1989-1990-cı illärdä ali tähsil sisteminin maliyyäläşdirilmäsinä ayrılan väsaitin häcmi ÜDM-nin 0,71%-dän 1,11%-ä qaldırıldı. Lakin cämi bir il sonra bu göstärici 0,82%-ä (1991-1998-ci illär üçün orta räqäm) endi. Müqayisä çün qeyd etmäk yerinä düşär ki, Qärbi Avropa ölkälärindä bu göstärici 0,8% (İtaliya) 1,6% (İsveç) arasındadır. Ölkädä ali tähsil vä elm sahäsinä ayrılan väsaitin ümumi häcmi ÜDM-nin 1,3% täşkil edir. Bu baxımdan müqayisä etdikdä Polşa Avropada sonuncu yerlärdän birini tutur.

Maliyyäläşdirmänin bu qädär aşağı säviyädä olması bir sıra neqativ näticälärä gätirib çıxarır. İlk növbädä qeyd edilmäli olan neqativ hallardan biri odur ki, ali tähsil mäqsädläri üçün dövlät büdcäsindän ödänilän dotasiyanın bölüşdürülmäsinä dair yeni prinsiplärin tätbiqi gözlänilän näticäni vermädi.

1989-cu ilädäk ali tähsil sisteminin maliyyäläşdirilmäsinin äsas forması dövlät büdcäsindä ümumi dotasiyanın ödänilmäsi idi. 1989-1991-ci illärdä ali tähsilin maliyyäläşdirilmäsi sistemi aşağıdakı modifikasiyaya märuz qaldı:

• dövlät büdcäsindän dövlät tähsil müässisälärinin büdcäsinä köçürülän väsait dotasiya vä dövlät täräfindän ödänilän tähsil haqqından ibarät oldu;
• täläbälär täräfindän ödänilän tähsil haqqı özäl tähsil müässisälärinin maliyyäläşdirilmäsiinin äsas formasına çevrildi;
• qeyri-stasionar şöbälärdä tähsil alan täläbälär täräfindän ödänilän tähsil haqqı dövlät tähsil müässisälärinin maliyyäläşdirilmäsinin älavä formasına çevrildi.

Tädris vä tädqiqat fäaliyyätinin täşkili üçün näzärdä tutulan ictimai väsaitlärin tähsil müässisäläri arasında bölüşdürülmäsi prinsipläri ähämiyyätli däräcädä däyişdirildi. Tädris prosesinin ehtiyacları üçün näzärdä tutulan ümumi dotasiyaya yeni element – dövlät täräfindän ödänilän tähsil haqqı älavä edildi. Tädqiqat fäaliyyätinin maliyyäläşdirilmäsi mexanizmi isä Elmi Tädqiqat Komitäsinin (KWN) yaradalıması ilä älaqädar olaraq däyişdirildi. Ali mäktäblärin stabil olaraq ala bildiyi büdcä dotasiyaları sırasına aşağıdakıları aid etmäk olar: tädris fäaliyyätinin täşkili üçün dotasiya, ämäli tädqiqatlar üçün dotasiya (Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän ödänilir), eläcä dä fundamental tädqiqat fäaliyyäti üçün dotasiya (KWN täräfindn ödänilir).

1991-ci ildän etibarän tädrisini täşkili üçün näzärdä tutulan ictimai väsaitlärin ali tähsil müässisäläri arasında bölüşdürülmäsi “alqoritm” deyilän qayda äsasında häyata keçirilir. Hämin qaydaya äsasän ali tähsil müässisäsi täräfindän alınan väsaitin ähämiyyätli hissäsi (täqribän yarısı) onun näzdindäki fakültälärdä tädrisä yönälän mäsräflärä, eläcä dä hämin müässisädä tähsil alan täläbälärin ümumi sayına mütänasibdir. Tädrisä yönälän mäsräflärin häcmi vä täläbälärin ümumi sayı barädä göstäricilär Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän täsdiq olunur. Ali tähsil müässisälärinä verilän dotasiyanın häcmi, hämçinin orada çalışan yüksäk kvalifikasiyalı müällimlärin sayından asılıdır. Alqoritm sistemi dövlät väsaitlärinin bölüşdürülmäsi mäsälälärindä märkäzi orqanların volyuntarizmini mähdudlaşdırır. Väsaitlärin bölüşdürülmäsi mäsäläsindä sözügedän qaydanın tätbiq olunmasının näticäsi olaraq, müällimlärin sayında vä ali tähsilä yönälän väsaitlärin häcmindä artım cüzi olduğu halda, täläbälärin sayı sürätlä artmağa başladı.

