Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

28.10.01 23:31:25

256

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Ali tähsil sisteminin dövlät büdcäsi hesabýna maliyyäläþdirilmänin prinsipläri

1, 2, 3


1989-1990-cý illärdä ali tähsil sisteminin maliyyäläþdirilmäsinä ayrýlan väsaitin häcmi ÜDM-nin 0,71%-dän 1,11%-ä qaldýrýldý. Lakin cämi bir il sonra bu göstärici 0,82%-ä (1991-1998-ci illär üçün orta räqäm) endi. Müqayisä çün qeyd etmäk yerinä düþär ki, Qärbi Avropa ölkälärindä bu göstärici 0,8% (Ýtaliya) 1,6% (Ýsveç) arasýndadýr. Ölkädä ali tähsil vä elm sahäsinä ayrýlan väsaitin ümumi häcmi ÜDM-nin 1,3% täþkil edir. Bu baxýmdan müqayisä etdikdä Polþa Avropada sonuncu yerlärdän birini tutur.

Maliyyäläþdirmänin bu qädär aþaðý säviyädä olmasý bir sýra neqativ näticälärä gätirib çýxarýr. Ýlk növbädä qeyd edilmäli olan neqativ hallardan biri odur ki, ali tähsil mäqsädläri üçün dövlät büdcäsindän ödänilän dotasiyanýn bölüþdürülmäsinä dair yeni prinsiplärin tätbiqi gözlänilän näticäni vermädi.

1989-cu ilädäk ali tähsil sisteminin maliyyäläþdirilmäsinin äsas formasý dövlät büdcäsindä ümumi dotasiyanýn ödänilmäsi idi. 1989-1991-ci illärdä ali tähsilin maliyyäläþdirilmäsi sistemi aþaðýdaký modifikasiyaya märuz qaldý:

  • dövlät büdcäsindän dövlät tähsil müässisälärinin büdcäsinä köçürülän väsait dotasiya vä dövlät täräfindän ödänilän tähsil haqqýndan ibarät oldu;
  • täläbälär täräfindän ödänilän tähsil haqqý özäl tähsil müässisälärinin maliyyäläþdirilmäsiinin äsas formasýna çevrildi;
  • qeyri-stasionar þöbälärdä tähsil alan täläbälär täräfindän ödänilän tähsil haqqý dövlät tähsil müässisälärinin maliyyäläþdirilmäsinin älavä formasýna çevrildi.

Tädris vä tädqiqat fäaliyyätinin täþkili üçün näzärdä tutulan ictimai väsaitlärin tähsil müässisäläri arasýnda bölüþdürülmäsi prinsipläri ähämiyyätli däräcädä däyiþdirildi. Tädris prosesinin ehtiyaclarý üçün näzärdä tutulan ümumi dotasiyaya yeni element – dövlät täräfindän ödänilän tähsil haqqý älavä edildi. Tädqiqat fäaliyyätinin maliyyäläþdirilmäsi mexanizmi isä Elmi Tädqiqat Komitäsinin (KWN) yaradalýmasý ilä älaqädar olaraq däyiþdirildi. Ali mäktäblärin stabil olaraq ala bildiyi büdcä dotasiyalarý sýrasýna aþaðýdakýlarý aid etmäk olar: tädris fäaliyyätinin täþkili üçün dotasiya, ämäli tädqiqatlar üçün dotasiya (Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän ödänilir), eläcä dä fundamental tädqiqat fäaliyyäti üçün dotasiya (KWN täräfindn ödänilir).

1991-ci ildän etibarän tädrisini täþkili üçün näzärdä tutulan ictimai väsaitlärin ali tähsil müässisäläri arasýnda bölüþdürülmäsi “alqoritm” deyilän qayda äsasýnda häyata keçirilir. Hämin qaydaya äsasän ali tähsil müässisäsi täräfindän alýnan väsaitin ähämiyyätli hissäsi (täqribän yarýsý) onun näzdindäki fakültälärdä tädrisä yönälän mäsräflärä, eläcä dä hämin müässisädä tähsil alan täläbälärin ümumi sayýna mütänasibdir. Tädrisä yönälän mäsräflärin häcmi vä täläbälärin ümumi sayý barädä göstäricilär Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän täsdiq olunur. Ali tähsil müässisälärinä verilän dotasiyanýn häcmi, hämçinin orada çalýþan yüksäk kvalifikasiyalý müällimlärin sayýndan asýlýdýr. Alqoritm sistemi dövlät väsaitlärinin bölüþdürülmäsi mäsälälärindä märkäzi orqanlarýn volyuntarizmini mähdudlaþdýrýr. Väsaitlärin bölüþdürülmäsi mäsäläsindä sözügedän qaydanýn tätbiq olunmasýnýn näticäsi olaraq, müällimlärin sayýnda vä ali tähsilä yönälän väsaitlärin häcmindä artým cüzi olduðu halda, täläbälärin sayý sürätlä artmaða baþladý.

