1, 2, 3

Hämin tähsil müässiäsäläri 26 iyun 1997-ci il tarixdä qäbul edilän dövlät ali ixtisas tähsili haqqında qanun vä sonradan Nazirlär Kabineti täräfindän verilän müvafiq säräncam äsasında yaradılıb. Bu qanunun qäbul edilmäsi äräfäsindä Xalq Tähsili Nazirliyinin vä elmi dairälärin nümayändälärinin iştirakı ilä uzun müddätli vä qızğın diskussiya müşahidä olundu. Nazirlik ali ixtisas tähsili müässisälärinin yaradılmasına dair öz täläbini ictimai täläbatla älaqäländirdi: hämin müässisälär tähsil vä sosial inkişaf säviyyäsi baxımından geridä qalmış regionlarda yaradılmalı, burada tähsil pulsuz olmalı, näticädä gänclärin ali tähsil almaq imkanları genişländirilmäli idi. Bu müässisälär ali tähsil sahäsindä dövlät siyasätinin än vacib elementlärindän birinä çevrilmäliydi.

Ali ixtisas tähsili müässisälärinin äleyhdarları bu täsisatların ali tähsil müässisälärinä aid täläblärä cavab vermäyäcäyi ehtimalından narahatçılıq ifadä edirdilär. Başlıca problem hazırlıqlı müällimlärin çatışmazlığı idi. Ali ixtisas tähsili müässisäläri elmi änänälärä malik olmayan şähärlärdä yaradılmalı idi. Vä hämin müässisälär dövlät tabeçiliyindä olduğu üçün onlar müällimlärä särfäli mävaciblär täklif edä bilmäzdilär. Sözügedän tähsil müässisälärindä elmi däräcäsi olmayan, lakin iqtisadiyyatın müxtälif sahäläri üzrä täcrübäsi olan mütäxässislärin därs demäsinä icazä verilirdi. Elmi dairälärin nümayändäläri ali tähsil ocaqlarına bärabär tutulan bu müässisälärdä tähsilin keyfiyyätinin qänaätbäxş olmayacağından narahat idilär.

İkinci problem väsaitin çatışmazlığı idi. Qeyd edilirdi ki, yerli administrasiyalar hämin müässisälärin maliyyäläşdirilmäsi väzifäsinin öhdäsindän gälä bilmäyäcäk. Hämin müässisälärin fäaliyyätinin, xüsusilä çoxlu mäsräflär täläb edän ilkin märhäläsindä väsait çatışmazlığı biruzä veräcäk. Vä ali tähsil sisteminin onsuz da bäsit olan büdcäsi bu müässisälärin hesabına bir az da azalacaq. Bildirilirdi ki, bu sahädä maksimal effektivliyä nail olmaq üçün ayrıca qanunverici aktla tänzimlänän yeni tähsil müässisäläri şäbäkäsinin yaradılmsına lüzum yoxdur vä bu mäqsädlä dövlät ali mäktäblärinä yeni filiallar açmaq hüququnun verilmäsi kifayätdir (sonda elä belä dä oldu). Hämçinin regionlarda artıq mövcud olan özäl tähsil müässisälärinä dövlät yardımının göstärilmäsi täklif edilirdi.

1998-ci ildä doqquz ali ixtisas tähsili müässisäsi yaradıldı. Özäl tähsil müässisälärindän färqli olaraq, burada daha çox sayda ixtisas üzrä tähsil täklif edilirdi. Menecer bölmälärindän başqa burada humanitar vä ictimai elmlär dä täqdim olunub, gäläcäk üçünsä texniki peşälär üzrä tädrisin keçirilmäsi näzärdä tutulub.

