Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

28.10.01 23:30:07

1070

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Yeva Xmeleska

Ali tähsil sistemindä köklü däyiþikliklär

1, 2, 3


Polþanýn ali tähsil sistemindä islahat prosesi 1990-cý ildän bu yana davam etmäkdädir. Ýslahatýn tämäli Seymdä qäbul edilän “Ali tähsil haqqýnda” vä “Elmi däräcälär vä rütbälär haqqýnda” qanunlarla (sentyabr 1990-cý il), eläcä dä “Elmi tädqiqatlar Komitäsi haqqýnda” qanunla (yanvar 19991-ci il) qoyulub. Sözügedän qanunlarýn qäbul edilmäsi näticäsindä häyata keçirilän däyiþikliklär ictimai häyatýn digär sahälärindäki däyiþikliklärdän färqlänirdi. Hämin däyiþikliklärin mäðzi täkcä ali tähsil sisteminin yeni modelinin qanunla layihäläþdirilmäsindän ibarät deyildi. Yeniliklärin mahiyyäti ilk növbädä ali tähsil müässisälärinin hüquqi vä administrativ näzarätin buxovundan azad olmasý, onlara elmi mäsälälärdä tam särbästliyin verilmäsindä idi. Bundan baþqa, däyiþikliklärin istiqamätini müäyyänläþdirmäk sälahiyyäti dä ali mäktäblärin özlärinä verilmiþdi.

Däyiþikliklärin tämälinin bu formada qoyulmasý gätirib ona çýxardý ki, bu gün ali tähsil sistemindä islahatýn yüksälän xätt üzrä inkiþaf etdiyini söylämäk mümkün deyil. Ýslahatlar bärabär qaydada häyata keçirilmirdi: yeniliklärä nail olmaq üçün säy göstärilän obyektlärdä däyiþikliklär prosesi çoxdan baþlanýb vä bu günäcän davam edir, belä säylär göstärilmäyän müässisälärdä isä olduqca kiçik däyiþikliklär müþahidä ounur. Hazýrda bäzi tähsil müässisäläri üçün artýq çoxdan keçilmiþ märhälä olan bu vä ya digär däyiþikliklär, baþqalarý üçün inqilabi yenilikdir vä onlar hälä indi-indi buna baþlamaq üçün qollarýný çýrmalayýrlar.

Ali tähsil sisteminin 1998-ci ildäki durumuna dair bu mäqalädä öz äksini tapan mälumatlar ävvälki dövrün göstäriciläri fonunda täqdim edilib. Bu mälumatlara istinadän köklü däyiþikliklärin dinamikasýný däyärländirmäk olar.

12 sentyabr 1990-cý il tarixli “Ali tähsil haqqýnda ” qanun ali tähsil ocaqlarýna böyük muxtariyyat verdi. Sözügedän qanuna äsasän, hämçinin ali tähsil müässisäläri çärçiväsindä kollegial orqanlarýn rolu däyiþdiriläräk, onlara qärarlarýn qäbul edilmäsi prosesinä ciddi þäkildä täsir etmäk imkaný verildi. Näticädä färdi qärarlarýn ähatä dairäsi mähdudlaþdý. Bundan baþqa, hämin qanun qäbul edildikdän sonra qeyri-dövlät ali tähsil müässisälärinin açýlmasý üçün imkan yarandý. 12 yanvar 1991-ci il tarixli “Elmi tädqiqatlar Komitäsi haqqýnda” qanuna äsasän elmi tädqiqatlarýn maliyyäläþdirilmäsi mexanizminä radikal däyiþikliklär edildi. Väsaitin bölüþdürülmäsinä dair bundan öncä mövcud olan prosedurlar läðv edildi. Onlarýn äväzinä tädqiqat institutlarý vä kollektivläri arasýnda räqabät prinsipi qäbul edildi. Hämçinin tädqiqatlarýn maliyyäläþdirilmäsinä dair bir neçä mexanizm müäyyän olundu (nizamnamä fäaliyyäti, xüsusi araþdýrmalar, “qrant” adlandýrýlan färdi tädqiqat layihäläri).

