Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

28.10.01 23:30:47

130

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Dövlät ali ixtisas tähsili müässisäläri

1, 2, 3


Hämin tähsil müässiäsäläri 26 iyun 1997-ci il tarixdä qäbul edilän dövlät ali ixtisas tähsili haqqýnda qanun vä sonradan Nazirlär Kabineti täräfindän verilän müvafiq säräncam äsasýnda yaradýlýb. Bu qanunun qäbul edilmäsi äräfäsindä Xalq Tähsili Nazirliyinin vä elmi dairälärin nümayändälärinin iþtiraký ilä uzun müddätli vä qýzðýn diskussiya müþahidä olundu. Nazirlik ali ixtisas tähsili müässisälärinin yaradýlmasýna dair öz täläbini ictimai täläbatla älaqäländirdi: hämin müässisälär tähsil vä sosial inkiþaf säviyyäsi baxýmýndan geridä qalmýþ regionlarda yaradýlmalý, burada tähsil pulsuz olmalý, näticädä gänclärin ali tähsil almaq imkanlarý geniþländirilmäli idi. Bu müässisälär ali tähsil sahäsindä dövlät siyasätinin än vacib elementlärindän birinä çevrilmäliydi.

Ali ixtisas tähsili müässisälärinin äleyhdarlarý bu täsisatlarýn ali tähsil müässisälärinä aid täläblärä cavab vermäyäcäyi ehtimalýndan narahatçýlýq ifadä edirdilär. Baþlýca problem hazýrlýqlý müällimlärin çatýþmazlýðý idi. Ali ixtisas tähsili müässisäläri elmi änänälärä malik olmayan þähärlärdä yaradýlmalý idi. Vä hämin müässisälär dövlät tabeçiliyindä olduðu üçün onlar müällimlärä särfäli mävaciblär täklif edä bilmäzdilär. Sözügedän tähsil müässisälärindä elmi däräcäsi olmayan, lakin iqtisadiyyatýn müxtälif sahäläri üzrä täcrübäsi olan mütäxässislärin därs demäsinä icazä verilirdi. Elmi dairälärin nümayändäläri ali tähsil ocaqlarýna bärabär tutulan bu müässisälärdä tähsilin keyfiyyätinin qänaätbäxþ olmayacaðýndan narahat idilär.

Ýkinci problem väsaitin çatýþmazlýðý idi. Qeyd edilirdi ki, yerli administrasiyalar hämin müässisälärin maliyyäläþdirilmäsi väzifäsinin öhdäsindän gälä bilmäyäcäk. Hämin müässisälärin fäaliyyätinin, xüsusilä çoxlu mäsräflär täläb edän ilkin märhäläsindä väsait çatýþmazlýðý biruzä veräcäk. Vä ali tähsil sisteminin onsuz da bäsit olan büdcäsi bu müässisälärin hesabýna bir az da azalacaq. Bildirilirdi ki, bu sahädä maksimal effektivliyä nail olmaq üçün ayrýca qanunverici aktla tänzimlänän yeni tähsil müässisäläri þäbäkäsinin yaradýlmsýna lüzum yoxdur vä bu mäqsädlä dövlät ali mäktäblärinä yeni filiallar açmaq hüququnun verilmäsi kifayätdir (sonda elä belä dä oldu). Hämçinin regionlarda artýq mövcud olan özäl tähsil müässisälärinä dövlät yardýmýnýn göstärilmäsi täklif edilirdi.

1998-ci ildä doqquz ali ixtisas tähsili müässisäsi yaradýldý. Özäl tähsil müässisälärindän färqli olaraq, burada daha çox sayda ixtisas üzrä tähsil täklif edilirdi. Menecer bölmälärindän baþqa burada humanitar vä ictimai elmlär dä täqdim olunub, gäläcäk üçünsä texniki peþälär üzrä tädrisin keçirilmäsi näzärdä tutulub.

Tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsi

Polþada bu günäcän tähsil keyfiyyäti ilä mäþðul olan vahid sistem mövcud deyil. Bununla belä, tähsilin keyfiyyäti aþaðýda qeyd edilän tädbirlärin vasitäsiylä tämin olunur:

  • täsis edilän tähsil müässisälärinä lisenziyalarýn verilmäsi (täsis üçün icazä). 1990-cý ildä qäbul edilän “Ali tähsil haqqýnda” qanuna äsasän bu lisenziyalar, eläcä dä yeni fakültälärin vä þöbälärin yaradýlmasý üçün icazä tähsil mäsäläläri üzrä Ali Þura (ekspert qrupu) vä Xalq Tähsili Nazirliyi (qärar qäbul edän orqan) täräfindän verilir;
  • 1997-ci ildä qäbul edilän “Ali ixtisas tähsili haqqýnda” qanuna äsasän Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän yaradýlan KAWSZ täräfindän müvafiq lisenziyalarýn verilmäsi vä akkreditasiya prosedurlarý;
  • tähsil müässisälärinin müäyyän ixtisas birlikläri täräfindän akkreditasiya olunmasý. Nümunä kimi 1994-cü ildä yaradýlan “Forum” Menecer Cämiyyäti (SEM) göstärilä bilär. Bu täsisat idaräetmä sahäsindä onlarla tähsil märkäzlärini ähatä edän ilk akkreditasiya birliyidir. SEM ”Forum” 1997-ci ildän etibarän idaräetmä sahäsindä Avropa Akkreditasiya Täsisatlarý Birliyinin (European Quality Link) üzvüdür;
  • 1998-ci ildä yaradýlan Polþa Universitetlärinin Rektorlar Þurasý täräfindän Universitetlärin Akkreditasiyasý Komissiyasýnýn (UKA) täsis edilmäsi. Onun mäqsädi tähsilin keyfiyyätinin qiymätländirilmäsi vä universitet fakültälärinin akkreditasiyasý idi. Qeyd edilmälidir ki, akkreditasiyanýn vacib þärtlärindän biri fakültälärdä Avropa Kredit Sisteminin (European Credit Transfer System) tätbiq edilmäsi idi;
  • elmi dairälärdä inzibati akkreditasiya iadaräläri ilä yanaþý, tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsi vä yüksäldilmäsinä yönälän xeyli digär täþäbbüslär iräli sürüldü (ali mäktäblärdä tähsilin keyfiyyäti ilä mäþðul olan daxili strukturlarýn yaradýlmasý, dekanlar þurasý vä s.).

Tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsi täläbi olduqca böyük ähämiyyät käsb edir. Bununla belä, ilk növbdä özäl tähsil müässisälärini ähatä edän lisenziya vä akkreditasiyalarýn verilmäsinä dair hazýrda mövcud olan qayda mänfi näticälärä gätirib çýxara bilär. Bütün müässisälär täräfindän verilän diplomlarýn zämanätçisi dövlätdir (dövlät diplomlarý). Buna baxmayaraq, dövlät tähsilin keyfiyyätinin lazými säviyyädä olmasýný tämin edä bilmir. Ali tähsil mäktäblärini ümumi vä effektiv akkreditasiya sistemilä ähatä etmäk cähdläri uðursuzluqla näticäländi. Bunun alternativi dövlätin özäl tähsil müässisälärinin verdiyi diploma görä mäsuliyyätdän yayýnmasý, dövlät täräfindän xüsusi näzarät olmadan onlarýn fäaliyätinä icazä verilmäsi, eyni zamanda, hämin müässisälärä dövlät orqanlarýnda, yaxud elmi dairälärin seçkili qurumlarýnda akkreditasiyadan keçmäk hüququnun verilmäsi ola bilärdi.

Tähsilin kütlävi xarakter almasý bütün hallarda onun keyfiyyätinin aþaðý düþmäsi tählükäsini üzä çýxarýr. Buna cavab olaraq adätän, keyfiyyätin tämin olunmasýna yönälän mexanizmlär tätbiq edilir. Bu proseslärin här ikisi ali tähsilin kütlävi xarakter aldýðý bütün ölkälär üçün säciyyävidir. 90-cý illärin sonundan etibarän, ali tähsilin kütlävi xarakter almasý ilä älaqädar problemlärlä üzläþän Polþada tähsilin keyfiyäti ilä mäþðul olan ilk qurumlar yaradýlmaqdadýr. Onlarýn ikili täbiäti (bütün färqlärä räðmän) Avropa Þurasýnýn üzvü olan dövlätlärdä fäaliyyät göstärän vä tähsilin keyfiyyätinin tämin edilmäsi ilä mäþðul olan sistemlärin imkanlarýný geniþländirir. Lakin Polþada ali tähsil sisteminin kortäbii surätdä kommersiyalaþmasý gätirib ona çýxarýr ki, sözügedän tädbirlär hälälik heç bir näticä vermir.