• täsis edilän tähsil müässisälärinä lisenziyaların verilmäsi (täsis üçün icazä). 1990-cı ildä qäbul edilän “Ali tähsil haqqında” qanuna äsasän bu lisenziyalar, eläcä dä yeni fakültälärin vä şöbälärin yaradılması üçün icazä tähsil mäsäläläri üzrä Ali Şura (ekspert qrupu) vä Xalq Tähsili Nazirliyi (qärar qäbul edän orqan) täräfindän verilir;
• 1997-ci ildä qäbul edilän “Ali ixtisas tähsili haqqında” qanuna äsasän Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän yaradılan KAWSZ täräfindän müvafiq lisenziyaların verilmäsi vä akkreditasiya prosedurları;
• tähsil müässisälärinin müäyyän ixtisas birlikläri täräfindän akkreditasiya olunması. Nümunä kimi 1994-cü ildä yaradılan “Forum” Menecer Cämiyyäti (SEM) göstärilä bilär. Bu täsisat idaräetmä sahäsindä onlarla tähsil märkäzlärini ähatä edän ilk akkreditasiya birliyidir. SEM ”Forum” 1997-ci ildän etibarän idaräetmä sahäsindä Avropa Akkreditasiya Täsisatları Birliyinin (European Quality Link) üzvüdür;
• 1998-ci ildä yaradılan Polşa Universitetlärinin Rektorlar Şurası täräfindän Universitetlärin Akkreditasiyası Komissiyasının (UKA) täsis edilmäsi. Onun mäqsädi tähsilin keyfiyyätinin qiymätländirilmäsi vä universitet fakültälärinin akkreditasiyası idi. Qeyd edilmälidir ki, akkreditasiyanın vacib şärtlärindän biri fakültälärdä Avropa Kredit Sisteminin (European Credit Transfer System) tätbiq edilmäsi idi;
• elmi dairälärdä inzibati akkreditasiya iadaräläri ilä yanaşı, tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsi vä yüksäldilmäsinä yönälän xeyli digär täşäbbüslär iräli sürüldü (ali mäktäblärdä tähsilin keyfiyyäti ilä mäşğul olan daxili strukturların yaradılması, dekanlar şurası vä s.).

Tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsi täläbi olduqca böyük ähämiyyät käsb edir. Bununla belä, ilk növbdä özäl tähsil müässisälärini ähatä edän lisenziya vä akkreditasiyaların verilmäsinä dair hazırda mövcud olan qayda mänfi näticälärä gätirib çıxara bilär. Bütün müässisälär täräfindän verilän diplomların zämanätçisi dövlätdir (dövlät diplomları). Buna baxmayaraq, dövlät tähsilin keyfiyyätinin lazımi säviyyädä olmasını tämin edä bilmir. Ali tähsil mäktäblärini ümumi vä effektiv akkreditasiya sistemilä ähatä etmäk cähdläri uğursuzluqla näticäländi. Bunun alternativi dövlätin özäl tähsil müässisälärinin verdiyi diploma görä mäsuliyyätdän yayınması, dövlät täräfindän xüsusi näzarät olmadan onların fäaliyätinä icazä verilmäsi, eyni zamanda, hämin müässisälärä dövlät orqanlarında, yaxud elmi dairälärin seçkili qurumlarında akkreditasiyadan keçmäk hüququnun verilmäsi ola bilärdi.

Tähsilin kütlävi xarakter alması bütün hallarda onun keyfiyyätinin aşağı düşmäsi tählükäsini üzä çıxarır. Buna cavab olaraq adätän, keyfiyyätin tämin olunmasına yönälän mexanizmlär tätbiq edilir. Bu proseslärin här ikisi ali tähsilin kütlävi xarakter aldığı bütün ölkälär üçün säciyyävidir. 90-cı illärin sonundan etibarän, ali tähsilin kütlävi xarakter alması ilä älaqädar problemlärlä üzläşän Polşada tähsilin keyfiyäti ilä mäşğul olan ilk qurumlar yaradılmaqdadır. Onların ikili täbiäti (bütün färqlärä räğmän) Avropa Şurasının üzvü olan dövlätlärdä fäaliyyät göstärän vä tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsi ilä mäşğul olan sistemlärin imkanlarını genişländirir. Lakin Polşada ali tähsil sisteminin kortäbii surätdä kommersiyalaşması gätirib ona çıxarır ki, sözügedän tädbirlär hälälik heç bir näticä vermir.

Täläbälär
Gänclärin ali tähsil almaq imkanları

Şübhäsiz ki, Polaşada ali tähsil almaq imkanları sosializm dövrü ilä müqayisädä xeyli artıb. Här halda müvafiq say göstäriciläri belä bir fikir yürütmäk üçün äsas verir. Lakin bu proses cämiyyätin bütün täbäqälärinin bärabär şäkildä ali tähsil almaq imkanları baxımından däyärländirildikdä mänzäränin o qädär dä üräkaçan olmadığını biruzä verir.