Adýçäkilän hüquqi aktlar ali tähsil müässisälärinä (xüsusilä imkanlý müässisälärä) tädris vä tädqiqatlarýn keçirilmäsi mäsälälärindä böyük särbästlik verirdi. Mäsälän, “muxtar tähsil müässisäläri” adlandýrýlan insititutlara (hämin müässisälärdä kvalifikasiyalý elmi iþçilärin sabit heyäti müäyyän edilmiþ meyarlara uyðun gälmälidir) nazirlikdä nizamnamäni täsdiq etdirmädän fäaliyyät göstärmäyä icazä verilirdi. Bununla belä, qanunun müddäalarýna görä, tähsil müässisälärinin idarä olunmasý sahäsindä näzärdä tutulan särbästlik akademik azadlýqlarýn häcmindän xeyli az idi. Dövlät tähsil müässisälärinin daxili strukturu, onun tärkibinä daxil olan orqanlarýn sälahiyyät çärçiväläri, müällimlärin ämäk haqlarýnýn hesablanmasý prinsipläri vä bir sýra digär mäsälälär sözügedän hüquqi aktlarda öz äksini tapmýþdý. Bu säbäbdän ali tähsil müässisäläri hämin müddäalarý öz maraqlarýna uyðun olaraq däyiþdirä bilmäzlär, hätta bu addým ciddi sämärä väd etsä belä.

Yeni qanunlar iki äsas mäqsädä nail olmaq üçün yol açmalý idi: ali mäktäblärdä tähsil alanlarýn sayýnýn sürätlä artmasý vä tähsilin keyfiyyätinin yüksäldilmäsi.

 90-cý illärdä tähsil sisteminin inkiþafý

Polþanýn iqtisadi vä ictimai häyatýnda baþ verän däyiþikliklärin än vacib müsbät näticälärindän biri gänclärin ali tähsilä meylinin artmasý idi.

Polþadaký orta mäktäblärin mäzunlarý arasýnda keçirilän räy sorðularý göstärir ki, ölkä gäncliyinin ali tähsilä olan meyli, mäsälän, Fransa, yaxud Böyük Britaniyadaký müvafiq göstäricidän daha çoxdur.

1990-cý ildä qäbul edilän ali tähsil haqqýnda qanun dövlätlärin tabeçiliyindä olan tähsil müässisälärinä äyani vä qiyabi tähsilä qäbul edilän abituriyentlärin sayýný särbäst þäkildä müäyyän etmäk, eläcä dä proqramlara dair täkliflär tärtib etmäk hüququnu verirdi. Gänclärin ali tähsilä olan täläbatý bu müddäanýn reallaþdýrýlmasý hesabýna tämin edilä bilärdi.

Ali tähsil müässisäläri

Ali mäktäblärin vä täläbälärin sayýnýn artmasý

1990-1998-ci illärdä Polþada ali tähsil sisteminin inkiþafý säviyyäsi görünmämiþ häddä çatdý. Buna ämin olmaq üçün bir neçä göstäriciyä näzär salmaq kifayätdir. 1989-cu ildä Polþanýn ali mäktäblärindä 380 min täläbä tähsil alýrdý vä hämin il 50 min mäzuna diplom verilmiþdi. Gänclärin ali tähsilä cälb olunmasýnýn faiz göstäricisi (19-24 yaþýnda olan gänclärin arasýnda täläbälärin faiz göstäricisi) 10% täþkil edirdi. Halbuki, ali mäktäblärä vä ayrý-ayrý fakültälärä qäbulun häddinä dair märkäzläþdirilmiþ qaydada müäyyän edilän normaya uyðun olaraq, ali tähsil ocaqlarýna ärizä ilä müraciät edänlärin yalnýz yarýsý qäbul oluna bilärdi. Özäl tähsil müässisäläri demäk olar ki, mövcud deyildi. 1990-1996-cý illärdä Polþada täläbälärin sayý iki däfädän çox artdý.

Cädväl 1. 1990-1998-ci illärdä ali tähsil müässisälärinin vä täläbälärin sayý.

Meyarlar Ali tähsil müässisäläri Täläbälärin sayý (min)
1990/91 1995/96 1997/98 1990/91 1995/96 1997/98
Cämi 112 179 246 403,8 794,6 1091,9

Xalq Tähsili Nazirliyinin (MEN) apardýðý täxmini hesablamalara görä, 1997/98-ci tädris ilindä ali tähsil sisteminä cälb edilän gänclärin faiz göstäricisi 29% artdý.