Ýlkin planlara äsasän tähsil müässisäläri täräfindän häyata keçirilän fundamental tädqiqat fäaliyyätinin maliyyäläþdirilmäsinä dair dotasiyalarýn bölüþdürülmäsi sxemi aþaðýdaký amilläri näzärä almalý idi: tädqiqat bölmäsindä çalýþan müällimlärin, eläcä dä tädqiqatlarda iþtirak edän vä äsas iþ yeri kimi hämin bölmädä çalýþan þäxslärin ümumi sayý; onlarýn orta aylýq ämäk haqqý; avadanlýðýn alýnmasý üçün çäkilän xärclär; tädqiqatlarýn aparýlmasý vä bölmänin fäaliyyätinin tämin edilmäsi üçün çäkilän digär xärclär. Digär täräfdän sözügedän sxem tädqiqat bölmälärinin maliyyäläþdirilmäsini aþaðýdaký amillärdän asýlý väziyyätä gätirmäli idi:

  • aparýlan tädqiqatlarýn xarakteri vä sahäsi;
  • tädqiqatýn elmi säviyyäsi;
  • tädqiqatýn inzibati tabeçiliyi.

1991-ci ildän etibarän elmi tädqiqatlarýn maliyyäläþdirilmäsi sahäsindä durum aðýrlaþmaða baþladý. Buna görä dä sözügedän sxemdän tam vä ardýcýl surätdä istifadä olunmadý.

Tädqiqat bölmäläri arasýnda dotasiyalarýn bölüþdürülmäsi sistemi här täräfli tänqidlärä märuz qaldý vä 1998-ci ildä bu mexanizm däyiþdirildi. Yeni prinsiplärä äsasän dotasiya mäbläðinin täqribän 80%-i tädqiqat bölmäsinin nailiyyätlärindän asýlý väziyyätä gätirilirdi. Nailiyyätlärin qiymätländirilmäsi isä olduqca formal xarakter daþýyýrdý vä müräkkäb, däqiq olmayan meyarlara äsaslanýrdý.

1996-cý ildän etibarän dövlät elmi tähsil müässisälärindä maliyyä fäaliyyätinin müsbät näticäläri müþahidä olunmaða baþlayýb (tibbi akademiyalar istisna olmaqla). Ävvälki illärdä hämin müässisälär daim böhranla üzläþirdilär. Maliyyä sahäsindä müsbät näticälärin äldä olunmasý þübhäsiz ki, tähsil müässisälärinin daha effektli idarä olunmasýnýn bähräsi idi. Digär täräfdän, älavä mänbälärdän äldä edilän gälirlär, ilk növbädä täläbälär täräfindän ödänilän tähsil haqqý hesabýna gälirlärin artmasý bu iräliläyiþä öz töhväsini vermiþdi.

1989-1997-ci illärdä ali tähsil sistemindä mädaxil vä mäxaric strukturu ähämiyyätli däräcädä däyiþdi. Bu däyiþiklik ali mäktäblärdä tädris yükünün artýrýlmasý vä onlarýn tädqiqat fäaliyyätinin miqyasýnýn azaldýlmasý ilä älaqädar idi. Ali mäktäblärin mädaxil vä mäxaric struktrunda tädqiqat fäaliyyätinin payýna düþän xärclärin azaldýlmasý dramatik häddä çatdý: yeddi il ärzindä onun häcmi 26,7%-dän 16,5%-ä enib, yäni ävvälki mäbläðin üçdä biri qädär azalýb. Baþqa sözlä, ali mäktäblär elmi-tädqiqat institutlarý funksiyasýný itirir vä getdikcä daha çox tähsil müässisälärinä çevrilirlär. Bu isä akademik müässisänin mahiyyätini – täläbälärin tähsili ilä tädqiqat iþlärinin älaqäländirilmäsi prinsipini tählükä altýna qoyur.

1996-1997-ci illärdä Polþanýn ali tähsil müässisälärindä här bir täläbä üçün tähsilin real däyäri täqribän 7% aþaðý düþdü. Ehtimal etmäk olar ki, bu hadisä täkcä tähsil sistemindä rasionallaþdýrmanýn näticäsi kimi deyil, häm dä ali mäktäblärä dövlät täräfindän ayrýlan väsaitin yetärli olmamasýndan iräli gälib. 1991-ci ildä bir täläbänin tähsil xärci 1600 ABÞ dollarý idisä, 1997-ci ildä bu mäbläð 1000 dollara endi. Halbuki, Qärbi Avropa dövlätlärindä müvafiq mäbläð 2500 dollarla (Ýspaniya) 11500 dollar (Ýsveçrä) arasýnda däyiþir.