Ali tähsil almaq imkanları mövzusuna dair ölkä miqyasında keçirilän räy sorğuları, eläcä dä gänclärin tähsil säviyäsi ilä onların ämäk bazarındakı durumu arasında asılılıq barädä tädqiqatlar müvafiq tählillärin aparılması üçün äsas verir. Tädqiqatların näticäläri göstärir ki, gänclärin tähsil almasının qarşısında duran başlıca maneä onların sosial mänşäyi, yäni valideynlärinin tähsil säviyyäsidir. Atalarının ali tähsili olan gänclärin ali mäktäblärä qäbul olunmaq şansları valideynläri orta, yaxud orta ixtisas tähsilli olanlardan xeyli yüksäkdir. Vä bu tendensiya getdikcä därinläşmäkdädir. Eyni zamanda kişilärlä qadınların ali tähsil almaq imkanları bärabärdir, hätta bäzi fakültälärdä qızların sayı çoxluq täşkil edir.

İri şähärlärdäki bahaçılıq, yataqxanalarda yerlärin çatışmazlığı, stipendiya müavinatlarının azaldılması vä s. gätirib ona çıxardı ki, hazırda kiçik yaşayış mänätäqälärindä yaşayan gänclärin böyük hissäsi ali mäktäblärin äyani şöbälärindä tähsil almaq imkanından mährum olublar. 1998-ci ildä äyani şöbädä känd ärazisindä yaşayan gänclärin täqribän 1%-i tähsil alırdı, halbuki 1989-cu ildä bu göstärici 7% täşkil edirdi.

Qeyri-stasionar tähsil formasının populyarlığı ilk növbädä onunla älaqädardır ki, burada tähsil haqqı, näqliyyat xärcläri vä universitet şähärciyindä ayda bir neçä gün qalmaq xärci äyani tähsil almaq üçün şähärdä daimi yaşamalı olan täläbälärin xärclärindän xeyli az idi. Kiçik şähärlärdä açılan ali ixtisas tähsili müässisälärinä gänclärin xüsusi meyl göstärmäsi dä bu säbäbdän iräli gälir. Qeyri-dövlät müässisälärindä tähsilin ödänişli olmasına baxmayaraq, gänclär üçün yaşadıqları yerä yaxın olan müässisälärdä tähsil almaq daha ucuz başa gälir.

Son vaxtlar nüfuzlu dövlät müässisälärinä, xüsusilä populyar fakültälärä qäbul müşkülä çevrilib. Bir çox hallarda liseylärdä müväffäqiyyät däräcäsi aşağı olan mäzunlar hämin fakültälärä qäbul imtahanından uğurla keçä bilmirlär. Tähsilin säviyyäsi baxımından geridä qalmış regionlarda yaşayan gänclärin ali mäktäblärin äyani şöblärindä tähsil almaları üçün maliyyä problemlärindän daha çox hämin ärazilärdä keyfiyyätli tähsil verän orta mäktäbin olmaması ängäl törädir.

Täläbälärin sayının sürätlä artmasına baxmayaraq, ali tähsil müässisälärinin ävvälki qayda ilä ictimai väsaitlär hesabına maliyyäläşdirilmäsi 90-cı illärdä dövlätin täläbälärä maddi yardımının häcminin sürätlä azalmasına gätirib çıxardı. 1998-ci ildä dövlät büdcäsi hesabına edilän müxtälif yardımlardan (sosial stipendiyalar, müväffäqiyyätli tähsilä görä stipendiyalar, müavinatlar, yaşayış yeri vä qida üçün älavä ödänişlär) täläbälärin täqribän 17%-i istifadä edirdi. Stipendiya alan täläbälärin ümumi sayı isä täqribän 83 faiz täşkil edirdi. Eyni zamanda yataqxanalardakı yerlärin sayı azalmışdı (cädväl 4). Statistik mälumatlar göstärir ki, yataqxanalarda yer alan täläbälärin sayı getdikcä aşağı düşmäkdädir.