Täläbälär
Gänclärin ali tähsil almaq imkanlarý

Þübhäsiz ki, Polaþada ali tähsil almaq imkanlarý sosializm dövrü ilä müqayisädä xeyli artýb. Här halda müvafiq say göstäriciläri belä bir fikir yürütmäk üçün äsas verir. Lakin bu proses cämiyyätin bütün täbäqälärinin bärabär þäkildä ali tähsil almaq imkanlarý baxýmýndan däyärländirildikdä mänzäränin o qädär dä üräkaçan olmadýðýný biruzä verir.

Ali tähsil almaq imkanlarý mövzusuna dair ölkä miqyasýnda keçirilän räy sorðularý, eläcä dä gänclärin tähsil säviyäsi ilä onlarýn ämäk bazarýndaký durumu arasýnda asýlýlýq barädä tädqiqatlar müvafiq tählillärin aparýlmasý üçün äsas verir. Tädqiqatlarýn näticäläri göstärir ki, gänclärin tähsil almasýnýn qarþýsýnda duran baþlýca maneä onlarýn sosial mänþäyi, yäni valideynlärinin tähsil säviyyäsidir. Atalarýnýn ali tähsili olan gänclärin ali mäktäblärä qäbul olunmaq þanslarý valideynläri orta, yaxud orta ixtisas tähsilli olanlardan xeyli yüksäkdir. Vä bu tendensiya getdikcä därinläþmäkdädir. Eyni zamanda kiþilärlä qadýnlarýn ali tähsil almaq imkanlarý bärabärdir, hätta bäzi fakültälärdä qýzlarýn sayý çoxluq täþkil edir.

Ali tähsil almaq imkanlarýný mähdudlaþdýran digär amillär tähsil haqqýnýn häcmi vä orta mktäbdä tähsilin keyfiyyätidir.

Ýri þähärlärdäki bahaçýlýq, yataqxanalarda yerlärin çatýþmazlýðý, stipendiya müavinatlarýnýn azaldýlmasý vä s. gätirib ona çýxardý ki, hazýrda kiçik yaþayýþ mänätäqälärindä yaþayan gänclärin böyük hissäsi ali mäktäblärin äyani þöbälärindä tähsil almaq imkanýndan mährum olublar. 1998-ci ildä äyani þöbädä känd ärazisindä yaþayan gänclärin täqribän 1%-i tähsil alýrdý, halbuki 1989-cu ildä bu göstärici 7% täþkil edirdi.

Qeyri-stasionar tähsil formasýnýn populyarlýðý ilk növbädä onunla älaqädardýr ki, burada tähsil haqqý, näqliyyat xärcläri vä universitet þähärciyindä ayda bir neçä gün qalmaq xärci äyani tähsil almaq üçün þähärdä daimi yaþamalý olan täläbälärin xärclärindän xeyli az idi. Kiçik þähärlärdä açýlan ali ixtisas tähsili müässisälärinä gänclärin xüsusi meyl göstärmäsi dä bu säbäbdän iräli gälir. Qeyri-dövlät müässisälärindä tähsilin ödäniþli olmasýna baxmayaraq, gänclär üçün yaþadýqlarý yerä yaxýn olan müässisälärdä tähsil almaq daha ucuz baþa gälir.

Son vaxtlar nüfuzlu dövlät müässisälärinä, xüsusilä populyar fakültälärä qäbul müþkülä çevrilib. Bir çox hallarda liseylärdä müväffäqiyyät däräcäsi aþaðý olan mäzunlar hämin fakültälärä qäbul imtahanýndan uðurla keçä bilmirlär. Tähsilin säviyyäsi baxýmýndan geridä qalmýþ regionlarda yaþayan gänclärin ali mäktäblärin äyani þöblärindä tähsil almalarý üçün maliyyä problemlärindän daha çox hämin ärazilärdä keyfiyyätli tähsil verän orta mäktäbin olmamasý ängäl törädir.