Özäl müässisälärdä tähsil xärclärinin häcmi (1997-ci ildä bu räqäm 1980 zlot idi) dövlät tähsil müässisäläri ilä müqayisädä (6719 zlot) xeyli aþaðýdýr. Aydýn mäsälädir ki, özäl tähsil müässisäläri daha effektiv ildaräçiliyä malikdir vä nisbätän az xärc täläb edän ixtisaslar üzrä tähsilä üstünlük verir. Lakin mäsräflär arasýnda färqin bu qädär böyük olmasýnýn säbäblärini özäl tähsil müässisälärinin ali mäktäblär üçün zäruri olan bir sýra funksiyalarýn icrasýndan imtina etmäsindä axtarmaq lazýmdýr. Söhbät elmi tädqiqatlardan, müällimlärlä täläbälär arasýnda keyfiyyätli tämaslarýn tämin edilmäsindän, tähsil bazasýndan (kitabxanalar vä s.) gedir. Özäl tähsil müässisälärindä mäsräflärin aþaðý olmasýnýn säbäblärindän biri dä burada müällimlärin müqavilä äsasýnda iþä götürülmäsidir.

Büdcädän maliyyäläþdirmänin aþaðý säviyyädä olmasýnýn dövlät ali tähsil müässisälärinin fäaliyätinä täsiri

Ali tähsil müässisälärinin maliyyäläþdirilmäsinin mövcud säviyyäsi vä üsullarý tähsilin keyfiyyätinin müvafiq säviyyädä saxlanmasý üçün þärait yaratmýr. Tähsil müässisälärinin kadr, maddi vä s. ehtiyatlarý artýq tükänib. Maliyyäläþdirmänin mövcud säviyyäsi isä onlara yeni täläbä yerläri açmaq imkaný vermir, çünki belä bir addým tähsilin keyfiyyätinä zärbä vura bilär. Täläbälärin sayýnýn çoxalmasý qeyri-stasionar tähsil formalarýnýn geniþländirilmäsi hesabýna baþ verä bilär (bu isä tähsilin keyfiyyätinin aþaðý düþmäsi demäkdir), çünki bu günkü durumda ali tähsil müässisälärinin inkiþafý yalnýz tähsil haqlarýnýn toplanmasý hesabýna äldä edilän väsaitdän asýlýdýr. Tähsil müässisäläri yeitärincä maliyyäläþdirilmädyi üçün onlar ali tähsilä olan sosial täläbatý ödäyä bilmir. Täläbä yerlärinin sayý artýrýlmýr, gänclärin tähsil almasý vä müällimlärin normal iþlämäsi üçün zäruri olan þärait yaradýlmýr. Bir sýra hallarda väsait çatýþmazlýðý ucbatýndan tähsil müässisälärinin maddi bazasýnýn lazými säviyyädä saxlanýlmasý mümkün olmur. Memarlýq abidäläri olan binalarda yerläþän ali tähsil ocaqlarý bu sahädä xüsusilä böyük çätinliklärlä üzläþdilär. Hämin binalarýn aþýnmadan qorunmasý vä bärpasý böyük xärclär täläb edir vä bir sýra hallarda rähbärliyin säylärinä baxmayaraq, onlarý xilas etmäk mümükün olmur.

Väsait çatýþmazlýðýný aradan qaldýrmaq üçün häyata keçirilän bäzi tädbirlär tädqiqatlarýn säviyyäsinin aþaðý düþmäsinä säbäb olur (mäsälän, bäzi yarým-tädqiqat layihälärindä xidmät sahäsindä qazanc äldä etmäk meyli müþahidä olunur vä bu, häqiqi elmi tädqiqatlarýn zärärinä olaraq häyata keçirilir – bu häm ayrý-ayrý iþçilärä. häm dä bütövlükdä tähsil müässisälärinä aiddir).

Väsait çatýþmazlýðýndan iräli gälän islahatlarýn gediþatýnda daha bir problem ali tähsil müässisälärinin häväsländirmä üsulundan istifadä edä bilmämäsidir (mäsälän, iþçilärin maddi cähätdän stimullaþdýrýlmasý).

Ötän illär ärzindä ali tähsil sisteminin maliyyäläþdirilmäsinä dair effektiv mexanizmlär ortaya qoyulmayýb. Tähsil vä tädqiqat mäqsädläri üçün näzärdä tutulan väsaitin bölüþdürülmäsinä dair 90-cý illärin ävvällärindä tätbiq edilän mexanizmlär tezliklä öz qüvväsini itirdi. Çünki hämin mexanizmlär häm färdi, häm dä kollektiv subyektlärin “qazanc ehtiraslarýný” tänzimläyän alät kimi ortaya çýxmýþdý. Polþa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Þurasý ali tähsil müässisälärinin maliyyäläþdirilmäsi sisteminin däyiþdirilmäsi täläbilä çýxýþ edir, maaþlarýn miqdarýna görä maliyyäläþmä prinsipindän yerinä yetirilän väzifälärin häcminä görä maliyyäläþmä prinsipinä keçid täklifini iräli sürür.

