Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

28.10.01 23:25:22

1506

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Marta Zaxorska

Maarif sistemindä däyiþikliklär – konsepsiyalar vä islahat üçün zämin yaradan amillär

1, 2, 3


 

Maarif sisteminin islahatýný bu märhälänin seçilän cähäti kimi qälämä vermäk üçün heç bir äsas yoxdur. 1989-cu ilädäk PXR-dä tähsil sisteminin täkmilläþdirilmäsi istiqamätindä däfälärlä cähdlär göstärilib. 70-ci illärin ävvällärindä häyata keçirilän islahat daha ähatäli vä daha täsirli idi. Hämin islahatýn çärçiväsindä näzärdä tutulan daha vacib däyiþikliklärin sýrasýna tähsil sisteminin yenidän qurulmasýný, eläcä dä tädris proqramlarýnýn vä müällimlärin hazýrlanmasý prisiplärinin däyiþdirilmäsini aid etmäk olar.

Yenidänqurma iþi tähsil sisteminin täþkilati strukturlarýna edilän düzäliþlärlä baþlandý. Hämin dövrä qädär ibtidai vä orta mäktäblär ayrý-ayrýlýqda fäaliyyät göstärirdi vä bu bölgünün läðv edilmäsi planlaþdýrýlýrdý. Bunun äväzinä onillik mäktäbin yaradýlmasý täklif edilirdi. Bu addým texniki-peþä tähsili sahäsindä “inqilabi” däyiþikliklärä gätirmäli, o zaman müvafiq yaþda olan uþaqlarýn täqribän 50%-nin tähsil aldýðý texniki-peþä mäktäbläri dä bundan sonra läðv olunmalý idi. Hämçinin orta tähsil müässisäläri þäbäkäsinin yenidän täþkil edilmäsi, känd ärazilärindäki kiçik mäktäblärin baðlanmasý näzärdä tutulurdu.

Onillik mäktäbin yaradýlmasý ideyasý ictimayyätin dästäyini qazanmadý. Bu konsepsiya sovet tähsil sisteminin nümunäsinä kor-koranä riayät edilmäsi cähdi kimi qäbul edildi. Dördillik ümumtähsil liseyinin läðvi isä änänänin pozulmasý vä tähsilin säviyyäsinin aþaðý düþmäsi tählükäsini yaradan amil kimi qiymätländirildi.

Bir neçä qmina ärazisindäki mäktäblärin birläþdirilmäsi yolu ilä orta tähsil müässisäläri þäbäkäsinin yenidän täþkili ideyasý känd ähalisinin qäzäbinä säbäb oldu. Bu ideyanýn reallaþdýrýlmasý prosesi 1972-ci ildä baþlandý. Kändlärdäki kiçik mäktäblär baðlanýr, mäktäblilärin yeni tähsil ocaqlarýna – birläþdirilmiþ qmina mäktäblärinä gediþ-gäliþini täþkil etmäk üçün tädbirlär görülürdü. Lakin nä qmina mäktäblärinin maddi texniki bazasý, nä dä mäktäblilärin gediþ-gäliþinin täþkili qänaätbäxþ säviyyädä deyildi.

1978-ci ildä tädris proqramýnýn islahatýna baþlanýldý. Yeni proqramlarda mäktäblilärin qarþýsýnda qoyulan täläblärin säviyyäsinin xeyli yüksäldilmäsi näzärdä tutulurdu.

Lakin yeni proqramlarýn tätbiqindän sonra müällimlärin täkmilläþdirilmäsi iþi aparýlmadý. Digär täräfdän, yeni därsliklärin vä mäktäb lävazimatýnýn näþri vaxtýnda baþa çatdýrýlmadý.

Tätbiq edilän islahatýn heç bir elementi – nä täþkilati vä proqram däyiþiklikläri, nä dä müällimlärin hazýrlýq säviyyäsinin yüksäldilmäsi iþi – gözlänilän näticäläri vermädi. Sänaye sahäsinin tämsilçilärinin müvafiq etirazlarý texniki-peþä tähsili sisteminin islahatýný inkiþaf etmäyä qoymadý. Digär täräfdän, ictimayyätin täzyiqi näticäsindä birläþdirilmiþ qmina mäktäblärinin yaradýlmasý ideyasýndan da imtina edildi. 1980-cý ilin payýzýnda tähsil naziri ümumiyyätlä islahatdan imtina olunduðunu bäyan etdi vä mäktäb proqramlarý Ýnstitutuna yeni proqramlarýn iþlänmäsini tapþýrdý. ( Nazirin häräkätläri qanunsuz idi, çünki islahat proqramý qanuna bärabä säviyyädä idi, onun läðvi üçün ancaq Seym qärar verä bilärdi; müvafiq qärar yalnýz härbi väziyyät dövründä qäbul edildi.) Hämin tapþýrýða äsasän onillik mäktäb üçün hazýrlanmýþ proqramlar elä bir formada däyiþdirilirdi ki, ondan säkkizillik mäktäblärdä dä istifadä etmäk mümkün olsun. Hämin müräkkäb proqramlar yetärincä yetärincä yüksäk kvalifikasiyaya malik olmayan müällimlär täräfindän tädris edilirdi, üstälik ävväl näzärdä tutulan tädris müddäti xeyli qýsaldýlmýþdý.

