Marta Zaxorska

Yenidänqurma işi tähsil sisteminin täşkilati strukturlarına edilän düzälişlärlä başlandı. Hämin dövrä qädär ibtidai vä orta mäktäblär ayrı-ayrılıqda fäaliyyät göstärirdi vä bu bölgünün läğv edilmäsi planlaşdırılırdı. Bunun äväzinä onillik mäktäbin yaradılması täklif edilirdi. Bu addım texniki-peşä tähsili sahäsindä “inqilabi” däyişikliklärä gätirmäli, o zaman müvafiq yaşda olan uşaqların täqribän 50%-nin tähsil aldığı texniki-peşä mäktäbläri dä bundan sonra läğv olunmalı idi. Hämçinin orta tähsil müässisäläri şäbäkäsinin yenidän täşkil edilmäsi, känd ärazilärindäki kiçik mäktäblärin bağlanması näzärdä tutulurdu.

Onillik mäktäbin yaradılması ideyası ictimayyätin dästäyini qazanmadı. Bu konsepsiya sovet tähsil sisteminin nümunäsinä kor-koranä riayät edilmäsi cähdi kimi qäbul edildi. Dördillik ümumtähsil liseyinin läğvi isä änänänin pozulması vä tähsilin säviyyäsinin aşağı düşmäsi tählükäsini yaradan amil kimi qiymätländirildi.

Bir neçä qmina ärazisindäki mäktäblärin birläşdirilmäsi yolu ilä orta tähsil müässisäläri şäbäkäsinin yenidän täşkili ideyası känd ähalisinin qäzäbinä säbäb oldu. Bu ideyanın reallaşdırılması prosesi 1972-ci ildä başlandı. Kändlärdäki kiçik mäktäblär bağlanır, mäktäblilärin yeni tähsil ocaqlarına – birläşdirilmiş qmina mäktäblärinä gediş-gälişini täşkil etmäk üçün tädbirlär görülürdü. Lakin nä qmina mäktäblärinin maddi texniki bazası, nä dä mäktäblilärin gediş-gälişinin täşkili qänaätbäxş säviyyädä deyildi.

Tätbiq edilän islahatın heç bir elementi – nä täşkilati vä proqram däyişiklikläri, nä dä müällimlärin hazırlıq säviyyäsinin yüksäldilmäsi işi – gözlänilän näticäläri vermädi. Sänaye sahäsinin tämsilçilärinin müvafiq etirazları texniki-peşä tähsili sisteminin islahatını inkişaf etmäyä qoymadı. Digär täräfdän, ictimayyätin täzyiqi näticäsindä birläşdirilmiş qmina mäktäblärinin yaradılması ideyasından da imtina edildi. 1980-cı ilin payızında tähsil naziri ümumiyyätlä islahatdan imtina olunduğunu bäyan etdi vä mäktäb proqramları İnstitutuna yeni proqramların işlänmäsini tapşırdı. ( Nazirin häräkätläri qanunsuz idi, çünki islahat proqramı qanuna bärabä säviyyädä idi, onun läğvi üçün ancaq Seym qärar verä bilärdi; müvafiq qärar yalnız härbi väziyyät dövründä qäbul edildi.) Hämin tapşırığa äsasän onillik mäktäb üçün hazırlanmış proqramlar elä bir formada däyişdirilirdi ki, ondan säkkizillik mäktäblärdä dä istifadä etmäk mümkün olsun. Hämin müräkkäb proqramlar yetärincä yetärincä yüksäk kvalifikasiyaya malik olmayan müällimlär täräfindän tädris edilirdi, üstälik ävväl näzärdä tutulan tädris müddäti xeyli qısaldılmışdı.

Maarif sistemindä 1989-1997-ci illärdä aparılan islahat

1989-cu ildä Polşanın tähsil sistemi dövlätin ciddi näzaräti altında qalmaqda davam edirdi. Märkäzin näzaräti inzibati üsullarla häyata keçirilirdi. Sistemdä bürokratiya hökm sürürdü. Qeyri-dövlät mäktäblärinin sayı isä olduqca az idi.