Täläbälärä maddi yardým

Täläbälärin sayýnýn sürätlä artmasýna baxmayaraq, ali tähsil müässisälärinin ävvälki qayda ilä ictimai väsaitlär hesabýna maliyyäläþdirilmäsi 90-cý illärdä dövlätin täläbälärä maddi yardýmýnýn häcminin sürätlä azalmasýna gätirib çýxardý. 1998-ci ildä dövlät büdcäsi hesabýna edilän müxtälif yardýmlardan (sosial stipendiyalar, müväffäqiyyätli tähsilä görä stipendiyalar, müavinatlar, yaþayýþ yeri vä qida üçün älavä ödäniþlär) täläbälärin täqribän 17%-i istifadä edirdi. Stipendiya alan täläbälärin ümumi sayý isä täqribän 83 faiz täþkil edirdi. Eyni zamanda yataqxanalardaký yerlärin sayý azalmýþdý (cädväl 4). Statistik mälumatlar göstärir ki, yataqxanalarda yer alan täläbälärin sayý getdikcä aþaðý düþmäkdädir.

Yataqxanalarda yer haqqýnýn xeyli artmasý vä iri þähärlärdä minimal istehalak säbätinin däyäri ictimai diqqäti cälb etdi vä ali mäktäblärin täläbälärin özläri täräfindän idarä olunmasýnýn effektivliyi mövzusunda diskussiyalar qýzýþdý. Bu mäsälä ilä mäþðul olan ayrýca qurumlarýn yaradýlmasý täklifi iräli sürüldü. Almaniyada fäaliyyät göstärän müvafiq täþkilatlarýn nümunäsi istifadä olunmaqla, yemäkxanalarýn, täläbä yataqxanalarýnýn, hätta klublarýn idarä olunmasýný yaradýlacaq qurumlara hävalä edilmäsi täklif olundu. Artýq bu istiqamätdä ilk addýmlar da atýlýb. Mäsälän, Krakovda vä Varþavada ali tähsil müässisälärinin fondlarý täläbä yataqxanalarýný idarä etmäyä baþlayýb. Vä bu tädbir daha effektiv vä qänaätçil täsärrüfatçýlýðýn qurulmasýna þärait yaradýb.

 

Cädväl 4. 1990-1998-ci illärdä täläbälärä maddi yardým sistemindä qeydä alýnan däyiþikliklär (stependiya alanlar vä yataqxanalardan istifadä edänlär).

Täläbälär 1990/91 1994/95 1997/98
Stipendiya alanlar 162,1 157,7 177,2
Stipendiya alanlar (täläbälärin ümumi sayýna nisbätdä faizlä)

– o cümlädän qeyri-dövlät ali mäktäblärindä tähsil alan täläbälär

54,3

-

37,4

551

33,1

1 813,0

Täläbä yataqxanalarýndan itsifadä edänlär (min) 122,5 134,9 139,3
Täläbä yataqxanalarýndan istifadä edänlär (buna hüququ olan täläbälärin ümumi sayýna nisbätdä faizlä)

– o cümlädän qeyri-dövlät ali mäktäblärinin täläbäläri

41,0

-

32,0

729

26,1

1 253,0

Täläbälärä verilän maddi yardýmlarýn häcmi azaldýqca, borc vä kreditlär verän bank sisteminin yaradýlmasý zäruräti haqqýnda täläblär ortaya çýxýrdý. Täþäbbüsä äsasän hämin sistem gänclärin tähsil almasýna yardýmçý olmalý idi.

Täläbälär üçün bank borclarý vä kreditlär

17 iyul 1997-ci il tarixli qanuna uyðun olaraq, 1998-ci ilin oktyabr ayýndan etibarän täläbälär üçün ümumi borc vä kreditlär sistemi iþä düþdü. Hämin qanun Polþadaký bütün täläbälärä – häm dövlät, häm dä qeyri-dövlät tähsil müässisälärinin äyani, qiyabi vä axþam þöbälärindä tähsil alanlara þamil edildi. Ýstänilän täläbä, ägär ailä üzvläri müäyyän edilän häcmdä gälirlärä malikdirsä, kredit almaq hüququndan istifadä edä bilär. Borclar üçün väsait dövlät büdcäsindän zämanät alan kommersiya banklarý täräfindän ayrýlýr (Borclar vä Kreditlär Fondu Xalq Täsärrüfatý Bankýnýn näzdindä fäaliyyät göstärir). Buna räðmän, 1998/99 tädris ilindä kredit sistemi çärçiväindä 90 min täläbäni ähatä etmäk mümkün oldu.