Maarif sistemindä 1989-1997-ci illärdä aparýlan islahat

1989-cu ildä Polþanýn tähsil sistemi dövlätin ciddi näzaräti altýnda qalmaqda davam edirdi. Märkäzin näzaräti inzibati üsullarla häyata keçirilirdi. Sistemdä bürokratiya hökm sürürdü. Qeyri-dövlät mäktäblärinin sayý isä olduqca az idi.

Ýqtisadi böhran vä planlý iqtisadiyyatýn süquta uðramasý tähsil sisteminin maliyyäläþdirilmäsinä mänfi täsir göstärirdi. Bu säbäbdän mäktäb binalarýnýn bir çoxu vä onlarýn avdanlýðý yararsýz hala düþdü. Tähsil sisteminin yetärincä maliyyäläþdirilmämäsi mäktäblärdä kadr defisitinin yaranmasýna gätirib çýxardý: müällim peþäsini seçänlärin sayý azalmaða baþladý, digär täräfdän müällim düþärgäsindä böhran ovqatý vä narazýlýq yarandý. Müällimlär Xartiyasýnda (Müällimlär Xartiyasý 1982-ci ildä imzalanýb.) öz äksini tapmýþ müällimlärin iþlä tämin olunmasýna dair zämanät tähsil sistemindä yeniliklärin häyata keçirilmäsini xeyli mähdudlaþdýrýrdý.

Mäktäblärin lazými avadanlýqla tam tämin olunmamasý vä kadrlarýn hazýrlýq säviyyäsinin aþaðý olmasý ilä yanaþý, yeni tädris proqramlarýnýn uðursuzluðu da mäktäblärdä tähsilin säviyyäsinin aþaðý düþmäsinä täsir edirdi. Tädris lüzumsuz bilgilärlä yüklänmämäli vä daha cälbedici olmalý idi. Ýslahatýn näticäsi olaraq, känd mäktäblärindä tähsilin säviyyäsi þähärlärin säviyyäsinä çatdýrýlmalý idi. Lakin yeni proqram ävvälkilärdän daha müräkkäb alýndý vä burada konkret faktlarla baðlý bilgilärä lazým olandan artýq yer verildi. Valideynlärin kömäyi olmadan uþaqlarýn hämin proqramlarý häzm etmäsi daha müþkül problemä çevrildi. Tädqiqatlarýn näticäsi göstärdi ki, tähsilin ümumi säviyyäsini yüksältmäk mümkün olmadý. Känd vä þähär mäktäblärinin säviyyäsi arasýndaký färq isä artmaqda davam edirdi.

Maarif sisteminin fäaliyyätini daha däqiq qiymätländirmäk üçün orta mäktäblärdä tähsilä cälb olunanlarýn faiz göstäricilärinä vä tähsilin ayrý-ayrý märhälälärinin yayýlma däräcäsi haqda räqämlärä näzär salmaq kifayätdir. 80-cý illärin sonunda bu göstäricilär aþaðýdaký kimi idi:

  • mäktäbäqädär müässisälärdä tähsilä cälb olunanlarýn faiz göstäricisinin aþaðý olmasý. Bu tipli mäktäblärdä 3–5 yaþýnda olan uþaqlarýn yalnýz 30%-i tähsil alýrdý, bunun da äksäriyyäti þähärlärin payýna düþürdü;
  • uþaqlarýn ibtidai tähsilä olduqca gec baþlamasý. Ýnkiþaf etmiþ ölkälärin äksäriyyätindä uþaqlar altý vä daha tez yaþlarýnda mäcburi qaydada mäktäblärä cälb edilirlär. Polþada isä uþaqlarý yalnýz 7 yaþýna çatdýqdan sonra mäktäbä göndärirlär;
  • mäcburi tähsil müddätinin qýsa olmasý. 1990-cý ildä Polþada bu müddät cämi säkkiz il idi – yeddi yaþdan on dörd yaþa qädär uþaqlar üçün. Näzärdä tutulan müddät ärzindä ibtidai tähsili bitirmäyän mäktäblilär on yeddi yaþýna qädär mäktäbä getmäliydilär. O dövrdä Qärbi Avropa dövlätlärinin äksäriyyätindä mäcburi tähsil müddäti 9-10 il täþkil edirdi vä uþaqlar on altý yaþýna çatana qädär mäktäbä gedirdilär;
  • ibtidai mäktäbi qurtardýqdan sonra tähsilini davam etdiränlär üçün näzärdä tutulan tähsil müässisälärinin strukturunun qänaätbäxþ olmamasý. Geniþlänmäkdä olan texniki-peþä tähsili sistemi ibtidai mäktäb mäzunlarýnýn 54%-ni ähatä edirdi. Ýbtidai mäktäb mäzunlarýnýn 43%-i tähsilini dördillik mäktäbälärdä davam etdirirdi. Onlarýn böyük äkäsäriyyäti peþä liseylärinin, yalnýz 20%-i isä ümumtähsil liseylärinin payýna düþürdü;
  • ali tähsil müässisälärindä tähsil alan gänclärin faiz göstäriciläri dä yüksäk deyildi. 1989-cu ildä 19 yaþýnda olan gänclärin yalnýz 10%-i täläbä idi. Ali tähsil müässisälärindä oxuyan täläbälärin sayý baxýmýndan isä Polþa, hätta digär sosialist ölkälärindän geri qalýrdý.

Bundan baþqa 80-cý illärdä tähsil almaq imkanlarýndaký qeyri-bärabärliyi därinläþdirän proseslär baþladý. Orta tähsil sahäsindä balansýn pozulmasý, ilk növbädä kändlärdä yaþayan gänclärin ali tähsil almaq imkanlarýný mähdudlaþdýrdý. O dövrdä ümumtähsil liseylärindä oxuyanlarýn yalnýz 8%-ni kändlärdä yaþayan yeniyetmälär täþkil edirdi.

Yaranmýþ durumu däyiþdirmäk täläbini iräli sürän vä neqativ tendensiyalarý tänqid edänlärin arasýnda müxalifät düþärgäsinä aid olan ziyalý täbäqälärinin nümayändäläri daha aktiv idilär. Nadir hallarda akademiya vä mäktäb mühitindä dä bu tipli çaðýrýþlar säsländirilirdi. Professor Çeslav Kupiseviçin baþçýlýq etdiyi Xalq Tähsili Sahäsindä Ekspertlär Komitäsinin 1989-cu ildä hazýrladýðý “Tähsil – milli prioritetdir” adlý hesabat bu mäsälädä yeganä istisna idi.

Däyiþikliklärin mänzäräsi

Maarif sahäsindäki däyiþikliklärin ümumi mänzräsi 1989-cu ildän sonra sezilmäyä baþladý. Ýslahatçýlarýn qarþýsýnda duran baþlýca väzifä mäktäblärä aid mäsälälärdä dövlätin monopoliyasýnýn aradan qaldýrýlmasý vä tähsil sistemindä idaräetmä üsullarýnýn däyiþdirilmäsi idi. Bununla älaqädar olaraq, mäktäblärin idarä olunmasýnda yeni modelin baþlýca þüarlarý qismindä bir sýra täläblär iräli sürülürdü: dövlät monopoliyasýnýn aradan qaldýrýlmasý, desentralizasiya vä mäktäblärin yerli özünüidarä orqanlarýnýn tabeçiliyinä verilmäsi. Vacib mäsälärdän biri dä tädris proqramlarý vä därsliklärdän istifadä qaydalarýna dair yeni tälimatlarýn hazýrlanmasý idi. Ýslahatýn müällifläri ümumtähsil liseylärinin çoxalmasýna dästäk vermäklä vä texniki-peþä mäktäblärinin sayýný azaltmaqla, orta mäktäblärdä tähsil almaq imkanlarýný maksimum geniþländirmäyä çalýþýrdýlar. Tähsil sisteminin yenidän qurulmasýna dair konsepsiya inkiþaf etdikcä, müällimlärin peþäkarlýq säviyyäsinin artýrýlmasý zäruräti dä därk olunurdu. Bunun üçün müällimlärin hazýrlanmasý sistemi däyiþdirilmäli, onlarýn iþ þäraiti yaxþýlaþdýrýlmalý, ämäk haqlarýnýn hesablanmasýna dair yeni prinsiplär tätbiq edilmäli idi.

