir çox hallarda tähsil müässisälärini maliyyäläşdirmäk vä gäläcäk fäaliyyätini tämin etmäk üçün yeganä vasitä olurdu.

Ölkädä ali tähsil sistemi inkişaf edir. Lakin hämin inkişaf qeyri-stasionar tähsil formalarının çiçäklänmäsi hesabına täläbä yerlärinin sayının artırılmasından ibarätdir vä burada tähsilin keyfiyyäti üçün ciddi tählükä yaranır. Bu tählükäni şärtländirän amillär täläbälärin müällimlärlä vä tähsil müässisäläri ilä yetärincä tämasda olmaması, lazımi därsliklärin mövcud olmadığı halda, materialın färdi qaydada öyränilmäsi zäruräti, eläcä dä abituriyent vä täläbälärin ali tähsil mäktäblärinä qäbul edilmäk üçün yetärincä hazırlaşdırılmadığı üçün onların arasından seçim etmäk meyarlarının aşağı düşmäsidir.

1990-cı ildä qäbul edilän qanun ayrı-ayrı färdlärä, fondlara vä digär täsisçilärä qeyri-dövlät tähsil müässisäläri yaratmaq hüququnu verdi. Hämin täsisatlar ähali arasında “özäl” tähsil müässisäläri adlandırılır. Ali mäktäb açmaq üçün ali tähsil mäsäläläri üzrä Ali Şuranın, Xalq Tähsili Nazirliyinin, 1998-ci ilin yanvar ayından başlayaraq isä häm dä ali ixtisas tähsili mäsäläläri üzrä Akkreditasiya Komissiyasının (KAWSZ) icazäsi alınmalıdır. (KAWSZ 1998-ci ildä fäaliyyätä başlayıb. Onun başlıca väzifäsi yeni ali ixtisas tähsili müässisälärinin açılmasına dair müraciätlärä ekspert räyi vermäk, tähsilin keyfiyyätini qiymätländirmäk vä artıq mövcud olan tähsil müässisälärinä fäaliyyät üçün icazä vermäk.) Özäl tähsil müässisäläri bir qayda olaraq, bakalavr däräcäsi verän müässisälär kimi täsis edilirdi. Lakin hazırda onlardan 21-i qanunla müäyyän edilän täläblärä cavab verir vä magistr däräcäsinin verilmäsi ilä yekunlaşan tähsil sistemini häyata keçirmäk hüquqna malikdir.

Cädväl 3. Dövlät vä qeyri-dövlät tähsil müässisälärinin inkişafı vä 1995-1997-ci illärdä täläbälärin say artımı.

Elmi kadrlar tam ştatına malik olan qeyri-dövlät ali tähsil müässisälärinin sayı olduqca azdır. Özlärinin gänc kadrlarının yetişmäsinä diqqät yetirän müässisälär isä demäk olar ki, yoxdur. Mövcud olan bäzi istisnalar deyilänläri sadäcä täsdiq edir. Yaranmış väziyyätä KAWSZ-ın münasibäti 28 oktyabr 1998-ci il tarixli sänäddä öz äksini tapdı. Sänäddä bir sıra mäsälälärä dair narahatçılıq ifadä olunurdu:

• bakalavr däräcäsi verän tähsilin aşağı säviyyäsi;
• qiyabi tähsil formaları üzrä proqramlarda müällimlärin iştirakı ilä keçirilmäsi näzärdä tutulan därs saatlarına az yer ayrılması;
• son vaxtlaracan bakalavrların hazırlanması ilä mäşğul olan tähsil müässisälärinä magistratura tähsilinä keçmäk hüququ verilärkän häddän artıq liberal yanaşma vä s.

Bakalavrların magistr däräcäsi almaq mäqsädilä tähsilini davam etdirmäk hüqununun olub-olmadığı sualı açıq qalmaqdadır. Polşa cämiyyätindä magistr däräcäsinin änänävi olaraq yüksäk däyärländirildiyini näzärä alan vä hazırda bakalavrların hazırlanması ilä mäşğul olan tähsil müässisäläri öz mäzunlarını tähsilin davamına hazırlamaq üçün älindän gäläni äsirgämirlär. Onlar bakalavr däräcäsi üçün näzärdä tutulmuş tädris proqramlarını akademik ali mäktäblärin ilk kurslarına aid olan proqramlarla uyğunlaşdırmağa çalışırdılar. Näticädä qanun müälliflärinin hesablamalarının äksinä olaraq, bakalavr däräcäsinä dair tähsil özünün peşä ilä älaqädar olan istiqamätini itirir.

Qeyri-dövlät tähsil müässisäläri maddi vä texniki baza (binalar, kitabxanalar, labaratoriyalar), eläcä dä täklif edilän tähsilin keyfiyyäti baxımından bir-birindän xeyli färqlänirdilär. Özünün binalarına, kadrlarına, tähsil bazasına malik olan vä tähsil üçün äla şärait täklif edän güclü märkäzlärlä yanaşı, icaräyä götürülän otaqlarda fäaliyyät göstärän kiçik tähsil müässisäläri dä mövcuddur.

• hämin tähsil müässisälärinin böyük äksäriyyäti kiçik vä orta tipli şähärlärdä täşkil edilib vä bu, hämin mäntäqälärdä yaşayan gänclärin tähsil almaq imkanlarını genişländirir;
• qeyri-dövlät tähsil müässisäläri ali mäktäblärin alternativi kimi qäbul olunur vä bu, tähsil sahäsindä räqabätin yaranmasına täkan verir;
• sözügedän tähsil müässisäläri bir qayda olaraq, ixtisaslaşdırılmış peşä tähsili täklif edir, näticädä dövlät ali mäktäblärinin täklif etdiyi tähsil növläri tamamlanır;
• qeyri-dövlät tähsil müässisälärinä qäbul häyata keçirilärkän, müsabiqädä nisbätän az namizäd iştirak edir, bu isä hazırlıq säviyyäsi aşağı olan orta mäktäb mäzunlarının ali tähsil almaq imkanlarının genişländirilmäsi demäkdir;
• qeyri-dövlät mäktäblärinin yaradılması proseduru, ümumi vä effektiv akkreditasiya näzarätinin olmaması, namizädlärin seçilmäsi vä täläbälärin qiymätländirilmäsi meyarlarının aşağı olması, kadr heyätinin qeyri-sabitliyi vä bir sıra digär amillär gätirib ona çıxarır ki, sözügedän müässisälärdä tähsilin keyfiyyäti çoxsaylı tänqidlärä märuz qalır. Bununla älaqädar olaraq, hämin müässisälär üzärindä dövlät näzaräti gücländirilmäli vä yaxud problemin digär hälli yolu tapılmalıdır;
• bütün bunlara räğmän, qätiyyätlä vurğulamaq olar ki, qeyri-dövlät tähsil müässisäläri sektoru ali tähsil sistemindä sarsılmaz mövqelärä malik olub, dövlät ali mäktäblärini tamamlayan vä sistemin gäläcäk inkişafına täkan verän amil rolunda çıxış edir.

  ---

  1, 2, 3