Kreditlär vä borclar tähsil müddätindän artýq olmayan (6 il) dövr üçün verilir vä ildä 10 aydan artýq olmayaraq ödänilir. Bu halda, kreditlärä dair änänävi qaydadan färqli olaraq, kredit alanlar üçün imtiyazlý prinsiplär äsasýnda kredit ödäniþi tarifläri müäyyän edilir. Hämin imtiyazlarýn þärtläri kredit verän banklarla Xalq Täsärrüfatý Banký arasýnda imzalanan saziþlärdä öz äksini tapýr. Kreditin qaytarýlmasýna dair vergilärin häcmi krediti alan þäxsin gälirlärinin 20%-dän artýq ola bilmäz. Kredit alan þäxsin maddi durumu aðýr olarsa, yaxud o, ali mäktäbi äla qiymätlärlä bitirärsä, borclar vä kreditlär qismän, yaxud tamailä läðv edilä bilär.

Borclar vä kreditlär sistemi gänclärin tähsil almaq imkanlarý ilä baðlý olan iki problemä dövlätin reaksiyasý kimi meydana çýxýb: maddi durumu zäif olan gänclärin ali tähsil almaq imkanlarýnýn mähdudluðu vä ödäniþli tähsil formalarýnýn inkiþaf etmäsi. Sözügedän sistem bu problemläri tamamilä häll etmäsä dä (kreditlärin häcmi kiçikdir, tähsilin ilk illärindä ondan istifadä edän täläbälärin sayý isä azdýr), etiraf edilmälidir ki, bu, düzgün istiqamätdä atýlan addým idi.

Ali mäktäblärin müällim tärkibi

Ali tähsil haqqýnda qanun ali mäktäb müällimlärinin durumuna xeyli yenilik gätirdi. Onlara därs demäk vä tädqiqatlar aparmaq azadlýðý verildi, tähsil müässisäsinin idarä olunmasýnda kollegial orqanlarýn rolu gücländirildi, eläcä dä müässisälärarasý özünüidarä orqanlarýnýn yaradýlmasý imkaný bärpa edildi.

Ävvällär universitetlärin, eläcä dä texniki, iqtisadi vä s. tähsil müässisälärinin rektor birlikläri mövcud idisä, bunun äväzinä Polþa Ali Mäktäblärinin Rektorlar Þurasý yaradýldý (KRASP). Bu quruma ali tähsil müässisälärinin bütün iþçilärinin tämsilçisi rolu, eläcä dä sözügedän täbäqälärin maraqlarýna aid olan äsas mäsälälär üzrä tählilin aparýlmasý vä qärarlarýn hazýrlanmasý iþi hävalä edildi. Beläliklä, Ali Tähsil Mäsäläläri üzrä Ali Þura ilä yanaþý, (bundan öncä mövcud olan yeganä müässisälärarasý özünüidarä orqaný, bu qurum ali mäktäblärin bütün müällimlärinin säsvermäsi yolu ilä seçilirdi), yeni orqan – ali tähsil sisteminin rähbärliyini tämsil edän vä ali mäktäblärin elektoratý täräfindän seçilän KRASP ärsäyä gäldi.

Ali mäktäblärdä 1980-cý ildä 56636, 1997-ci ildä isä 67783 müällim çalýþýrdý. Yäni därs yükünün sürätlä çoxalmasýna baxmayaraq, müällimlärin sayýnda cüzi artým müþahidä olunurdu. 90-cý illärdä verilän namizädlik vä doktorluq däräcälärinin sayý barädä mälumatlar da onu göstärir ki, hämin dövrdä bu sahädä ciddi däyiþikliklär baþ vermäyib. 80-ci illärin sonu 90-cý illärin vvälindä müällimlärin sayýnýn sürätlä azalmasý müällim näslläri arasýnda boþluq yaratsa da, hazýrda bir sýra fänlär üzrä bu boþluq tädricän doldurulmaqdadýr.

 

Cädväl 5. 1990-1997-ci illäri ähatä edän dövrdä verilän namizädlik vä doktorluq däräcälärinin sayý.