İlkin planlara äsasän tähsil müässisäläri täräfindän häyata keçirilän fundamental tädqiqat fäaliyyätinin maliyyäläşdirilmäsinä dair dotasiyaların bölüşdürülmäsi sxemi aşağıdakı amilläri näzärä almalı idi: tädqiqat bölmäsindä çalışan müällimlärin, eläcä dä tädqiqatlarda iştirak edän vä äsas iş yeri kimi hämin bölmädä çalışan şäxslärin ümumi sayı; onların orta aylıq ämäk haqqı; avadanlığın alınması üçün çäkilän xärclär; tädqiqatların aparılması vä bölmänin fäaliyyätinin tämin edilmäsi üçün çäkilän digär xärclär. Digär täräfdän sözügedän sxem tädqiqat bölmälärinin maliyyäläşdirilmäsini aşağıdakı amillärdän asılı väziyyätä gätirmäli idi:

• aparılan tädqiqatların xarakteri vä sahäsi;
• tädqiqatın elmi säviyyäsi;
• tädqiqatın inzibati tabeçiliyi.

1996-cı ildän etibarän dövlät elmi tähsil müässisälärindä maliyyä fäaliyyätinin müsbät näticäläri müşahidä olunmağa başlayıb (tibbi akademiyalar istisna olmaqla). Ävvälki illärdä hämin müässisälär daim böhranla üzläşirdilär. Maliyyä sahäsindä müsbät näticälärin äldä olunması şübhäsiz ki, tähsil müässisälärinin daha effektli idarä olunmasının bähräsi idi. Digär täräfdän, älavä mänbälärdän äldä edilän gälirlär, ilk növbädä täläbälär täräfindän ödänilän tähsil haqqı hesabına gälirlärin artması bu iräliläyişä öz töhväsini vermişdi.

1989-1997-ci illärdä ali tähsil sistemindä mädaxil vä mäxaric strukturu ähämiyyätli däräcädä däyişdi. Bu däyişiklik ali mäktäblärdä tädris yükünün artırılması vä onların tädqiqat fäaliyyätinin miqyasının azaldılması ilä älaqädar idi. Ali mäktäblärin mädaxil vä mäxaric struktrunda tädqiqat fäaliyyätinin payına düşän xärclärin azaldılması dramatik häddä çatdı: yeddi il ärzindä onun häcmi 26,7%-dän 16,5%-ä enib, yäni ävvälki mäbläğin üçdä biri qädär azalıb. Başqa sözlä, ali mäktäblär elmi-tädqiqat institutları funksiyasını itirir vä getdikcä daha çox tähsil müässisälärinä çevrilirlär. Bu isä akademik müässisänin mahiyyätini – täläbälärin tähsili ilä tädqiqat işlärinin älaqäländirilmäsi prinsipini tählükä altına qoyur.

1996-1997-ci illärdä Polşanın ali tähsil müässisälärindä här bir täläbä üçün tähsilin real däyäri täqribän 7% aşağı düşdü. Ehtimal etmäk olar ki, bu hadisä täkcä tähsil sistemindä rasionallaşdırmanın näticäsi kimi deyil, häm dä ali mäktäblärä dövlät täräfindän ayrılan väsaitin yetärli olmamasından iräli gälib. 1991-ci ildä bir täläbänin tähsil xärci 1600 ABŞ dolları idisä, 1997-ci ildä bu mäbläğ 1000 dollara endi. Halbuki, Qärbi Avropa dövlätlärindä müvafiq mäbläğ 2500 dollarla (İspaniya) 11500 dollar (İsveçrä) arasında däyişir.