Tähsil bumu aspiranturalarda da müþahidä olundu. 80-ci illärin ortalarýnda gänclärin elmi däräcä almaða meyli öläzimäkdä idi. Lakin 90-cý illärdä bu meyl xüsusi ähämiyyät käsb etmäyä baþladý: 1985-ci ildä aspiranturada 1262 näfär tähsil alýrdýsa, 1997-ci ildä bu räqäm 16419 idi.

Beläliklä, vurðulamaq olar ki, 90-cý illärin sonunda Polþada ali tähsil maariflänmänin kütlävi formasýna çevrildi. Bu inkiþafý tämin edän baþlýca amillär aþaðýdakýlar idi:

  • ali tähsilä olan meylin güclänmäsi: cämiyyätdä belä bir räy hakim käsildi ki, ali tähsil almaq särfäli iþdir, bu, täkcä özünü täsdiq üçün vasitä deyil, häm dä karyera äldä etmäk üçün hälledici rol oynayan, mävacibin häcminä müsbät täsir göstärän, eläcä dä iþ yerini itirmäk tählükäsini azaldan vacib amildir;
  • proqram täkliflärinin mäsälälärindä ali tähsil müässisälärinä verilän särbästlik, yäni yeni fakültälär vä bölmälär açmaq imkaný, onlarýn proqramlarýnýn mäzmununu geniþländirmäk vä tähsil prosesini täþkil etmäk hüququ. Bütün bunlar tähsil müässislärinä ämäk bazarýnýn täläbatýna çevik reaksiya vermäk vä abituriyentlärin ehtiyaclarýný ödämäk imkanýný verdi;
  • täläbälär üçün ödäniþli tähsil yerläri limitinin müäyyänläþdirilmäsi mäsäläsindä ali tähsil müässisälärinä verilän särbästlik. Ali tähsil ocaqlarýnýn maliyyä täläbatýnýn artdýðý indiki þäraitdä hämin särbästlik ödäniþli tähsil növünün inkiþafý üçün impuls verdi, eläcä dä büdcä väsaitinin bölüþdürülmäsi iþindä ali mäktäblärdä tähsil alan tläbälärin sayýný näzärä almaq üçün imkan yaratdý (ali mäktäblärin maliyyäläþdirilmäsi mäsäläsinä häsr olunan bölümdä bu problem daha ätraflý näzärdän keçirilir);
  • ali tähsilin yeni bölmälärinin – qeyri-dövlät ali mäktäblärinin vä dövlät peþä mäktäblärinin yaradýlmasý.

Ali tähsilin kütlävi xarakter almasý ali tähsil müässisälärinin fäaliyyätindä çoxsaylý yeni proseslärin täzahür etmäsinä säbäb oldu. Onlardan biri tähsilin keyfiyyätinin aþaðý düþmäsi tählükäsi idi. Köklü däyiþikliklär täläbälärin durumuna da täsir göstärdi. Gänclärin ali tähsil almaq imkanlarý geniþländi vä dövlät täräfindän onlara maddi yardýmýn göstärilmäsi üsullarý däyiþdi.

1990-cý ildä qäbul edilän qanun abituriyentlärin qäbulu mäsälälärindä ali mäktäblärä särbästlik vermäklä yanaþý, häm dä tähsil ocaqlarýnýn müstäqil þäkildä proqram täkliflärini tärtib etmäk hüququnu tanýyýrdý. Tähsil müässisäläri nüfuzlu fakültälärä qäbulu artýrdýlar vä yeni bölmälär açmaða baþladýlar. Bu proses fakültälärin komplektläþdirilmäsindä däyiþikliklärä säbäb oldu. Ähämiyyätli yeniliklärdän biri ali mäktäblärdä idaräetmä vä digär buna bänzär sahälär üzrä mütäxässislärin hazýrlanmasý ilä mäþðul olan bölmälärin açýlmasý idi. Ävvällär, mäsälän, politexnik vä pedoqoji institutlarda sözügedän ixtisaslar üzrä tähsil näzärdä tutulmurdu. Ölkä miqyasýnda ictimai elmlärlä (o cümlädän iqtisadiyyat, näqliyyat, sahibkarlýq, idaräetmä, hüquq, xidmät sahäläri) baðlý olan fakültälärdä täläbälärin sayý artdý. Eyni zamanda tibb, täbiät vä humanitar elmlärä maraðýn azaldýðý müþahidä edilirdi.