Ýl Namizädlik däräcäsi Doktorluq däräcäsi
Sayý Faizlä Sayý Faizlä
1980 3737 100,0 539 100,0
1985 1780 46,7 554 102,8
1990 2324 62,2 973 180,5
1997 2600 69,6 685 127,1

Cädväl 6. 1991-1997-ci illärdä doktorluq dissertasiyasý müdafiä edän þäxslärin yaþ häddi

Yaþ häddi 1991 1993 1997
27-30 1 2 Mälum deyil
31-35 21 12 15
36-40 118 104 91
41-45 208 308 191
46-50 119 231 20
50-dän artýq 126 255 188

Hazýrda elmi kadrlar sahäsindä duruma hälledici täsir göstärän amillär ali tähsilin maliyyäläþdirilmäsinä dair sistem vä ondan iräli gälän näticälärdir. Birincisi, müällimlärin ämäk haqlarýnýn aþaðý olmasý onlarýn häyat säviyyäsini endirir. Ali mäktäb müällimlärinin orta aylýq ämäk haqqý iqtisadiyyat sahäsindä çalýþanlarýn mävacibinä nisbätdä getdikcä aþaðý düþür. 1990-cý ildä hämin nisbät 127,0% idisä, 1992-ci ildä bu räqäm 95%, 1993-cü ildä 98,4%, 1997-ci ildä isä 80% idi.

Bu prosesin baþ vermäsinä bir sýra amillär, o cümlädän müällimlärin eyni vaxtda müxtälif tähsil müässisälärindä çalýþmasý täsir göstärirdi. Xüsusi narazýlýq doðuran mäsälälärdän biri dä özäl tähsil müässisälärindä müällimlärin iþä götürülmäsi qaydasýdýr. Özäl mäktäblärin kadr tärkibinin böyük hissäsi burada müqavilä äsasýnda çalýþan dövlät tähsil müässisälärinin müällimläridir. Az miqdarda olsa da, hämin ali mäktäblärdä Polþa Elmlär Akademiyasýnýn iþçilärinä vä daimi þtata götürülän mütäxässislärä dä rast gälinir. Bu isä o demäkdir ki, elmi kadrlarýn hazýrlanmasýna dair bütün aðýrlýq dövlät ali tähsil müässisälärinin üzärinä düþdüyü halda, qeyri-dövlät ali mäktäbläri yalnýz tädris prosesinin täþkili ilä älaqädar pul xärclämäli olurlar. Lakin digär täräfdän, özäl tähsil müässisäläri elmi iþçilärä älavä qazanc äldä etmäk üçün þärait yaradýr, gäncälärin maarifländirilmäsi prosesindä onlarýn potensialýndan istifadä edir.

Bu sahädä müþahidä edilän anormallýqlarýn bariz nümunäsi “elmi däräcä alveri” - pofessorlarýn (bäzän, hätta täqaüdä çýxmýþ) yalandan daimi äsaslarla iþä götürülmäsi idi. Ali tähsil müässisäläri bu saxtakarlýða rävac vermäklä tädrisin täþkilinä dair qanunla müyyän edilän täläblärä cavab verdiklärini imitasiya edirdilär.

Müällimlärin eyni vaxtda bir neçä därs yükü daþýmasý tähsilin keyfiyyätinin aþaðý düþmäsinä vä digär neqativ hallara säbäb olur. Ali tähsil müässisäläri tähsil xidmätläri bazarýnda bir-birilä räqabät apardýðýndan, eyni vaxtda bir neçä tähsil müässisäsindä çalýþan (bäzän, hätta hämin müässisälärin rähbärliyinä daxil olan) müällimlär bäzi hallarda qarþý-qarþýya dayanan täräflärin maraqlarýný eyni vaxtda tämsil etmäli olurlar.

Ämäk haqlarýnýn säviyyäsi aþaðý olduðu üçün gänclär ali mäktäblärdä iþä düzälmäyä can atmýrlar. Hämçinin daha qabiliyyätli mäzunlarýn müällimlär heyätinin sýralarýna qoþulmaða säy göstärmäsi hallarýna demäk olar ki, rast gälinmir. Bäzi ali tähsil müässisälärindä (tibb vä iqtisadiyyat akademiyalarý) kiçik müällim väzifäsindä çalýþan müällimlär gäläcäk karyera baxýmýndan älveriþli start mövqeyini tämin edirlär. Yalnýz bu müässisälärdä mäzunlarýn müällimliyä meyl göstärdiyi müþahidä olunur. Lakin onlar da mävaciblärin aþaðý olduðu tähsil müässisälärindä qalýb iþlämäkdänsä, bilavasitä xidmät sahäsindä iþä düzälmäyä maraqlýdýrlar. Bäzi hallarda ali mäktäblärdä qalýb iþläyän mäzunlar, eyni zamanda öz ixtisasýna uyðun olan xidmät sahäsindä älavä iþlä tämin olunurlar.


1, 2, 3