Özäl müässisälärdä tähsil xärclärinin häcmi (1997-ci ildä bu räqäm 1980 zlot idi) dövlät tähsil müässisäläri ilä müqayisädä (6719 zlot) xeyli aşağıdır. Aydın mäsälädir ki, özäl tähsil müässisäläri daha effektiv ildaräçiliyä malikdir vä nisbätän az xärc täläb edän ixtisaslar üzrä tähsilä üstünlük verir. Lakin mäsräflär arasında färqin bu qädär böyük olmasının säbäblärini özäl tähsil müässisälärinin ali mäktäblär üçün zäruri olan bir sıra funksiyaların icrasından imtina etmäsindä axtarmaq lazımdır. Söhbät elmi tädqiqatlardan, müällimlärlä täläbälär arasında keyfiyyätli tämasların tämin edilmäsindän, tähsil bazasından (kitabxanalar vä s.) gedir. Özäl tähsil müässisälärindä mäsräflärin aşağı olmasının säbäblärindän biri dä burada müällimlärin müqavilä äsasında işä götürülmäsidir.

Ali tähsil müässisälärinin maliyyäläşdirilmäsinin mövcud säviyyäsi vä üsulları tähsilin keyfiyyätinin müvafiq säviyyädä saxlanması üçün şärait yaratmır. Tähsil müässisälärinin kadr, maddi vä s. ehtiyatları artıq tükänib. Maliyyäläşdirmänin mövcud säviyyäsi isä onlara yeni täläbä yerläri açmaq imkanı vermir, çünki belä bir addım tähsilin keyfiyyätinä zärbä vura bilär. Täläbälärin sayının çoxalması qeyri-stasionar tähsil formalarının genişländirilmäsi hesabına baş verä bilär (bu isä tähsilin keyfiyyätinin aşağı düşmäsi demäkdir), çünki bu günkü durumda ali tähsil müässisälärinin inkişafı yalnız tähsil haqlarının toplanması hesabına äldä edilän väsaitdän asılıdır. Tähsil müässisäläri yeitärincä maliyyäläşdirilmädyi üçün onlar ali tähsilä olan sosial täläbatı ödäyä bilmir. Täläbä yerlärinin sayı artırılmır, gänclärin tähsil alması vä müällimlärin normal işlämäsi üçün zäruri olan şärait yaradılmır. Bir sıra hallarda väsait çatışmazlığı ucbatından tähsil müässisälärinin maddi bazasının lazımi säviyyädä saxlanılması mümkün olmur. Memarlıq abidäläri olan binalarda yerläşän ali tähsil ocaqları bu sahädä xüsusilä böyük çätinliklärlä üzläşdilär. Hämin binaların aşınmadan qorunması vä bärpası böyük xärclär täläb edir vä bir sıra hallarda rähbärliyin säylärinä baxmayaraq, onları xilas etmäk mümükün olmur.

Ötän illär ärzindä ali tähsil sisteminin maliyyäläşdirilmäsinä dair effektiv mexanizmlär ortaya qoyulmayıb. Tähsil vä tädqiqat mäqsädläri üçün näzärdä tutulan väsaitin bölüşdürülmäsinä dair 90-cı illärin ävvällärindä tätbiq edilän mexanizmlär tezliklä öz qüvväsini itirdi. Çünki hämin mexanizmlär häm färdi, häm dä kollektiv subyektlärin “qazanc ehtiraslarını” tänzimläyän alät kimi ortaya çıxmışdı. Polşa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Şurası ali tähsil müässisälärinin maliyyäläşdirilmäsi sisteminin däyişdirilmäsi täläbilä çıxış edir, maaşların miqdarına görä maliyyäläşmä prinsipindän yerinä yetirilän väzifälärin häcminä görä maliyyäläşmä prinsipinä keçid täklifini iräli sürür.

1997-ci ildä qäbul edilän Polşa Respublikasının Konstitusiyasında ali tähsil sisteminä aid müddäa öz äksini tapıb. Konstitusiyanın 70-ci maddäsinin ikinci abzasında deyilir: “İctimai tähsil müässisälärindä tähsil pulsuzdur. İctimai ali tähsil müässisälärindä bäzi tähsil xidmätlärinin ödänişli olmasına qanunla icazä verilä bilär”. Sözügedän müddäa Konstitusiyanın mätninä daxil edilänäcän cämiyyätdä Polşa ali tähsil sistemindä ödänişli tähsilin bu vä ya digär formasının (tam yaxud qismän) tätbiq edilmäsinin mäqsädläri vä mümkünlüyü mövzusu ätrafında davamlı diskussiya aparılmışdı. Konstitusiya qäbul edildikdän sonra da hämin diskussiya davam etdirildi. 1998-ci ildä sözügedän müddäanın mänası müxtälif cür şärh olunurdu. Ümumilikdä ödänişli tähsilin tätbiq edilmäsinin mümkün näticäläri barädä fikir mübadiläsi sängimirdi.