Tähsil haqqýnýn qismän ödäniþli olmasý problemi

1997-ci ildä qäbul edilän Polþa Respublikasýnýn Konstitusiyasýnda ali tähsil sisteminä aid müddäa öz äksini tapýb. Konstitusiyanýn 70-ci maddäsinin ikinci abzasýnda deyilir: “Ýctimai tähsil müässisälärindä tähsil pulsuzdur. Ýctimai ali tähsil müässisälärindä bäzi tähsil xidmätlärinin ödäniþli olmasýna qanunla icazä verilä bilär”. Sözügedän müddäa Konstitusiyanýn mätninä daxil edilänäcän cämiyyätdä Polþa ali tähsil sistemindä ödäniþli tähsilin bu vä ya digär formasýnýn (tam yaxud qismän) tätbiq edilmäsinin mäqsädläri vä mümkünlüyü mövzusu ätrafýnda davamlý diskussiya aparýlmýþdý. Konstitusiya qäbul edildikdän sonra da hämin diskussiya davam etdirildi. 1998-ci ildä sözügedän müddäanýn mänasý müxtälif cür þärh olunurdu. Ümumilikdä ödäniþli tähsilin tätbiq edilmäsinin mümkün näticäläri barädä fikir mübadiläsi sängimirdi.

Hämin diskussiyada ödäniþli tähsilin tätbiq edilmäsinin täräfdarlarý daha çox aþaðýdaký arqumentlärdän istifadä edirdilär:

  • hökümät büdcädän maliyyäläþdirilän ali tähsil müässisälärindä mövcud olan väsait çatýþmazlýðýnýn aradan qaldýrýlacaðýný bäyan etmir.
  • statistika göstärir ki, äyani þöbälärdäki täläbälärin böyük äksäriyyäti täminatlý ailälärin nümayändäläridir. Onlar bütün ähalidän toplanan vergilär hesabýna ödänilän dotasiyadan istifadä edir. Bu isä daha täminatlý þäxslärin vä onlarýn karyerasýnýn bütün vergi ödäyänlärin (statistikaya görä daha az täminatlýlarýn) väsaiti hesabýna älavä olaraq maliyyäläþdirilmäsi demäkdir.
  • uzaq gäläcäkdä tähsil sisteminin ähalinin daha geniþ täbäqälärini ähatä edäcäyi vä demoqrafik yüksäliþ näticäsindä täläbälärin sayýnýn xeyli artacaðý gözlänilir. Vä gäläcäkdä tähsil sisteminin täkcä dövlät büdcäsinin väsaiti hesabýna maliyyäläþdirilmäsi mümkünsüz olacaq.
  • ödäniþli tähsilin tätbiqi ali tähsil müässisälärinin fäaliyyätindä däyiþikliklärin äldä olunmasýna þärait yaradan mexanizmläri häräkätä gätirir. Täläbä ilä ali mäktäb arasýnda bazar münasibätläri yaranýr (“män pul veriräm, ona görä dä täläb ediräm” prinsipi äsasýnda), bütün ölkä miqyasýnda tähsil müässisäläri arasýnda räqabät getdiyi üçün tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsinin daha optimal variantlarý üzä çýxarýlýr, eläcä dä ali mäktäblärin potensialýndan daha rasional istifadä olunur.

Ali tähsil müässisäläri üçün zäruri olan maliyyä väsaitinin bir hissäsinin bölüþdürülmäsindä bazar münasibätlärindän iräli gälän üsuldan istifadä etmäklä, ciddi uðurlara nail olmaq istiqamätindä säylär göstärilirdi. Bu säylär ödäniþli tähsilin tätbiq edilmäsi üçün zämin yaradan baþlýca amil idi. Ali tähsilin hamý üçün açýq olmasý prinsipi tähsilin pulsuz olmasý prinsipi ilä eyniläþdirlmämälidir. Ödäniþli sistemin tätbiqi tähsil sisteminin daha uðurla reallaþmasý üçün imkan yaradacaq. Bir þärtlä ki, kreditlär sistemi yaradýlmalý vä buna ehtiyacý olan täläbälärin borc götürä biläcäyinä dair zämanät verilmälidir.

Ali tähsil müässisälärinin idarä olunmasý

Ali tähsil müässisälärinä verilän muxtariyyat dörd äsas aspekt üzrä täsvir edilä bilär: akademizm azadlýðý, idaräçilikdä müstäqillik, maliyyä mänbäläri, eläcä dä maliyyäläþmä mexanizmläri. 1990-cý ildä qäbul edilän ali tähsil haqqýnda qanun yalnýz akademizm azadlýðýný tämin etdi, digär elementlär isä däyiþmäz qaldý.