90-cý illärin ävvälindä täläbälärin än çoxsaylý qrupu texniki, pedaqoji vä menecer fakültälärindä cämlänmiþdi. Onilliyin sonuna yaxýn texniki fakültälärdä dinläyicilärin sayý iki däfä yarým, menecer fakültälärindä isä üç däfä yarým artdý. Ýctimai elmlärlä baðlý olan fakültälärdä täläbä kontingentinin ümumi sayý beþ däfädän çox artmýþdý. Bu däyiþikliklär iki äsas amildän iräli gälirdi: bazar iqtisadiyyatýnýn qurulmasý yüksäk kvalifikasiyalý menecerlärä täläbatý artýrýrdý, digär täräfdän, sosial sahä inkiþaf etdikcä dövlät administrasiyasýnda vä yerli strukturlarda väzifä tutmaða qadir olan, ictimai mäsälälärdän baþ çýxara bilän mütäxässislärä ehtiyac çoxalýrdý. Ötän onilliklär ärzindä mühändislärin hazýrlanmasýna böyük önäm verilirdi. Lakin müasir ämäk bazarýnda mühändislärä elä bir täläbat duyulmur (yalnýz qabaqcýl texnologiyalarla baðlý olan sahlär istisna olmaqla). Bu säbäbdän mühändis fakültälärinin populyarlýðý azalmaqdadýr, xüsusilä dä nüfuzu yüksäk olmayan mäktäblärdä.

Proqramlarýn vä tähsilin täþkilati quruluþunun däyiþmäsi

1990-cý ildä qäbul edilän tähsil haqqýnda qanuna äsasän, ali mäktäblärin äldä etdikläri hüquqlardan biri tädrisin häm mäzmununu, häm dä üsullarýný särbäst þäkildä däyiþmäk hüququdur. Qanuna äsasän ali mäktäblärin bu istiqamätdäki fäaliyyätinä görä mäsuliyyät fakültä þuralarýnýn üzärinä düþür. Bu mäsälädä ümumi rähbärlik funksiyasýný isä ali tähsil mäsäläläri üzrä Ali Þura häyata keçirir. Ali Þura fakültälärin siyahýsýný tärtib edir, eläcä dä onlarýn minimal proqram täläblärini täsdiqläyir. Bu, ona gätirib çýxardý ki, müxtälif ali mäktäblärin tädris prosesindä müþahidä olunan däyiþikliklär dä müxtälifdir. Mäzmun baxýmýndan, hämin däyiþikliklär häm däräcäsinä, häm dä intensivliyinä görä färqlänir.

Tädris proqramlarýna edilän däyiþikliklärin, xüsusilä dä keçmiþdä güclü ideoloji täzyiq altýnda olan bilik sahälärindäki yeniliklärin nä däräcädä därin olduðunu däqiq müäyyänläþdirmäk mümkün deyil. Hämin däyiþikliklärin elementi kimi aþaðýdaký faktlar sadalana bilär:

  • yeni därsliklärin geniþ çeþidi;
  • proqramlar haqqýnda informasiyanýn geniþ yayýlmasý: proqramlarýn mäzmunu haqqýnda informasiyalarý vä materiallarý därc edän ali mäktäblärin, fakültälärin vä ali tähsillä baðlý olan digär täsisatlarýn sayý artmaqdadýr;
  • tläbälärin mäqsädyönlülüyünün artmasý: bu amil Polþadaký tädris proqramlarý ilä xarici tähsil müässislärindäki proqramlarýn oxþar olmasýna dälalät edir. Bunu sübut edän daha bir amil ölkädä Avropa kredit sisteminin müddäalarýnýn (European Credit Transfer System) tätbiq edilmäsi idi;
  • ali tähsil müässisälärindä tähsilin vä akreditasiyanýn keyfiyyätinä qiymät vermäk üçün müvafiq idarälärin yaradýlmasý.