Hämin diskussiyada ödänişli tähsilin tätbiq edilmäsinin täräfdarları daha çox aşağıdakı arqumentlärdän istifadä edirdilär:

• hökümät büdcädän maliyyäläşdirilän ali tähsil müässisälärindä mövcud olan väsait çatışmazlığının aradan qaldırılacağını bäyan etmir.
• statistika göstärir ki, äyani şöbälärdäki täläbälärin böyük äksäriyyäti täminatlı ailälärin nümayändäläridir. Onlar bütün ähalidän toplanan vergilär hesabına ödänilän dotasiyadan istifadä edir. Bu isä daha täminatlı şäxslärin vä onların karyerasının bütün vergi ödäyänlärin (statistikaya görä daha az täminatlıların) väsaiti hesabına älavä olaraq maliyyäläşdirilmäsi demäkdir.
• uzaq gäläcäkdä tähsil sisteminin ähalinin daha geniş täbäqälärini ähatä edäcäyi vä demoqrafik yüksäliş näticäsindä täläbälärin sayının xeyli artacağı gözlänilir. Vä gäläcäkdä tähsil sisteminin täkcä dövlät büdcäsinin väsaiti hesabına maliyyäläşdirilmäsi mümkünsüz olacaq.
• ödänişli tähsilin tätbiqi ali tähsil müässisälärinin fäaliyyätindä däyişikliklärin äldä olunmasına şärait yaradan mexanizmläri häräkätä gätirir. Täläbä ilä ali mäktäb arasında bazar münasibätläri yaranır (“män pul veriräm, ona görä dä täläb ediräm” prinsipi äsasında), bütün ölkä miqyasında tähsil müässisäläri arasında räqabät getdiyi üçün tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsinin daha optimal variantları üzä çıxarılır, eläcä dä ali mäktäblärin potensialından daha rasional istifadä olunur.

Ali tähsil müässisäläri üçün zäruri olan maliyyä väsaitinin bir hissäsinin bölüşdürülmäsindä bazar münasibätlärindän iräli gälän üsuldan istifadä etmäklä, ciddi uğurlara nail olmaq istiqamätindä säylär göstärilirdi. Bu säylär ödänişli tähsilin tätbiq edilmäsi üçün zämin yaradan başlıca amil idi. Ali tähsilin hamı üçün açıq olması prinsipi tähsilin pulsuz olması prinsipi ilä eyniläşdirlmämälidir. Ödänişli sistemin tätbiqi tähsil sisteminin daha uğurla reallaşması üçün imkan yaradacaq. Bir şärtlä ki, kreditlär sistemi yaradılmalı vä buna ehtiyacı olan täläbälärin borc götürä biläcäyinä dair zämanät verilmälidir.

Ali tähsil müässisälärinä verilän muxtariyyat dörd äsas aspekt üzrä täsvir edilä bilär: akademizm azadlığı, idaräçilikdä müstäqillik, maliyyä mänbäläri, eläcä dä maliyyäläşmä mexanizmläri. 1990-cı ildä qäbul edilän ali tähsil haqqında qanun yalnız akademizm azadlığını tämin etdi, digär elementlär isä däyişmäz qaldı.

Ali tähsil müässisälärinin idarä olunması märkäzi orqanların ciddi näzaräti altında qalmaqdadır. Tähsil müässisälärinin täşkilati quruluşu qanunla müäyyän edilir (seqmentasiya, kollegial vä bir näfärin rähbärliyi ilä fäaliyyät göstärän orqanların xarakteri vä onların sälahiyyätläri), ona riayät olunmasına isä Xalq Tähsili Nazirliyi näzarät edir. Märkäzi orqanların näzarätindä olan mäsälälär aşağıdakılardır: ali mäktäbin ştat cädväli, tähsil haqqının ödänilmäsi prinsipläri, yeni fakültälärin açılması vä onların adlandırılması, ordinar vä ekstroordinar professorluq däräcälärinin say nisbäti, alınan maliyyä väsaitlärinin ayrı-ayrı mäxaric maddäläri üzrä bölüşdürülmäsi, işçilärin mävaciblärinin häcmi, işä düzältmänin standart formaları, minimal saat hesabı yüklänmä, eläcä dä elmi däräcänin vä ali rütbänin verilmäsi meyarları.