Ali tähsil müässisälärinin idarä olunmasý märkäzi orqanlarýn ciddi näzaräti altýnda qalmaqdadýr. Tähsil müässisälärinin täþkilati quruluþu qanunla müäyyän edilir (seqmentasiya, kollegial vä bir näfärin rähbärliyi ilä fäaliyyät göstärän orqanlarýn xarakteri vä onlarýn sälahiyyätläri), ona riayät olunmasýna isä Xalq Tähsili Nazirliyi näzarät edir. Märkäzi orqanlarýn näzarätindä olan mäsälälär aþaðýdakýlardýr: ali mäktäbin þtat cädväli, tähsil haqqýnýn ödänilmäsi prinsipläri, yeni fakültälärin açýlmasý vä onlarýn adlandýrýlmasý, ordinar vä ekstroordinar professorluq däräcälärinin say nisbäti, alýnan maliyyä väsaitlärinin ayrý-ayrý mäxaric maddäläri üzrä bölüþdürülmäsi, iþçilärin mävaciblärinin häcmi, iþä düzältmänin standart formalarý, minimal saat hesabý yüklänmä, eläcä dä elmi däräcänin vä ali rütbänin verilmäsi meyarlarý.

Aydýn mäsälädir ki, ictimai väsaitlärdän istifadä edän ali tähsil müässisäläri näzarät altýnda saxlanýlmalýdýr. Lakin hazýrda mövcud olan näzarät sistemi nöqsanlý vä effektsizdir: ali mäktäblärlä yerinä yetirilän väzifälärin näticälärinä görä hesablaþmaq, väzifälärin reallaþdýrýlmasý üsullarýnýn seçimindä onlara tam särbästlik vermäk äväzinä, sözügedän sistem tähsil müässisälärinin fäaliyyätini mähdud çärçiväyä salýr, ämrlärin icrasý üzärindä näzarät funksiyasýný isä märkäzi administrasiya orqanlarýnýn öhdäsinä buraxýr.

Tähsil müässisänin qanunla müäyyän edilän daxili strukturuna, xüsusilä dä qärarlarýn qäbulu mexanizminä gälincä, sözügedän sistem bu baxýmdan da tähsil müässisälärinin inkiþafýný längidän amil kimi däyärländirilä bilär. Qanunla müäyyän edilän mövcud strukturun baþlýca nöqsanlarý aþaðýdakýlardýr:

  • tähsil müässisälärinin divarlarýndan känarda olan ictimayyätin (vergi ödäyänlär, ali mäktäblärin mäzunlarýný iþä götüränlär, yerli ictimayyät, o cümlädän täläbälärin özläri) maraqlarýnýn näzärä alýnmasýný zäruri edän, eläcä dä tähsil müässisälärinin strategiyasýna täsir göstärän (etimad þurasý funksiyasýný yerinä yetirän orqanlar näzärdä tutulur) mexanizmlärin mövcud olmamasý;
  • sälahiyyätlärin bir qisminin fakültä þuralarýna verilmäsi näticäsindä ali tähsil ocaqlarýnýn daxili srukturunda pärakändäliyin ämälä gälmäsi: hämin sälahiyyätlär bir çox hallarda tähsil müässisäsinin äsas mäqsädinä vä strateji planlarýna tabe etdirilmir, digär täräfdän burada müällimlär heyätinin maraqlarýna lazým olandan artýq diqqät yetirilir;
  • ali tähsil müässisälärinin efektiv fäaliyyät göstärmäsini diqtä edän, ilk növbädä kadr siyasäti sahäsindä çatýþmazlýqlarý aradan qaldýran mexanizmlärin mövcud olmamasý;
  • bir näfärin rähbärliyi altýnda olan orqanlarla kollegial orqanlarýn sälahiyyätlärinin uzlaþdýrýlmamasý (xüsusilä qäbul edilän qärarlara görä mäsuliyyät mäsäläsindä);
  • rektorun statusunun müäyyän edilmämäsi (bilinmir ki, rektor menecerdir, yoxsa akademik cämiyyätin lideri).

Qanuna äsasän daha geniþ muxtariyyata malik olan özäl tähsil müässisälärinin bu mäsäläyä dair durumu nisbätän älveriþli idi. Ümumi räy belädir ki, hämin müässisälärdä idaräetmä daha effektivdir.

Ali tähsil haqqýnda qanunverici aktlarda däyiþikliklär

Ali tähsil sahäsinin durumu barädä yuxarýda täqdim olunan tählildä äldä edilän nailiyyätlär göstärilmäklä yanaþý, tänqidi mülahizälärä dä yer ayrýlýb. Tählildä parlamentarilärin niyyätlärinin ziddinä olaraq yaranan tählükäli vä gärgin situasiyalardan söz açýlýb, qarþýya çýxan çätinliklär göstärilib. Ýslahatlarýn mänfi näticälärinin ähämiyyätli hissäsi ali tähsil haqqýnda qanunverici aktlarda olan qüsurlarla izah edilä bilär. Bu säbäbdän 1990-cý ildän baþlayaraq, ali tähsil sisteminin fäaliyyätini tänzimläyän qanunlara däyiþikliklärin edilmäsi prosesi gedir.