Tädris prosesinin täþkilindä ümumi tendensiya ondan ibarätdir ki, proqramlarýn strukturu hansýsa lüzumsuz, särt çärçivälärä salýnmayýb, çevik tädris sistemläri tätbiq edilib. Fakültativ fänläri vä müällimläri seçmäk hüququ näzärdä tutulub, täläbälärin särbästliyinin tämin edilmäsi mäqsädilä proqram modullarýnýn yaradýlmasýna icazä verilib (här yerdä tädris üçün färdi qrafikin tärtib olunmasýnadäk); fakültälärasý tähsil növü tätbiq edilib. Yäni täläbälärä täkcä konkret fakültänin proqramý çärçiväsindä deyil, bütövlükdä müvafiq tähsil müässisäsindä tädris olunan bütün fänlär üzrä öz seçimi äsasýnda tähsil almaq hüququ verilib.

Qeyri-stasionar tähsil

Ali mäktäblär qeyri-stasionar tähsil formalarýna görä (qiyabi, axþam, aspiranturada eksternlä imtahan vä s.) ödäniþ almaq imkanýndan geniþ istifadä etdilär. Sözügedän tähsil formasýnýn hüquq, idaräetmä vä s. fakültälärdä inkiþaf säviyyäsi tählükäli häddä çatdý. Ödäniþli tähsil növü bir sýra tähsil müässisäläri üçün, xüsusilä dä nüfuzlu ixtisaslar üzrä tähsil täklif edänlär üçün ähämiyyätli gälir mänbäyinä çevrilmiþdi. Vä mähz bu gälirlär qeyri-stasionar tähsil formasýnýn inkiþafýna täkan verdi. 1990/91 tädris ilindä qeyri-stasionar þöbälärdä tähsil alanlar täläbälärin ümumi sayýnýn 77,2%-ni, 1996/97 tädris ilindä isä 53,2%-ni täþkil edirdi.

Ödäniþli tähsil formalarý sýrasýna aspirantura tähsili dä daxildir. 1980-ci illä müqayisädä tähsilin bu formasýna cälb olunan täläbälärin sayý täqribän dörd däfä artaraq 1996/97 tädris ilindä 58.8 min näfärä çatmýþdý. Sözügedän müddät ärzindä maksimal artým iqtisadiyyat (355%) vä känd täsärrüfatý (302%) ilä baðlý olan ali mäktäblärdä, eläcä dä universitetlärdä (287%) müþahidä olunurdu; bir qädär aþaðý templä olsa da, texniki ali tähsil müässisälärindä (127%) täläbälärin vä aspirantura dinläyicilärinin sayý da artmaqda idi.

Özäl ali mäktäblärdä qeyri-stasionar tähsil formasýnýn inkiþafý xüsusilä dramatik miqyas aldý. 2 saylý cädväldä äks olunan göstäricilär bunu äyani þäkildä sübut edir. Hämin cädvälä äsasän 1996-cý ildä äyani þöbädä tähsil alanlarýn sayý qeyri-dövlät tähsil müässisälärinin ähatä etdiyi täläbälärin ümumi sayýnýn yalnýz dörddä birini täþkil edir.

 

Cädväl 2. Qeyri-dövlät ali tähsil müässisälärindä täläbälärin sayý vä müvafiq tähsil formalarý üzrä bölgüsü:

 

Ýl

Täläbälär

Cämi Äyani þöbä Axþam þöbäsi Qiyabi þöbä Ekstern tähsil
1991 865 802 36 27 -
1994 32122 12213 745 19109 14
1996 122292 29427 7469 82412 2942

Tamamilä aydýn mäsälädir ki, ali mäktäblär çärçiväsindä qiyabi þöbälärin yaradýlmasýnýn äsas säbäbi akademik saatlarýn ixtisar edilmäsi hesabýna tähsil xärclärinin häcmini azaltmaq vä eyni zamanda, bu vä ya digär säbäbdän yalnýz bazar günläri därsä gedä bilän vä öz tähsilini ödämäk iqtidarýnda olan täläbälärä tähsil almaq imkaný vermäkdir.

19-dan 24 yaþadäk olan gänclärin ali tähsilä cälb olunmasý göstäricisinin sýçrayýþla artmasý äsas etibarý ilä qeyri-stasionar tähsil formasýnýn, ilk növbädä qiyabi þöbänin geniþlänmäsi hesabýna mümkün olmuþdu. Belä bir durumun yaranmasýna iki amil täsir göstärmiþdi. Ävväla, tähsil müässisälärinä täläbälärin qäbulu vä tädris proqramlarýnýn hazýrlanmasý mäsälälärindä tam muxtariyyat verilmiþdi. Digär täräfdän, ali mäktäblär dövlät büdcäsindän yetärincä maliyyäläþdirilmir, ödäniþlä tähsilä dair normativ aktlar isä mövcud deyildi. Qeyri-stasionar tähsil formalarýnýn inkiþafý bir çox hallarda tähsil müässisälärini maliyyäläþdirmäk vä gäläcäk fäaliyyätini tämin etmäk üçün yeganä vasitä olurdu.