Aydın mäsälädir ki, ictimai väsaitlärdän istifadä edän ali tähsil müässisäläri näzarät altında saxlanılmalıdır. Lakin hazırda mövcud olan näzarät sistemi nöqsanlı vä effektsizdir: ali mäktäblärlä yerinä yetirilän väzifälärin näticälärinä görä hesablaşmaq, väzifälärin reallaşdırılması üsullarının seçimindä onlara tam särbästlik vermäk äväzinä, sözügedän sistem tähsil müässisälärinin fäaliyyätini mähdud çärçiväyä salır, ämrlärin icrası üzärindä näzarät funksiyasını isä märkäzi administrasiya orqanlarının öhdäsinä buraxır.

• tähsil müässisälärinin divarlarından känarda olan ictimayyätin (vergi ödäyänlär, ali mäktäblärin mäzunlarını işä götüränlär, yerli ictimayyät, o cümlädän täläbälärin özläri) maraqlarının näzärä alınmasını zäruri edän, eläcä dä tähsil müässisälärinin strategiyasına täsir göstärän (etimad şurası funksiyasını yerinä yetirän orqanlar näzärdä tutulur) mexanizmlärin mövcud olmaması;
• sälahiyyätlärin bir qisminin fakültä şuralarına verilmäsi näticäsindä ali tähsil ocaqlarının daxili srukturunda pärakändäliyin ämälä gälmäsi: hämin sälahiyyätlär bir çox hallarda tähsil müässisäsinin äsas mäqsädinä vä strateji planlarına tabe etdirilmir, digär täräfdän burada müällimlär heyätinin maraqlarına lazım olandan artıq diqqät yetirilir;
• ali tähsil müässisälärinin efektiv fäaliyyät göstärmäsini diqtä edän, ilk növbädä kadr siyasäti sahäsindä çatışmazlıqları aradan qaldıran mexanizmlärin mövcud olmaması;
• bir näfärin rähbärliyi altında olan orqanlarla kollegial orqanların sälahiyyätlärinin uzlaşdırılmaması (xüsusilä qäbul edilän qärarlara görä mäsuliyyät mäsäläsindä);
• rektorun statusunun müäyyän edilmämäsi (bilinmir ki, rektor menecerdir, yoxsa akademik cämiyyätin lideri).

Qanuna äsasän daha geniş muxtariyyata malik olan özäl tähsil müässisälärinin bu mäsäläyä dair durumu nisbätän älverişli idi. Ümumi räy belädir ki, hämin müässisälärdä idaräetmä daha effektivdir.

Ali tähsil haqqında qanunverici aktlarda däyişikliklär

Ali tähsil sahäsinin durumu barädä yuxarıda täqdim olunan tählildä äldä edilän nailiyyätlär göstärilmäklä yanaşı, tänqidi mülahizälärä dä yer ayrılıb. Tählildä parlamentarilärin niyyätlärinin ziddinä olaraq yaranan tählükäli vä gärgin situasiyalardan söz açılıb, qarşıya çıxan çätinliklär göstärilib. İslahatların mänfi näticälärinin ähämiyyätli hissäsi ali tähsil haqqında qanunverici aktlarda olan qüsurlarla izah edilä bilär. Bu säbäbdän 1990-cı ildän başlayaraq, ali tähsil sisteminin fäaliyyätini tänzimläyän qanunlara däyişikliklärin edilmäsi prosesi gedir.