 

1990-cý il tarixli ali tähsil haqqýnda qanun qäbul edildiyi zaman yenilikçi sänäd olsa da, bir müddät keçdikdän sonra hämin akt daha dinamik inkiþaf edän tähsil müssisäläri üçün islahatýn qarþýsýný alan faktora çevrildi. Bu fikir ilk növbädä ali tähsil müässisälärinin muxtariyyatýný mähdudlaþdýran müddäalara aiddir. Ali tähsil müässisälärindäki müäyyän dairälär ali tähsil haqqýnda qanunun qäbul edildiyi gündän onun däyiþdirlmäsinin, yaxud hämin sänäddä müäyyän düzäliþlär edilmäsinin zäruri olduðunu qeyd edirdilär. 1997-1998-ci illärdä täklif edilän düzäliþlärä dair konkret layihälär ortaya qoyuldu. Qanunvericiliyin däyiþdirilmäsinä dair täþäbbüslär äsasän iki mänbä täräfindän iräli sürülürdü: Xalq Tähsili Nazirliyi vä Polþa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Þurasý.

Xalq Tähsili Nazirliyinin täþäbbüsläri

1997-ci iln yanvar ayýnda xalq tähsili naziri rektorlarýn vä ali tähsil mäsäläläri üzrä Ali Þuranýn täläbini yerinä yetiräräk, doqquz näfärdän ibarät xüsusi qrup yaratdý. Hämin qrupa ali tähsil sisteminin fäaliyyätini tänzimläyän qanunverici aktlara düzäliþlärin edilmäsinä dair layihänin hazýrlanmasý tapþýrýldý. Qrupun tärkibinä dövlät vä özäl tähsil müässisälärinin, eläcä dä Xalq Tähsili Nazirliyinin nümayändäläri daxil oldu. Qrupun väzifäsi ali tähsil sisteminin äsas problemlärinin hällinä yönälän düzäliþlärin hazýrlanmasý idi. Sözügedän qrup nazir täräfindän yaradýlsa da, müällif säciyyäsi daþýyýrdý vä müstäsna olaraq onun üzvlärinin mövqeyini ifadä edirdi. Qrupun fäaliyyätinin ilkin näticäläri 1997-ci ilin sentyabr ayýnda täqdim olundu. Ümumilikdä layihänin hazýrlanmasý iþi isä 1998-ci ilin fevral ayýnda baþa çatdý. Qanunvericiliyä däyiþikliklärin edilmäsinä dair qrupun hazýrladýðý sänädlärdä iräli sürülän täklifläri aþaðýdaký kimi täsvir etmäk olar:

  • ali tähsil müässisälärinin vahid sisteminin yaradýlmasý, bununla da tähsil sahäsindä dövlät siyasätinin reallaþdýrýlmasý üçün þäraitin tämin edilmäsi. Tähsil müässisälärinin fäaliyätinin vä bunun üzärindä näzarätin vahid prinsiplär äsasýnda qurulmasý;
  • akkreditasiya vä daxili qiymätländirmä sistemini tätbiq etmäklä, tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsi;
  • tähsil müässisälärinin muxtariyyatýnýn geniþlänmäsi, onlarla dövlät administrasiyasý orqanlarý arasýnda açýq, qarþýlýqlý münasibätlärin qurulmasý;
  • ali tähsil müässisäläri täräfindän häyata keçirilän kadr siyasätinä dair mähdudiyyätlärin aradan qaldýrýlmasý;
  • ali tähsilin maliyyäläþdirilmäsi sisteminin yeni prinsiplär äsasýnda qurulmasý, buna müvafiq olaraq, gänclärin tähsil almaq imkanlarýný mähdudlaþdýran ali mäktäblärin öz väzifälärini icra etmäsi üçün þäraitin yaradýlmasý;
  • bir näfär täräfindän idarä olunan orqanlarýn sälahiyyätlärinin geniþländirilmäsi, eläcä dä hämin orqanlarla kollegial orqanlarýn funksiyalarýný ayýrmaqla ali tähsil müässisälärinin idarä olunmasý üsullarýnýn täkmilläþdirilmäsi;
  • tädris fäaliyyätinä dair daha çevik prinsiplärin tätbiqi;
  • özäl tähsil müässisälärinin Polþanýn ali tähsil sisteminä tam þäkildä qoþulmasýný tämin etmäk.

Hazýrlanan sänädärdä, hämçinin qarþýya qoyulan mäqsädlärin häyata keçirilmäsi üçün zäruri olan tädbirlär täklif edilirdi. Sözügedän täkliflär, eläcä dä Polþa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Þurasýnýn hazýrladýðý sänäd (bu sänäd barädä növbäti yarýmbölümdä mälumat verilib) yeni qanun layihäsinin (“Ali tähsil müässisäläri haqqýnda qanun”) tämälini qoydu.