İqtisadi böhran vä planlı iqtisadiyyatın süquta uğraması tähsil sisteminin maliyyäläşdirilmäsinä mänfi täsir göstärirdi. Bu säbäbdän mäktäb binalarının bir çoxu vä onların avdanlığı yararsız hala düşdü. Tähsil sisteminin yetärincä maliyyäläşdirilmämäsi mäktäblärdä kadr defisitinin yaranmasına gätirib çıxardı: müällim peşäsini seçänlärin sayı azalmağa başladı, digär täräfdän müällim düşärgäsindä böhran ovqatı vä narazılıq yarandı. Müällimlär Xartiyasında (Müällimlär Xartiyası 1982-ci ildä imzalanıb.) öz äksini tapmış müällimlärin işlä tämin olunmasına dair zämanät tähsil sistemindä yeniliklärin häyata keçirilmäsini xeyli mähdudlaşdırırdı.

Mäktäblärin lazımi avadanlıqla tam tämin olunmaması vä kadrların hazırlıq säviyyäsinin aşağı olması ilä yanaşı, yeni tädris proqramlarının uğursuzluğu da mäktäblärdä tähsilin säviyyäsinin aşağı düşmäsinä täsir edirdi. Tädris lüzumsuz bilgilärlä yüklänmämäli vä daha cälbedici olmalı idi. İslahatın näticäsi olaraq, känd mäktäblärindä tähsilin säviyyäsi şähärlärin säviyyäsinä çatdırılmalı idi. Lakin yeni proqram ävvälkilärdän daha müräkkäb alındı vä burada konkret faktlarla bağlı bilgilärä lazım olandan artıq yer verildi. Valideynlärin kömäyi olmadan uşaqların hämin proqramları häzm etmäsi daha müşkül problemä çevrildi. Tädqiqatların näticäsi göstärdi ki, tähsilin ümumi säviyyäsini yüksältmäk mümkün olmadı. Känd vä şähär mäktäblärinin säviyyäsi arasındakı färq isä artmaqda davam edirdi.

Maarif sisteminin fäaliyyätini daha däqiq qiymätländirmäk üçün orta mäktäblärdä tähsilä cälb olunanların faiz göstäricilärinä vä tähsilin ayrı-ayrı märhälälärinin yayılma däräcäsi haqda räqämlärä näzär salmaq kifayätdir. 80-cı illärin sonunda bu göstäricilär aşağıdakı kimi idi:

• mäktäbäqädär müässisälärdä tähsilä cälb olunanların faiz göstäricisinin aşağı olması. Bu tipli mäktäblärdä 3–5 yaşında olan uşaqların yalnız 30%-i tähsil alırdı, bunun da äksäriyyäti şähärlärin payına düşürdü;
• uşaqların ibtidai tähsilä olduqca gec başlaması. İnkişaf etmiş ölkälärin äksäriyyätindä uşaqlar altı vä daha tez yaşlarında mäcburi qaydada mäktäblärä cälb edilirlär. Polşada isä uşaqları yalnız 7 yaşına çatdıqdan sonra mäktäbä göndärirlär;
• mäcburi tähsil müddätinin qısa olması. 1990-cı ildä Polşada bu müddät cämi säkkiz il idi – yeddi yaşdan on dörd yaşa qädär uşaqlar üçün. Näzärdä tutulan müddät ärzindä ibtidai tähsili bitirmäyän mäktäblilär on yeddi yaşına qädär mäktäbä getmäliydilär. O dövrdä Qärbi Avropa dövlätlärinin äksäriyyätindä mäcburi tähsil müddäti 9-10 il täşkil edirdi vä uşaqlar on altı yaşına çatana qädär mäktäbä gedirdilär;
• ibtidai mäktäbi qurtardıqdan sonra tähsilini davam etdiränlär üçün näzärdä tutulan tähsil müässisälärinin strukturunun qänaätbäxş olmaması. Genişlänmäkdä olan texniki-peşä tähsili sistemi ibtidai mäktäb mäzunlarının 54%-ni ähatä edirdi. İbtidai mäktäb mäzunlarının 43%-i tähsilini dördillik mäktäbälärdä davam etdirirdi. Onların böyük äkäsäriyyäti peşä liseylärinin, yalnız 20%-i isä ümumtähsil liseylärinin payına düşürdü;
• ali tähsil müässisälärindä tähsil alan gänclärin faiz göstäriciläri dä yüksäk deyildi. 1989-cu ildä 19 yaşında olan gänclärin yalnız 10%-i täläbä idi. Ali tähsil müässisälärindä oxuyan täläbälärin sayı baxımından isä Polşa, hätta digär sosialist ölkälärindän geri qalırdı.