1990-cı il tarixli ali tähsil haqqında qanun qäbul edildiyi zaman yenilikçi sänäd olsa da, bir müddät keçdikdän sonra hämin akt daha dinamik inkişaf edän tähsil müssisäläri üçün islahatın qarşısını alan faktora çevrildi. Bu fikir ilk növbädä ali tähsil müässisälärinin muxtariyyatını mähdudlaşdıran müddäalara aiddir. Ali tähsil müässisälärindäki müäyyän dairälär ali tähsil haqqında qanunun qäbul edildiyi gündän onun däyişdirlmäsinin, yaxud hämin sänäddä müäyyän düzälişlär edilmäsinin zäruri olduğunu qeyd edirdilär. 1997-1998-ci illärdä täklif edilän düzälişlärä dair konkret layihälär ortaya qoyuldu. Qanunvericiliyin däyişdirilmäsinä dair täşäbbüslär äsasän iki mänbä täräfindän iräli sürülürdü: Xalq Tähsili Nazirliyi vä Polşa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Şurası.

1997-ci iln yanvar ayında xalq tähsili naziri rektorların vä ali tähsil mäsäläläri üzrä Ali Şuranın täläbini yerinä yetiräräk, doqquz näfärdän ibarät xüsusi qrup yaratdı. Hämin qrupa ali tähsil sisteminin fäaliyyätini tänzimläyän qanunverici aktlara düzälişlärin edilmäsinä dair layihänin hazırlanması tapşırıldı. Qrupun tärkibinä dövlät vä özäl tähsil müässisälärinin, eläcä dä Xalq Tähsili Nazirliyinin nümayändäläri daxil oldu. Qrupun väzifäsi ali tähsil sisteminin äsas problemlärinin hällinä yönälän düzälişlärin hazırlanması idi. Sözügedän qrup nazir täräfindän yaradılsa da, müällif säciyyäsi daşıyırdı vä müstäsna olaraq onun üzvlärinin mövqeyini ifadä edirdi. Qrupun fäaliyyätinin ilkin näticäläri 1997-ci ilin sentyabr ayında täqdim olundu. Ümumilikdä layihänin hazırlanması işi isä 1998-ci ilin fevral ayında başa çatdı. Qanunvericiliyä däyişikliklärin edilmäsinä dair qrupun hazırladığı sänädlärdä iräli sürülän täklifläri aşağıdakı kimi täsvir etmäk olar:

• ali tähsil müässisälärinin vahid sisteminin yaradılması, bununla da tähsil sahäsindä dövlät siyasätinin reallaşdırılması üçün şäraitin tämin edilmäsi. Tähsil müässisälärinin fäaliyätinin vä bunun üzärindä näzarätin vahid prinsiplär äsasında qurulması;
• akkreditasiya vä daxili qiymätländirmä sistemini tätbiq etmäklä, tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsi;
• tähsil müässisälärinin muxtariyyatının genişlänmäsi, onlarla dövlät administrasiyası orqanları arasında açıq, qarşılıqlı münasibätlärin qurulması;
• ali tähsil müässisäläri täräfindän häyata keçirilän kadr siyasätinä dair mähdudiyyätlärin aradan qaldırılması;
• ali tähsilin maliyyäläşdirilmäsi sisteminin yeni prinsiplär äsasında qurulması, buna müvafiq olaraq, gänclärin tähsil almaq imkanlarını mähdudlaşdıran ali mäktäblärin öz väzifälärini icra etmäsi üçün şäraitin yaradılması;
• bir näfär täräfindän idarä olunan orqanların sälahiyyätlärinin genişländirilmäsi, eläcä dä hämin orqanlarla kollegial orqanların funksiyalarını ayırmaqla ali tähsil müässisälärinin idarä olunması üsullarının täkmilläşdirilmäsi;
• tädris fäaliyyätinä dair daha çevik prinsiplärin tätbiqi;
• özäl tähsil müässisälärinin Polşanın ali tähsil sisteminä tam şäkildä qoşulmasını tämin etmäk.

Hazırlanan sänädärdä, hämçinin qarşıya qoyulan mäqsädlärin häyata keçirilmäsi üçün zäruri olan tädbirlär täklif edilirdi. Sözügedän täkliflär, eläcä dä Polşa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Şurasının hazırladığı sänäd (bu sänäd barädä növbäti yarımbölümdä mälumat verilib) yeni qanun layihäsinin (“Ali tähsil müässisäläri haqqında qanun”) tämälini qoydu.