1989-cu ildän 1997-ci ilädäk davam edän islahat dövrünü islahatýn aparýlmasýnda seçilän taktika vä strategiya baxýmýndan bir neçä märhäläyä bölmäk olar. Birinci märhälä “Hämräylik” hämkarlar ittifaqý ilä baðlý olan siyasi qruplaþmalarýn hakimiyyätdä olduðu dövrü – 1989-1993-cü illäri ähatä edir. Kommunistlärlä müxalifätin Däyirmi Masa arxasýnda apardýqlarý danýþýqlarda yeniliklärin tämäli qoyuldu. Bu danýþýqlarda müzakirä obyekti olan mäsälälärdän biri dä tähsil sistemindäki väziyyät idi. Etiraf edilmälidir ki, hämin danýþýqlarda äldä edilän ciddi kompromislärdän biri qeyri-dövlät mäktäbläri açýlarkän xalq tähsili nazirinin müvafiq icazäsinä ehtiyac duyulmamasý vä bunun üçün sadäcä qeydiyyat qaydalarýna ämäl edilmäsinin yetärli olmasý haqda razýlaþma idi. Därsliklärin näþri üzärindän monopoliyanýn götürülmäsi vä tädris proqramlarýnýn reallaþdýrýlmasý iþindä mäktäbälärä särbästlik verilmäsi amilläri bütövlükdä maarif sisteminin idarä olunmasý mäsäläsindä dövlät monopoliyasýnýn läðvinä täkan verdi.

Köhnä sistemdän qalan mähdudiyyätlärin aradan qaldýrýlmasý vä gäläcäk däyiþikliklär üçün zämin yaradýlmasý maarif sahäsindäki islahatýn aparýcý ideyasýna çevrildi. Güman edilirdi ki, yeni qanunlara äsasän bu sahädä fäaliyyät göstärmäk üçün geniþ imkanlar yaradýldýðýndan, indän belä müällimlär, mäktäblilärin valideynläri vä yerli özünüidarä orqanlarýnýn nümayändäläri sistemin müasirläþmäsinä yönälän növbäti tädbirlärin täþäbbüskarlarýna çevriläcäklär.

Hämin dövrdä däyiþikliklärin bir çoxu müvafiq säräncamlarýn verilmäsi yolu ilä häyata keirilirdi. Mähz bu üsulla pedaqoji þuralarýn fäaliyyät prinsipläri däyiþdirildi, mäktäblärdä ilahiyyat därsläri tätbiq edildi, pedaqoji eksperimentlärä vä müällif siniflärinin yaradýlmasýna icazä verildi.

1991-ci ilin iyul ayýnda Seymdä maarif sistemi haqqýnda yeni qanun qäbul edildi vä bu sänäd tähsil sistemi üzärindän dövlät monopoliyasýnýn baþa çatdýðýndan xäbär verdi. Lakin sözügedän qanunun müddäalarý yeni sistemin yaradýlmasýndan daha çox, keçid dövrünün tädbirlärinin räsmiläþdirilmäsinä yönälmiþdi. Qanunun müällifläri bunu müväqqäti sänäd kimi qäbul etmiþdilär. Hämin qanuna räðmän, 1961-ci ildä qäbul edilän tähsil haqqýnda qanun öz qüvväsini itirirdi. Bundan baþqa sözügedän sänäd Polþanýn tähsil sistemindä baþ verän däyiþiklikläri qanuniläþdirdi vä sahmana saldý. O cümlädän:

  • mäktäblärin yaradýlmasý vä onlarýn idarä olunmasý mäsäläsindä dövlät monopoliyasýný aradan qaldýrdý, eläcä dä qeyri-dövlät mäktäblärinin yaradýlmasý prinsiplärini müäyyän etdi;
  • mäktäbin idarä olunmasýnda direktorun vä qminanýn yerli özünüidarä orqanýnýn sälahiyyätlärini geniþländirmäklä, maarif sisteminin idarä olunmasýnda desentralizasiya üçün yol açdý. Direktor yeni qanuna äsasän personalý iþä götürmäk vä iþdän azad etmäk sälahiyyätini äldä etdi. Bundan öncä tähsil sahäsi üzrä müfättiþlärin sälahiyyätinä aid olan mäsälälär – pedaqoji näzarät vä uþaqlarýn mäktäbä gälmäsinä näzarät funksiyalarý da direktora verildi. Yerli özünüidarä orqanlarýnýn üzärinä mäktäbäqädär müässisälärin vä säkkizillik ibtidai mäktäblärin yaradýlmasý, onlarýn fäaliyyätinin tämin edilmäsi vä maliyyäläþdirilmäsi väzifäläri qoyuldu. Qmina rähbärliyinä mäktäb direktorlarýný täyin etmäk vä iþdän çýxarmaq sälahiyyäti verildi. Pedaqoji näzarät funksiyasý tähsil sistemi administrasiyasýnýn – qäyyumlarýn müstäsna hüququna aid idi;
  • mäktäb proqramlarýnda yeknäsäklikdän imtina etmäk üçün imkan yaratdý, þagirdlärin därsläri seçmäk hüququnu tanýdý. “Mäcburi fänlär üzrä proqram minimumu” tätbiq edildi, buna äsasän müvafiq fänn üzrä müxtälif proqramlarýn vä därsliklärin seçilmäsinä imkan verildi.

Qanunda, hämçinin mäktäblärin fäaliyyäti üzärindä ictimai näzarätin güclänmäsinä yönälän digär tädbirlärin häyata keçirilmäsi näzärdä tutulurdu. Mäktäblilärin özünüidarä orqanlarýnýn sälahiyyätläri geniþländirilmäli, onlarýn valideynlärinin mäktäbin hami orqanlarýnýn iþinä, o cümlädän Xalq Tähsili Nazirliyinin fäaliyyätinä täsir imkanlarý artýrýlmalý, bu mäqsädlä mäktäb þuralarý þäbäkäsi yaradýlmalý idi. Lakin bu planlar häyata keçirilmädi.

Qanuna äsasän, uþaq baðçalarý 1 yanvar 1992-ci il tarixindän etibarän qminalarýn tabeçiliyinä verildi, eyni zamanda onlarýn iki ildän sonra (1 yanvar 1994-cü il) mäktäblärin säräncamýna keçmäsi näzärdä tutulurudu. Qminalarýn bu väzifälärin icrasýna vaxtýndan ävväl baþlamasýna da icazä verilir vä bu, täqdir olunurdu. Polþa Müällimlär Ýttifaqý (ZNP) vä yerli özünüidarä orqanlarý bu layihälärin häyata keçirilmäsinin äleyhinä idilär. ZNP müällimlärä dövlät qulluqçusu statusu verilmäsini vä Müällimlär Xartiyasýnda öz äksini tapan hüquqlarýn reallaþmasýný täkid edirdi. 1993-cü ilin parlament seçkilärindän sonra Seym mäktäblärin yerli özünüidarä orqanlarýnýn tabeçiliyinä verilmäsinin iki il müddätinä (1 yanvar 1996-cý ilädäk) täxirä salýnmasý haqda qärar çýxardý.

Diskussiyanýn vacib predmetlärindän biri dä tädris proqramlarý sahäsindä islahatýn aparýlmasý mövzusu idi. 1991-ci ildä Ýslahat Mäsäläläri üzrä Büro yaradýldý vä bu qurumun säyi ilä “Polþa mäktäblärindä orta tähsil proqramlarý konsepsiyasý” adlý sänäd ärsäyä gäldi. Bu layihänin baþlýca ideyasý eyni fänn üzrä müxtälif proqramlardan istifadä üçün þäraitin yaradýlmasý idi. Lakin bilgilärin vahid säviyyäsinin qorunmasý üçün proqram minimumlarýnýn hazýrlanmasý näzärdä tutulurdu. Bu tipli proqramlarýn layihäläri tärkibindä müällimläri vä elmi iþçiläri birläþdirän iþçi qruplar täräfindän yaradýlýrdý. Hämin iþä yüzlärlä iþçi cälb edilmiþdi. 1992-ci ilin ävvälindä bütün iþçi qruplarýn qurultayý keçirildi vä burada tämäl proqramlara dair 15 layihä razýlaþdýrýldý (“tämäl proqramlar” ifadäsi – podsrawy programowe – ävvälki “minimum paroqramlarý” äväz edib). Tämäl proqramlarýn hazýrlanmasýna dair konsepsiya, növbäti layihälärin uzun-uzadý müzakirä olunmasý, eläcä dä bütövlükdä bu täþäbbüsün olduqca baha baþa gälmäsi amilläri häm siyasätçilär, häm dä ekspertlärin tänqidinä säbäb oldu. 1993-cü ildä Xalq Tähsili Nazirliyinin postkommunist qruplaþmalar täräfindän formalaþdýrýlan rähbärliyi däyiþdirildi, islahat mäsäläläri üzrä Büro isä ävvälcä tähsil sahäsindä Tähqiqatlar Ýnstitutunun tabeçiliyinä verildi, sonradan isä ümumiyyätlä läðv olundu.