Bundan başqa 80-cı illärdä tähsil almaq imkanlarındakı qeyri-bärabärliyi därinläşdirän proseslär başladı. Orta tähsil sahäsindä balansın pozulması, ilk növbädä kändlärdä yaşayan gänclärin ali tähsil almaq imkanlarını mähdudlaşdırdı. O dövrdä ümumtähsil liseylärindä oxuyanların yalnız 8%-ni kändlärdä yaşayan yeniyetmälär täşkil edirdi.

Yaranmış durumu däyişdirmäk täläbini iräli sürän vä neqativ tendensiyaları tänqid edänlärin arasında müxalifät düşärgäsinä aid olan ziyalı täbäqälärinin nümayändäläri daha aktiv idilär. Nadir hallarda akademiya vä mäktäb mühitindä dä bu tipli çağırışlar säsländirilirdi. Professor Çeslav Kupiseviçin başçılıq etdiyi Xalq Tähsili Sahäsindä Ekspertlär Komitäsinin 1989-cu ildä hazırladığı “Tähsil – milli prioritetdir” adlı hesabat bu mäsälädä yeganä istisna idi.

Maarif sahäsindäki däyişikliklärin ümumi mänzräsi 1989-cu ildän sonra sezilmäyä başladı. İslahatçıların qarşısında duran başlıca väzifä mäktäblärä aid mäsälälärdä dövlätin monopoliyasının aradan qaldırılması vä tähsil sistemindä idaräetmä üsullarının däyişdirilmäsi idi. Bununla älaqädar olaraq, mäktäblärin idarä olunmasında yeni modelin başlıca şüarları qismindä bir sıra täläblär iräli sürülürdü: dövlät monopoliyasının aradan qaldırılması, desentralizasiya vä mäktäblärin yerli özünüidarä orqanlarının tabeçiliyinä verilmäsi. Vacib mäsälärdän biri dä tädris proqramları vä därsliklärdän istifadä qaydalarına dair yeni tälimatların hazırlanması idi. İslahatın müällifläri ümumtähsil liseylärinin çoxalmasına dästäk vermäklä vä texniki-peşä mäktäblärinin sayını azaltmaqla, orta mäktäblärdä tähsil almaq imkanlarını maksimum genişländirmäyä çalışırdılar. Tähsil sisteminin yenidän qurulmasına dair konsepsiya inkişaf etdikcä, müällimlärin peşäkarlıq säviyyäsinin artırılması zäruräti dä därk olunurdu. Bunun üçün müällimlärin hazırlanması sistemi däyişdirilmäli, onların iş şäraiti yaxşılaşdırılmalı, ämäk haqlarının hesablanmasına dair yeni prinsiplär tätbiq edilmäli idi.

1989-cu ildän 1997-ci ilädäk davam edän islahat dövrünü islahatın aparılmasında seçilän taktika vä strategiya baxımından bir neçä märhäläyä bölmäk olar. Birinci märhälä “Hämräylik” hämkarlar ittifaqı ilä bağlı olan siyasi qruplaşmaların hakimiyyätdä olduğu dövrü – 1989-1993-cü illäri ähatä edir. Kommunistlärlä müxalifätin Däyirmi Masa arxasında apardıqları danışıqlarda yeniliklärin tämäli qoyuldu. Bu danışıqlarda müzakirä obyekti olan mäsälälärdän biri dä tähsil sistemindäki väziyyät idi. Etiraf edilmälidir ki, hämin danışıqlarda äldä edilän ciddi kompromislärdän biri qeyri-dövlät mäktäbläri açılarkän xalq tähsili nazirinin müvafiq icazäsinä ehtiyac duyulmaması vä bunun üçün sadäcä qeydiyyat qaydalarına ämäl edilmäsinin yetärli olması haqda razılaşma idi. Därsliklärin näşri üzärindän monopoliyanın götürülmäsi vä tädris proqramlarının reallaşdırılması işindä mäktäbälärä särbästlik verilmäsi amilläri bütövlükdä maarif sisteminin idarä olunması mäsäläsindä dövlät monopoliyasının läğvinä täkan verdi.

Köhnä sistemdän qalan mähdudiyyätlärin aradan qaldırılması vä gäläcäk däyişikliklär üçün zämin yaradılması maarif sahäsindäki islahatın aparıcı ideyasına çevrildi. Güman edilirdi ki, yeni qanunlara äsasän bu sahädä fäaliyyät göstärmäk üçün geniş imkanlar yaradıldığından, indän belä müällimlär, mäktäblilärin valideynläri vä yerli özünüidarä orqanlarının nümayändäläri sistemin müasirläşmäsinä yönälän növbäti tädbirlärin täşäbbüskarlarına çevriläcäklär.