Polşa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Şurasının (KRASP) tärkibi qanunun täläblärinä cavab verän vä akademizmin meyarlarına riayät olunan ali tähsil müässisälärinin rähbärlärindän ibarätdir. KRASP öz qänaätlärindä ali tähsil sisteminä dair qanunvericiliyin däyişdirilmäsinin zäruri olduğunu qeyd edirdi. Täklifä äsasän, Konstitusiyada öz äksini tapan müvafiq müddäaya istinad edilmäli vä hämin däyişikliklär ali tähsil sisteminin yalnız daxili strukturunu ähatä etmäli idi. Qarşıda duran äsas väzifälär aşağıdakı kimi täsävvür olunurdu:

• dövlät ali tähsil müässisälärinin üç növä bölünmäsi: akademik tähsil müässisäsi, ali ixtisas tähsili müässisäläri vä yüksäk elmi däräcälär vermäk hüququ olmayan tähsil müässisäläri;
• ali mäktäblärin akkreditasiyadan keçmäsinin mäcburi olması;
• dövlät tähsil müässisäsinin yaradılması. Müässisälärin läğv edilmäsi vä müflisläşdiyinin elan olunması qaydalarının müäyyän edilmäsi;
• ali tähsil müässisälärinin digär subyektlärlä ämäkdaşlığının nkişafına täkan verän däyişikliklärin edilmäsi;
• tähsil müässisälärinin muxtariyyatının maksimal vä minimal hädlärinin müäyyän edilmäsi, eläcä dä ali tähsil müässisälärinin muxtariyyat däräcäsinä görä täsnifatına imkan verän meyarların vä prinsiplärin müäyyänläşmäsi;
• rektorla (icra hakimiyyäti orqanı) senat (tähsil müässisäsinin fäaliyyät prinsiplärini müäyyän edän orqan) arasında däqiq sälahiyyät bölgüsünün aparılması;
• daimi srukturlara aid mäsälälärdä tähsil müässisäsinin tam muxtariyyata malik olması prinsipinin tätbiqi;
• tähsil müässisäsinin fäaliyyäti üzärindä nazir, yaxud ali mäktäbin şurası täräfindän häyata keçirilän näzarät prinsiplärinin müäyyän edilmäsi;
• ali mäktäblärdä tähsil fäaliyyätinin täşkili, ämlak vä maliyyä väsaitläri üzärindä säräncam hüququ, eläcä dä kadr siyasäti mäsälälärinä dair normativ aktların hazırlanması;
• ali tähsil sisteminin büdcädän maliyyäläşdirilmäsinä dair mövcud olan prinsiplärin däyişdirilmäsi täläbinin iräli sürülmäsi – märhälälärin sayına müvafiq olaraq maliyyäläşdirmä prinsipindän väzifälärin häcminä hesablanan maliyyäläşmä prinsipinä keçilmäsi;
• tähsil haqqının qismän ödänilmäsi qaydasının tätbiqini näzärdä tutan layihänin hazırlanması;
• müällim väzifälärinin mövcud ierarxiyasının qurulması;
• yeni ali mäktäblärarası idaräetmä orqanlarının yaradılması.

Här iki qrup täräfindän iräli sürülän layihälärin müqayisäsi göstärir ki, bu sänädlärin mahiyyätindä ähämiyyätli färq var. Xalq Tähsili Nazirliyinin täqdim etdiyi layihädä mövcud qanuna sadäcä düzälişlärin edilmäsi näzärdä tutulurdu. Täklif edilän düzälişlär ciddi ähämiyyät käsb etsä dä, onlar ävvälki tähsil sisteminin bir sıra qüsurlarından vä prinsipial konstruksiyasından yan keçirdi. Rektorlar Şurasının layihäsi isä daha radikal idi. Burada sistemä yeni yanaşmadan xäbär verän däyişikliklär täklif olunurdu. Bu tipli däyişikliklär sırasına ali tähsil müässisälärinin müxtälif täsnifatlara bölünmäsi, eläcä dä dövlät orqanları ilä ali tähsil orqanları arasında qarşılıqlı münasibätlärin müäyyän edilmäsi täklifläri aiddir. Fundamental mäsälälärdä hämin layihälärdäki täkliflär üst-üstä düşmür. Lakin o qädär dä prinsipial ähämiyyät käsb etmäyän mäsälälärdä täkliflär eyni säciyyä daşıyırdı. Mäsälän, tähsil müässisäsinin vä tädris proqramının akkreditasiyadan keçmäsinin zäruriliyi, tähsil haqqının qismän ödänişli olması mexanizminin vacibliyi, ştat cädvälinin tänzimlänmäsi mäsäläsi (ali mäktäblärin işçiläri yalnız bir mävacib norması üçün işlämäk hüququna malik olmalı idi). Ali tähsil müässisäläri täräfindän häyata keçirilän kadr siyasäti, eläcä dä hämin müässisälärin rähbär orqanlarında sälahiyyätlär strukturunun sahmana salınması.