Ölkädä ali tähsil sistemi inkiþaf edir. Lakin hämin inkiþaf qeyri-stasionar tähsil formalarýnýn çiçäklänmäsi hesabýna täläbä yerlärinin sayýnýn artýrýlmasýndan ibarätdir vä burada tähsilin keyfiyyäti üçün ciddi tählükä yaranýr. Bu tählükäni þärtländirän amillär täläbälärin müällimlärlä vä tähsil müässisäläri ilä yetärincä tämasda olmamasý, lazými därsliklärin mövcud olmadýðý halda, materialýn färdi qaydada öyränilmäsi zäruräti, eläcä dä abituriyent vä täläbälärin ali tähsil mäktäblärinä qäbul edilmäk üçün yetärincä hazýrlaþdýrýlmadýðý üçün onlarýn arasýndan seçim etmäk meyarlarýnýn aþaðý düþmäsidir.

Qeyri-dövlät ali tähsil müässisäläri

1990-cý ildä qäbul edilän qanun ayrý-ayrý färdlärä, fondlara vä digär täsisçilärä qeyri-dövlät tähsil müässisäläri yaratmaq hüququnu verdi. Hämin täsisatlar ähali arasýnda “özäl” tähsil müässisäläri adlandýrýlýr. Ali mäktäb açmaq üçün ali tähsil mäsäläläri üzrä Ali Þuranýn, Xalq Tähsili Nazirliyinin, 1998-ci ilin yanvar ayýndan baþlayaraq isä häm dä ali ixtisas tähsili mäsäläläri üzrä Akkreditasiya Komissiyasýnýn (KAWSZ) icazäsi alýnmalýdýr. (KAWSZ 1998-ci ildä fäaliyyätä baþlayýb. Onun baþlýca väzifäsi yeni ali ixtisas tähsili müässisälärinin açýlmasýna dair müraciätlärä ekspert räyi vermäk, tähsilin keyfiyyätini qiymätländirmäk vä artýq mövcud olan tähsil müässisälärinä fäaliyyät üçün icazä vermäk.) Özäl tähsil müässisäläri bir qayda olaraq, bakalavr däräcäsi verän müässisälär kimi täsis edilirdi. Lakin hazýrda onlardan 21-i qanunla müäyyän edilän täläblärä cavab verir vä magistr däräcäsinin verilmäsi ilä yekunlaþan tähsil sistemini häyata keçirmäk hüquqna malikdir.

1991-1998-ci illärdä 134 qeyri-dövlät ali tähsil müässisäsi yaradýlýb. Ali tähsil sisteminin bu sektorunun inkiþafý templärini 3 saylý cädväl äks etdirir.

Cädväl 3. Dövlät vä qeyri-dövlät tähsil müässisälärinin inkiþafý vä 1995-1997-ci illärdä täläbälärin say artýmý.

 

Meyarlar

1995 1996 1997
sayý % sayý % sayý %
Dövlät ali mäktäbläri 91 57 92 48 92 44
Qeyri-dövlät

ali mäktäbläri

67 43 100 52 115 56
Dövlät ali mäktäblärinin täläbäläri 728285 91 849502 88 941201 81
Qeyri-dövlät ali mäktäblärinin täläbäläri 70238 9 119308 12 226675 19

Elmi kadrlar tam þtatýna malik olan qeyri-dövlät ali tähsil müässisälärinin sayý olduqca azdýr. Özlärinin gänc kadrlarýnýn yetiþmäsinä diqqät yetirän müässisälär isä demäk olar ki, yoxdur. Mövcud olan bäzi istisnalar deyilänläri sadäcä täsdiq edir. Yaranmýþ väziyyätä KAWSZ-ýn münasibäti 28 oktyabr 1998-ci il tarixli sänäddä öz äksini tapdý. Sänäddä bir sýra mäsälälärä dair narahatçýlýq ifadä olunurdu:

  • bakalavr däräcäsi verän tähsilin aþaðý säviyyäsi;
  • qiyabi tähsil formalarý üzrä proqramlarda müällimlärin iþtiraký ilä keçirilmäsi näzärdä tutulan därs saatlarýna az yer ayrýlmasý;
  • son vaxtlaracan bakalavrlarýn hazýrlanmasý ilä mäþðul olan tähsil müässisälärinä magistratura tähsilinä keçmäk hüququ verilärkän häddän artýq liberal yanaþma vä s.