“Hämräylik” täþkilatý täräfindän qurulan iqtidarýn hakimiyyätinin sonuncu iþindä Xalq Tähsili Nazirliyi belä bir sänäd hazýrlamýþdý: “Yaxþý müasir mäktäb – tähsil sahäsindä däyiþikliklärin davamýdýr”. Sänädin mäqsädi tähsil haqqýnda qanunun däyiþdirilmäsinä yönälän fäaliyyätin äsas istiqamätlärinin müäyyänläþdirilmäsi idi. Lakin bu sänäd yeni hökümät täräfindän täsdiqlänmädi. Üstälik hökümät koalisiyasýnýn däyiþmäsi sonraký illärdä yenidänqurma prosesinin zäiflämäsinä gätirib çýxardý.

1996-cý ildä häyata keçirilän növbäti kadr däyiþikliklärindän sonra postkommunist Sol Demokratik Qüvvälär Ýttifaqý (SLP) täräfindän namizädliyi iräli sürülän xalq tähsili naziri Seymin müzakiräsinä yeni layihä täqdim etdi. Dövlätin tähsil sahäsinä dair siyasätini ifadä edän bu layihä “Tähsil sahäsindä uzunmüddätli dövlät siyasätinin prinsipläri vä ali tähsilin inkiþafý proqramlarýnýn xüsusi ähämiyyäti” adlanýrdý. Sözügedän sänäd aþaðýdaký tädbirläri näzärdä tuturdu:

  • tähsil sahäsindä tämäl proqramlarýn vä standartlarýn hazýrlanmasý, bilgilärin yoxlanýlmasý üçün buna äsaslanan yeni qiymätländirmä vä imtahan sisteminin tätbiqi;
  • ibtidai tähsil sahäsindä islahatýn aparýlmasý:

- mäktäbäqädär müässisälär þäbäkäsinin geniþländirilmäsi;

- ibtidai mäktäbdäki tähsil dövrünä hazýrlýq sinfinin daxil edilmäsi (buna räðmän ibtidai mäktäbdä tähsil müddäti 9 ilä çatacaqdý; layihädä ibtidai tähsilin iki märhäläyä bölünmäsinin mäqsädäuyðunluðu qeyd edilirdi: ibtidai mäktäb vä gimnaziya; lakin mäsräflärin böyük olacaðý narahatçýlýðý qarþýsýnda belä bir bölgüdän vaz keçildi);

  • texniki-peþä tähsili sahäsindä islahat:

- texniki-peþä mäktäblärindä tähsil alanlarýn sayýný azaltmaq üçün onlarýn onlarýn näzdindä ümumtähsil siniflärinin vä texnikumlarýn täþkili,

- üçillik ixtisaslaþdýrýlmýþ liseylärin tätbiqi,

- praktiki tälim märkäzläri þäbäkäsinin inkiþafý,

- açýq tipli tälim märkäzläri þäbäkäsinin inkiþafý;

  • müällimlärin hazýrlanmasý sahäsindä islahat:

- pedoqoji texnikumlarýn sayýnýn artýrýlmasý,

- müällimlärin hazýrlanmasýna dair proqramlarýn däyiþdirilmäsi (mäsälän, eyni zamanda iki ixtisas üzrä hazýrlýq keçirilmäsinin tätbiqi);

  • müällimlärin ämäyinin ödänilmäsi sistemini täkmilläþdirmäk mäqsädilä mävacibin häcminin ämäyin näticälärinä äsasän hesablanmasý.

Proqram islahatý üzärindä iþä yenidän start verildi. 1997-ci ilin may ayýnda xalq tähsili naziri tämäl proqramlara dair täkliflär paketini täqdim etdi. Artýq 1997/98 tädris ilindä bir sýra mäktäblär hämin proqramlara äsasän fäaliyyät göstärmäli idi. Bu bir eksperiment idi vä müvafiq zärurätin yaranacaðý täqdirdä, hämin proqramlara onlarýn ümumi tätbiqi häyata keçirilänädäk (1998/99 tädris ili) däyiþikliklär edilä bilärdi.


1, 2, 3