1991-ci ilin iyul ayında Seymdä maarif sistemi haqqında yeni qanun qäbul edildi vä bu sänäd tähsil sistemi üzärindän dövlät monopoliyasının başa çatdığından xäbär verdi. Lakin sözügedän qanunun müddäaları yeni sistemin yaradılmasından daha çox, keçid dövrünün tädbirlärinin räsmiläşdirilmäsinä yönälmişdi. Qanunun müällifläri bunu müväqqäti sänäd kimi qäbul etmişdilär. Hämin qanuna räğmän, 1961-ci ildä qäbul edilän tähsil haqqında qanun öz qüvväsini itirirdi. Bundan başqa sözügedän sänäd Polşanın tähsil sistemindä baş verän däyişiklikläri qanuniläşdirdi vä sahmana saldı. O cümlädän:

• mäktäblärin yaradılması vä onların idarä olunması mäsäläsindä dövlät monopoliyasını aradan qaldırdı, eläcä dä qeyri-dövlät mäktäblärinin yaradılması prinsiplärini müäyyän etdi;
• mäktäbin idarä olunmasında direktorun vä qminanın yerli özünüidarä orqanının sälahiyyätlärini genişländirmäklä, maarif sisteminin idarä olunmasında desentralizasiya üçün yol açdı. Direktor yeni qanuna äsasän personalı işä götürmäk vä işdän azad etmäk sälahiyyätini äldä etdi. Bundan öncä tähsil sahäsi üzrä müfättişlärin sälahiyyätinä aid olan mäsälälär – pedaqoji näzarät vä uşaqların mäktäbä gälmäsinä näzarät funksiyaları da direktora verildi. Yerli özünüidarä orqanlarının üzärinä mäktäbäqädär müässisälärin vä säkkizillik ibtidai mäktäblärin yaradılması, onların fäaliyyätinin tämin edilmäsi vä maliyyäläşdirilmäsi väzifäläri qoyuldu. Qmina rähbärliyinä mäktäb direktorlarını täyin etmäk vä işdän çıxarmaq sälahiyyäti verildi. Pedaqoji näzarät funksiyası tähsil sistemi administrasiyasının – qäyyumların müstäsna hüququna aid idi;
• mäktäb proqramlarında yeknäsäklikdän imtina etmäk üçün imkan yaratdı, şagirdlärin därsläri seçmäk hüququnu tanıdı. “Mäcburi fänlär üzrä proqram minimumu” tätbiq edildi, buna äsasän müvafiq fänn üzrä müxtälif proqramların vä därsliklärin seçilmäsinä imkan verildi.

Qanunda, hämçinin mäktäblärin fäaliyyäti üzärindä ictimai näzarätin güclänmäsinä yönälän digär tädbirlärin häyata keçirilmäsi näzärdä tutulurdu. Mäktäblilärin özünüidarä orqanlarının sälahiyyätläri genişländirilmäli, onların valideynlärinin mäktäbin hami orqanlarının işinä, o cümlädän Xalq Tähsili Nazirliyinin fäaliyyätinä täsir imkanları artırılmalı, bu mäqsädlä mäktäb şuraları şäbäkäsi yaradılmalı idi. Lakin bu planlar häyata keçirilmädi.

Qanuna äsasän, uşaq bağçaları 1 yanvar 1992-ci il tarixindän etibarän qminaların tabeçiliyinä verildi, eyni zamanda onların iki ildän sonra (1 yanvar 1994-cü il) mäktäblärin säräncamına keçmäsi näzärdä tutulurudu. Qminaların bu väzifälärin icrasına vaxtından ävväl başlamasına da icazä verilir vä bu, täqdir olunurdu. Polşa Müällimlär İttifaqı (ZNP) vä yerli özünüidarä orqanları bu layihälärin häyata keçirilmäsinin äleyhinä idilär. ZNP müällimlärä dövlät qulluqçusu statusu verilmäsini vä Müällimlär Xartiyasında öz äksini tapan hüquqların reallaşmasını täkid edirdi. 1993-cü ilin parlament seçkilärindän sonra Seym mäktäblärin yerli özünüidarä orqanlarının tabeçiliyinä verilmäsinin iki il müddätinä (1 yanvar 1996-cı ilädäk) täxirä salınması haqda qärar çıxardı.