Bu layihä 1998-ci ilin may ayýnýn sonunda Xalq Tähsili Nazirliyinä täqdim edildi. Lakin mänfi räy alan hämin sänäd ictimayyätin müzakiräsinä çýxarýlmadý.

Polþa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Þurasýnýn täþäbbüsü

Polþa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Þurasýnýn (KRASP) tärkibi qanunun täläblärinä cavab verän vä akademizmin meyarlarýna riayät olunan ali tähsil müässisälärinin rähbärlärindän ibarätdir. KRASP öz qänaätlärindä ali tähsil sisteminä dair qanunvericiliyin däyiþdirilmäsinin zäruri olduðunu qeyd edirdi. Täklifä äsasän, Konstitusiyada öz äksini tapan müvafiq müddäaya istinad edilmäli vä hämin däyiþikliklär ali tähsil sisteminin yalnýz daxili strukturunu ähatä etmäli idi. Qarþýda duran äsas väzifälär aþaðýdaký kimi täsävvür olunurdu:

  • dövlät ali tähsil müässisälärinin üç növä bölünmäsi: akademik tähsil müässisäsi, ali ixtisas tähsili müässisäläri vä yüksäk elmi däräcälär vermäk hüququ olmayan tähsil müässisäläri;
  • ali mäktäblärin akkreditasiyadan keçmäsinin mäcburi olmasý;
  • dövlät tähsil müässisäsinin yaradýlmasý. Müässisälärin läðv edilmäsi vä müflisläþdiyinin elan olunmasý qaydalarýnýn müäyyän edilmäsi;
  • ali tähsil müässisälärinin digär subyektlärlä ämäkdaþlýðýnýn nkiþafýna täkan verän däyiþikliklärin edilmäsi;
  • tähsil müässisälärinin muxtariyyatýnýn maksimal vä minimal hädlärinin müäyyän edilmäsi, eläcä dä ali tähsil müässisälärinin muxtariyyat däräcäsinä görä täsnifatýna imkan verän meyarlarýn vä prinsiplärin müäyyänläþmäsi;
  • rektorla (icra hakimiyyäti orqaný) senat (tähsil müässisäsinin fäaliyyät prinsiplärini müäyyän edän orqan) arasýnda däqiq sälahiyyät bölgüsünün aparýlmasý;
  • daimi srukturlara aid mäsälälärdä tähsil müässisäsinin tam muxtariyyata malik olmasý prinsipinin tätbiqi;
  • tähsil müässisäsinin fäaliyyäti üzärindä nazir, yaxud ali mäktäbin þurasý täräfindän häyata keçirilän näzarät prinsiplärinin müäyyän edilmäsi;
  • ali mäktäblärdä tähsil fäaliyyätinin täþkili, ämlak vä maliyyä väsaitläri üzärindä säräncam hüququ, eläcä dä kadr siyasäti mäsälälärinä dair normativ aktlarýn hazýrlanmasý;
  • ali tähsil sisteminin büdcädän maliyyäläþdirilmäsinä dair mövcud olan prinsiplärin däyiþdirilmäsi täläbinin iräli sürülmäsi – märhälälärin sayýna müvafiq olaraq maliyyäläþdirmä prinsipindän väzifälärin häcminä hesablanan maliyyäläþmä prinsipinä keçilmäsi;
  • tähsil haqqýnýn qismän ödänilmäsi qaydasýnýn tätbiqini näzärdä tutan layihänin hazýrlanmasý;
  • müällim väzifälärinin mövcud ierarxiyasýnýn qurulmasý;
  • yeni ali mäktäblärarasý idaräetmä orqanlarýnýn yaradýlmasý.

Här iki qrup täräfindän iräli sürülän layihälärin müqayisäsi göstärir ki, bu sänädlärin mahiyyätindä ähämiyyätli färq var. Xalq Tähsili Nazirliyinin täqdim etdiyi layihädä mövcud qanuna sadäcä düzäliþlärin edilmäsi näzärdä tutulurdu. Täklif edilän düzäliþlär ciddi ähämiyyät käsb etsä dä, onlar ävvälki tähsil sisteminin bir sýra qüsurlarýndan vä prinsipial konstruksiyasýndan yan keçirdi. Rektorlar Þurasýnýn layihäsi isä daha radikal idi. Burada sistemä yeni yanaþmadan xäbär verän däyiþikliklär täklif olunurdu. Bu tipli däyiþikliklär sýrasýna ali tähsil müässisälärinin müxtälif täsnifatlara bölünmäsi, eläcä dä dövlät orqanlarý ilä ali tähsil orqanlarý arasýnda qarþýlýqlý münasibätlärin müäyyän edilmäsi täklifläri aiddir. Fundamental mäsälälärdä hämin layihälärdäki täkliflär üst-üstä düþmür. Lakin o qädär dä prinsipial ähämiyyät käsb etmäyän mäsälälärdä täkliflär eyni säciyyä daþýyýrdý. Mäsälän, tähsil müässisäsinin vä tädris proqramýnýn akkreditasiyadan keçmäsinin zäruriliyi, tähsil haqqýnýn qismän ödäniþli olmasý mexanizminin vacibliyi, þtat cädvälinin tänzimlänmäsi mäsäläsi (ali mäktäblärin iþçiläri yalnýz bir mävacib normasý üçün iþlämäk hüququna malik olmalý idi). Ali tähsil müässisäläri täräfindän häyata keçirilän kadr siyasäti, eläcä dä hämin müässisälärin rähbär orqanlarýnda sälahiyyätlär strukturunun sahmana salýnmasý.