Yataqxanalarda yer haqqının xeyli artması vä iri şähärlärdä minimal istehalak säbätinin däyäri ictimai diqqäti cälb etdi vä ali mäktäblärin täläbälärin özläri täräfindän idarä olunmasının effektivliyi mövzusunda diskussiyalar qızışdı. Bu mäsälä ilä mäşğul olan ayrıca qurumların yaradılması täklifi iräli sürüldü. Almaniyada fäaliyyät göstärän müvafiq täşkilatların nümunäsi istifadä olunmaqla, yemäkxanaların, täläbä yataqxanalarının, hätta klubların idarä olunmasını yaradılacaq qurumlara hävalä edilmäsi täklif olundu. Artıq bu istiqamätdä ilk addımlar da atılıb. Mäsälän, Krakovda vä Varşavada ali tähsil müässisälärinin fondları täläbä yataqxanalarını idarä etmäyä başlayıb. Vä bu tädbir daha effektiv vä qänaätçil täsärrüfatçılığın qurulmasına şärait yaradıb.

Cädväl 4. 1990-1998-ci illärdä täläbälärä maddi yardım sistemindä qeydä alınan däyişikliklär (stependiya alanlar vä yataqxanalardan istifadä edänlär).

17 iyul 1997-ci il tarixli qanuna uyğun olaraq, 1998-ci ilin oktyabr ayından etibarän täläbälär üçün ümumi borc vä kreditlär sistemi işä düşdü. Hämin qanun Polşadakı bütün täläbälärä – häm dövlät, häm dä qeyri-dövlät tähsil müässisälärinin äyani, qiyabi vä axşam şöbälärindä tähsil alanlara şamil edildi. İstänilän täläbä, ägär ailä üzvläri müäyyän edilän häcmdä gälirlärä malikdirsä, kredit almaq hüququndan istifadä edä bilär. Borclar üçün väsait dövlät büdcäsindän zämanät alan kommersiya bankları täräfindän ayrılır (Borclar vä Kreditlär Fondu Xalq Täsärrüfatı Bankının näzdindä fäaliyyät göstärir). Buna räğmän, 1998/99 tädris ilindä kredit sistemi çärçiväindä 90 min täläbäni ähatä etmäk mümkün oldu.

Kreditlär vä borclar tähsil müddätindän artıq olmayan (6 il) dövr üçün verilir vä ildä 10 aydan artıq olmayaraq ödänilir. Bu halda, kreditlärä dair änänävi qaydadan färqli olaraq, kredit alanlar üçün imtiyazlı prinsiplär äsasında kredit ödänişi tarifläri müäyyän edilir. Hämin imtiyazların şärtläri kredit verän banklarla Xalq Täsärrüfatı Bankı arasında imzalanan sazişlärdä öz äksini tapır. Kreditin qaytarılmasına dair vergilärin häcmi krediti alan şäxsin gälirlärinin 20%-dän artıq ola bilmäz. Kredit alan şäxsin maddi durumu ağır olarsa, yaxud o, ali mäktäbi äla qiymätlärlä bitirärsä, borclar vä kreditlär qismän, yaxud tamailä läğv edilä bilär.

Borclar vä kreditlär sistemi gänclärin tähsil almaq imkanları ilä bağlı olan iki problemä dövlätin reaksiyası kimi meydana çıxıb: maddi durumu zäif olan gänclärin ali tähsil almaq imkanlarının mähdudluğu vä ödänişli tähsil formalarının inkişaf etmäsi. Sözügedän sistem bu problemläri tamamilä häll etmäsä dä (kreditlärin häcmi kiçikdir, tähsilin ilk illärindä ondan istifadä edän täläbälärin sayı isä azdır), etiraf edilmälidir ki, bu, düzgün istiqamätdä atılan addım idi.

Ali mäktäblärin müällim tärkibi

Ali tähsil haqqında qanun ali mäktäb müällimlärinin durumuna xeyli yenilik gätirdi. Onlara därs demäk vä tädqiqatlar aparmaq azadlığı verildi, tähsil müässisäsinin idarä olunmasında kollegial orqanların rolu gücländirildi, eläcä dä müässisälärarası özünüidarä orqanlarının yaradılması imkanı bärpa edildi.

Ävvällär universitetlärin, eläcä dä texniki, iqtisadi vä s. tähsil müässisälärinin rektor birlikläri mövcud idisä, bunun äväzinä Polşa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Şurası yaradıldı (KRASP). Bu quruma ali tähsil müässisälärinin bütün işçilärinin tämsilçisi rolu, eläcä dä sözügedän täbäqälärin maraqlarına aid olan äsas mäsälälär üzrä tählilin aparılması vä qärarların hazırlanması işi hävalä edildi. Beläliklä, Ali Tähsil Mäsäläläri üzrä Ali Şura ilä yanaşı, (bundan öncä mövcud olan yeganä müässisälärarası özünüidarä orqanı, bu qurum ali mäktäblärin bütün müällimlärinin säsvermäsi yolu ilä seçilirdi), yeni orqan – ali tähsil sisteminin rähbärliyini tämsil edän vä ali mäktäblärin elektoratı täräfindän seçilän KRASP ärsäyä gäldi.