Ägär islahat deyilärkän, dövlät hakimiyyäti orqanları täräfindän mäqsädyönlü şäkildä häyata keçirilän tädbir – ali tähsil sisteminin planlı surätdä yenidän qurulması näzärdä tutulursa, onda etiraf edilmälidir ki, Polşanın ali tähsil sistemindä bu cür islahat aparılmayıb vä indi dä aparılmır. Buna räğmän, tähsil sistemindä väziyyätin däyişmäsini aşağıdakı amillärlä izah etmäk olar: ali tähsilä olan iictimai täläbatın artması, ali tähsil müässisälärindäki müäyyän dairälärin islahatların häyata keçirilmäsindä maraqlı olması, eläcä dä dövlätin köklü däyişikliklärdä äsas katalizator rolunu oynayan elementlärdän – yeni qanunlardan, ali tähsil müässisälärinin maliyyäläşdirilmäsinä dair yeni mexanizmlärdän vä s. istifadä etmäsi.

Ali tähsil sistemindäki däyişikliklär ali tähsil müässisälärinin sözügedän amillärin täsirinä adekvat reaksiya göstärmäsi sayäsindä ärsäyä gälib vä bu, uyğunlaşma strategiyasının täzahüründän başqa bir şey deyil. Hämin strategiya evalyusiya xarakterli däyişiklikläri meydana gätirdi. Uzun müddät davam edän, yekcins olmayan vä lokal proses yaşandı. Belä bir durumda bütün ölkä miqyasında yenidänqurmanın näticälärini däyärländirmäk olduqca çätindir. Däyişikliklärin äsas näticäsi kimi ali tähsil sisteminä cälb olunan ähalinin faiz göstäricilärinin xeyli yüksälmäsini qeyd etmäk olar. 1998-ci ildä bu göstärici 28%-ä faizä çatdı. Digär täräfdän, ali tähsil müässisäläri häm ixtisasın vä diplomun növü baxımından, häm dä tähsilin säviyyäsi baxımından olduqca geniş seçim täklif etdi. Här bir abituriyent özünün täläbinä uyğun olaraq ali mäktäbin vä tähsilin formasını seçä bilär. Lakin täläbälärin sayının artmasına räğmän, tähsil sisteminin müvafiq säviyyädä maliyyäläşdirilmämäsi tähsilin keyfiyyäti üçün ciddi tählükä törädir. Tähsil sistemindä kämiyyät vä keyfiyyät göstäriciläri arasında yaranan uyğunsuzlut getdikcä artmaqdadır vä bu mäsälä ilä älaqädar olaraq kompleks tädbirlär häyata keçirilmälidir.

90-cı illärin sonunda ali tähsil müässisälärinin maliyyä durumu ağırlaşdı. Bu isä ali tähsil müässisälärinin maliyyäläşdirilmäsinä dair effektiv mexanizmlärin olmaması, büdcä yatırımlarının aşağı säviyyädä olması, eläcä dä akademik müässisänin effektiv vä keyfiyyätli fäaliyyätini tämin edän idaräetmä modelinin olmamasından iräli gälir. Ali tähsil sisteminin gäläcäkdä uğurla inkişaf etmäsi üçün yuxarıda qeyd edilän problemlärin hällinä yönälän sistemli däyişikliklär aparılmalı, eläcä dä dövlät ali tähsil sisteminin yeni modeli yaradılmalıdır. Bu da öz növbäsindä qanunvericiliyin däyişmäsini täläb edir. İstär ali tähsil müässisälärinä aid olan dairälärin, istäsä dä dövlät administrasiyası orqanlarının iräli sürdüyü qanunvericilik täşäbbüsü ona dälalät edir ki, onların här ikisi däyişikliklärin zäruri olduğunu därk edir vä buna hazırdırlar.

1, 2, 3