Bakalavrlarýn magistr däräcäsi almaq mäqsädilä tähsilini davam etdirmäk hüqununun olub-olmadýðý sualý açýq qalmaqdadýr. Polþa cämiyyätindä magistr däräcäsinin änänävi olaraq yüksäk däyärländirildiyini näzärä alan vä hazýrda bakalavrlarýn hazýrlanmasý ilä mäþðul olan tähsil müässisäläri öz mäzunlarýný tähsilin davamýna hazýrlamaq üçün älindän gäläni äsirgämirlär. Onlar bakalavr däräcäsi üçün näzärdä tutulmuþ tädris proqramlarýný akademik ali mäktäblärin ilk kurslarýna aid olan proqramlarla uyðunlaþdýrmaða çalýþýrdýlar. Näticädä qanun müälliflärinin hesablamalarýnýn äksinä olaraq, bakalavr däräcäsinä dair tähsil özünün peþä ilä älaqädar olan istiqamätini itirir.

Qeyri-dövlät tähsil müässisäläri maddi vä texniki baza (binalar, kitabxanalar, labaratoriyalar), eläcä dä täklif edilän tähsilin keyfiyyäti baxýmýndan bir-birindän xeyli färqlänirdilär. Özünün binalarýna, kadrlarýna, tähsil bazasýna malik olan vä tähsil üçün äla þärait täklif edän güclü märkäzlärlä yanaþý, icaräyä götürülän otaqlarda fäaliyyät göstärän kiçik tähsil müässisäläri dä mövcuddur.

Özäl tähsil müässisälärinin inkiþaf säviyyäsi vä rolu däyärländirilärkän qeyd edilmälidir ki:

  • hämin tähsil müässisälärinin böyük äksäriyyäti kiçik vä orta tipli þähärlärdä täþkil edilib vä bu, hämin mäntäqälärdä yaþayan gänclärin tähsil almaq imkanlarýný geniþländirir;
  • qeyri-dövlät tähsil müässisäläri ali mäktäblärin alternativi kimi qäbul olunur vä bu, tähsil sahäsindä räqabätin yaranmasýna täkan verir;
  • sözügedän tähsil müässisäläri bir qayda olaraq, ixtisaslaþdýrýlmýþ peþä tähsili täklif edir, näticädä dövlät ali mäktäblärinin täklif etdiyi tähsil növläri tamamlanýr;
  • qeyri-dövlät tähsil müässisälärinä qäbul häyata keçirilärkän, müsabiqädä nisbätän az namizäd iþtirak edir, bu isä hazýrlýq säviyyäsi aþaðý olan orta mäktäb mäzunlarýnýn ali tähsil almaq imkanlarýnýn geniþländirilmäsi demäkdir;
  • qeyri-dövlät mäktäblärinin yaradýlmasý proseduru, ümumi vä effektiv akkreditasiya näzarätinin olmamasý, namizädlärin seçilmäsi vä täläbälärin qiymätländirilmäsi meyarlarýnýn aþaðý olmasý, kadr heyätinin qeyri-sabitliyi vä bir sýra digär amillär gätirib ona çýxarýr ki, sözügedän müässisälärdä tähsilin keyfiyyäti çoxsaylý tänqidlärä märuz qalýr. Bununla älaqädar olaraq, hämin müässisälär üzärindä dövlät näzaräti gücländirilmäli vä yaxud problemin digär hälli yolu tapýlmalýdýr;
  • bütün bunlara räðmän, qätiyyätlä vurðulamaq olar ki, qeyri-dövlät tähsil müässisäläri sektoru ali tähsil sistemindä sarsýlmaz mövqelärä malik olub, dövlät ali mäktäblärini tamamlayan vä sistemin gäläcäk inkiþafýna täkan verän amil rolunda çýxýþ edir.

    1, 2, 3