Ali mäktäblärdä 1980-cı ildä 56636, 1997-ci ildä isä 67783 müällim çalışırdı. Yäni därs yükünün sürätlä çoxalmasına baxmayaraq, müällimlärin sayında cüzi artım müşahidä olunurdu. 90-cı illärdä verilän namizädlik vä doktorluq däräcälärinin sayı barädä mälumatlar da onu göstärir ki, hämin dövrdä bu sahädä ciddi däyişikliklär baş vermäyib. 80-ci illärin sonu 90-cı illärin vvälindä müällimlärin sayının sürätlä azalması müällim näslläri arasında boşluq yaratsa da, hazırda bir sıra fänlär üzrä bu boşluq tädricän doldurulmaqdadır.

Cädväl 5. 1990-1997-ci illäri ähatä edän dövrdä verilän namizädlik vä doktorluq däräcälärinin sayı.

Cädväl 6. 1991-1997-ci illärdä doktorluq dissertasiyası müdafiä edän şäxslärin yaş häddi

Bu prosesin baş vermäsinä bir sıra amillär, o cümlädän müällimlärin eyni vaxtda müxtälif tähsil müässisälärindä çalışması täsir göstärirdi. Xüsusi narazılıq doğuran mäsälälärdän biri dä özäl tähsil müässisälärindä müällimlärin işä götürülmäsi qaydasıdır. Özäl mäktäblärin kadr tärkibinin böyük hissäsi burada müqavilä äsasında çalışan dövlät tähsil müässisälärinin müällimläridir. Az miqdarda olsa da, hämin ali mäktäblärdä Polşa Elmlär Akademiyasının işçilärinä vä daimi ştata götürülän mütäxässislärä dä rast gälinir. Bu isä o demäkdir ki, elmi kadrların hazırlanmasına dair bütün ağırlıq dövlät ali tähsil müässisälärinin üzärinä düşdüyü halda, qeyri-dövlät ali mäktäbläri yalnız tädris prosesinin täşkili ilä älaqädar pul xärclämäli olurlar. Lakin digär täräfdän, özäl tähsil müässisäläri elmi işçilärä älavä qazanc äldä etmäk üçün şärait yaradır, gäncälärin maarifländirilmäsi prosesindä onların potensialından istifadä edir.

Müällimlärin eyni vaxtda bir neçä därs yükü daşıması tähsilin keyfiyyätinin aşağı düşmäsinä vä digär neqativ hallara säbäb olur. Ali tähsil müässisäläri tähsil xidmätläri bazarında bir-birilä räqabät apardığından, eyni vaxtda bir neçä tähsil müässisäsindä çalışan (bäzän, hätta hämin müässisälärin rähbärliyinä daxil olan) müällimlär bäzi hallarda qarşı-qarşıya dayanan täräflärin maraqlarını eyni vaxtda tämsil etmäli olurlar.

Ämäk haqlarının säviyyäsi aşağı olduğu üçün gänclär ali mäktäblärdä işä düzälmäyä can atmırlar. Hämçinin daha qabiliyyätli mäzunların müällimlär heyätinin sıralarına qoşulmağa säy göstärmäsi hallarına demäk olar ki, rast gälinmir. Bäzi ali tähsil müässisälärindä (tibb vä iqtisadiyyat akademiyaları) kiçik müällim väzifäsindä çalışan müällimlär gäläcäk karyera baxımından älverişli start mövqeyini tämin edirlär. Yalnız bu müässisälärdä mäzunların müällimliyä meyl göstärdiyi müşahidä olunur. Lakin onlar da mävaciblärin aşağı olduğu tähsil müässisälärindä qalıb işlämäkdänsä, bilavasitä xidmät sahäsindä işä düzälmäyä maraqlıdırlar. Bäzi hallarda ali mäktäblärdä qalıb işläyän mäzunlar, eyni zamanda öz ixtisasına uyğun olan xidmät sahäsindä älavä işlä tämin olunurlar.

1, 2, 3