Yekun

Ägär islahat deyilärkän, dövlät hakimiyyäti orqanlarý täräfindän mäqsädyönlü þäkildä häyata keçirilän tädbir – ali tähsil sisteminin planlý surätdä yenidän qurulmasý näzärdä tutulursa, onda etiraf edilmälidir ki, Polþanýn ali tähsil sistemindä bu cür islahat aparýlmayýb vä indi dä aparýlmýr. Buna räðmän, tähsil sistemindä väziyyätin däyiþmäsini aþaðýdaký amillärlä izah etmäk olar: ali tähsilä olan iictimai täläbatýn artmasý, ali tähsil müässisälärindäki müäyyän dairälärin islahatlarýn häyata keçirilmäsindä maraqlý olmasý, eläcä dä dövlätin köklü däyiþikliklärdä äsas katalizator rolunu oynayan elementlärdän – yeni qanunlardan, ali tähsil müässisälärinin maliyyäläþdirilmäsinä dair yeni mexanizmlärdän vä s. istifadä etmäsi.

Ali tähsil sistemindäki däyiþikliklär ali tähsil müässisälärinin sözügedän amillärin täsirinä adekvat reaksiya göstärmäsi sayäsindä ärsäyä gälib vä bu, uyðunlaþma strategiyasýnýn täzahüründän baþqa bir þey deyil. Hämin strategiya evalyusiya xarakterli däyiþiklikläri meydana gätirdi. Uzun müddät davam edän, yekcins olmayan vä lokal proses yaþandý. Belä bir durumda bütün ölkä miqyasýnda yenidänqurmanýn näticälärini däyärländirmäk olduqca çätindir. Däyiþikliklärin äsas näticäsi kimi ali tähsil sisteminä cälb olunan ähalinin faiz göstäricilärinin xeyli yüksälmäsini qeyd etmäk olar. 1998-ci ildä bu göstärici 28%-ä faizä çatdý. Digär täräfdän, ali tähsil müässisäläri häm ixtisasýn vä diplomun növü baxýmýndan, häm dä tähsilin säviyyäsi baxýmýndan olduqca geniþ seçim täklif etdi. Här bir abituriyent özünün täläbinä uyðun olaraq ali mäktäbin vä tähsilin formasýný seçä bilär. Lakin täläbälärin sayýnýn artmasýna räðmän, tähsil sisteminin müvafiq säviyyädä maliyyäläþdirilmämäsi tähsilin keyfiyyäti üçün ciddi tählükä törädir. Tähsil sistemindä kämiyyät vä keyfiyyät göstäriciläri arasýnda yaranan uyðunsuzlut getdikcä artmaqdadýr vä bu mäsälä ilä älaqädar olaraq kompleks tädbirlär häyata keçirilmälidir.

90-cý illärin sonunda ali tähsil müässisälärinin maliyyä durumu aðýrlaþdý. Bu isä ali tähsil müässisälärinin maliyyäläþdirilmäsinä dair effektiv mexanizmlärin olmamasý, büdcä yatýrýmlarýnýn aþaðý säviyyädä olmasý, eläcä dä akademik müässisänin effektiv vä keyfiyyätli fäaliyyätini tämin edän idaräetmä modelinin olmamasýndan iräli gälir. Ali tähsil sisteminin gäläcäkdä uðurla inkiþaf etmäsi üçün yuxarýda qeyd edilän problemlärin hällinä yönälän sistemli däyiþikliklär aparýlmalý, eläcä dä dövlät ali tähsil sisteminin yeni modeli yaradýlmalýdýr. Bu da öz növbäsindä qanunvericiliyin däyiþmäsini täläb edir. Ýstär ali tähsil müässisälärinä aid olan dairälärin, istäsä dä dövlät administrasiyasý orqanlarýnýn iräli sürdüyü qanunvericilik täþäbbüsü ona dälalät edir ki, onlarýn här ikisi däyiþikliklärin zäruri olduðunu därk edir vä buna hazýrdýrlar.


1, 2, 3