Diskussiyanın vacib predmetlärindän biri dä tädris proqramları sahäsindä islahatın aparılması mövzusu idi. 1991-ci ildä İslahat Mäsäläläri üzrä Büro yaradıldı vä bu qurumun säyi ilä “Polşa mäktäblärindä orta tähsil proqramları konsepsiyası” adlı sänäd ärsäyä gäldi. Bu layihänin başlıca ideyası eyni fänn üzrä müxtälif proqramlardan istifadä üçün şäraitin yaradılması idi. Lakin bilgilärin vahid säviyyäsinin qorunması üçün proqram minimumlarının hazırlanması näzärdä tutulurdu. Bu tipli proqramların layihäläri tärkibindä müällimläri vä elmi işçiläri birläşdirän işçi qruplar täräfindän yaradılırdı. Hämin işä yüzlärlä işçi cälb edilmişdi. 1992-ci ilin ävvälindä bütün işçi qrupların qurultayı keçirildi vä burada tämäl proqramlara dair 15 layihä razılaşdırıldı (“tämäl proqramlar” ifadäsi – podsrawy programowe – ävvälki “minimum paroqramları” äväz edib). Tämäl proqramların hazırlanmasına dair konsepsiya, növbäti layihälärin uzun-uzadı müzakirä olunması, eläcä dä bütövlükdä bu täşäbbüsün olduqca baha başa gälmäsi amilläri häm siyasätçilär, häm dä ekspertlärin tänqidinä säbäb oldu. 1993-cü ildä Xalq Tähsili Nazirliyinin postkommunist qruplaşmalar täräfindän formalaşdırılan rähbärliyi däyişdirildi, islahat mäsäläläri üzrä Büro isä ävvälcä tähsil sahäsindä Tähqiqatlar İnstitutunun tabeçiliyinä verildi, sonradan isä ümumiyyätlä läğv olundu.

“Hämräylik” täşkilatı täräfindän qurulan iqtidarın hakimiyyätinin sonuncu işindä Xalq Tähsili Nazirliyi belä bir sänäd hazırlamışdı: “Yaxşı müasir mäktäb – tähsil sahäsindä däyişikliklärin davamıdır”. Sänädin mäqsädi tähsil haqqında qanunun däyişdirilmäsinä yönälän fäaliyyätin äsas istiqamätlärinin müäyyänläşdirilmäsi idi. Lakin bu sänäd yeni hökümät täräfindän täsdiqlänmädi. Üstälik hökümät koalisiyasının däyişmäsi sonrakı illärdä yenidänqurma prosesinin zäiflämäsinä gätirib çıxardı.

1996-cı ildä häyata keçirilän növbäti kadr däyişikliklärindän sonra postkommunist Sol Demokratik Qüvvälär İttifaqı (SLP) täräfindän namizädliyi iräli sürülän xalq tähsili naziri Seymin müzakiräsinä yeni layihä täqdim etdi. Dövlätin tähsil sahäsinä dair siyasätini ifadä edän bu layihä “Tähsil sahäsindä uzunmüddätli dövlät siyasätinin prinsipläri vä ali tähsilin inkişafı proqramlarının xüsusi ähämiyyäti” adlanırdı. Sözügedän sänäd aşağıdakı tädbirläri näzärdä tuturdu:

• tähsil sahäsindä tämäl proqramların vä standartların hazırlanması, bilgilärin yoxlanılması üçün buna äsaslanan yeni qiymätländirmä vä imtahan sisteminin tätbiqi;
• ibtidai tähsil sahäsindä islahatın aparılması:

- mäktäbäqädär müässisälär şäbäkäsinin genişländirilmäsi;

- ibtidai mäktäbdäki tähsil dövrünä hazırlıq sinfinin daxil edilmäsi (buna räğmän ibtidai mäktäbdä tähsil müddäti 9 ilä çatacaqdı; layihädä ibtidai tähsilin iki märhäläyä bölünmäsinin mäqsädäuyğunluğu qeyd edilirdi: ibtidai mäktäb vä gimnaziya; lakin mäsräflärin böyük olacağı narahatçılığı qarşısında belä bir bölgüdän vaz keçildi);

• texniki-peşä tähsili sahäsindä islahat:

- texniki-peşä mäktäblärindä tähsil alanların sayını azaltmaq üçün onların onların näzdindä ümumtähsil siniflärinin vä texnikumların täşkili,

- üçillik ixtisaslaşdırılmış liseylärin tätbiqi,

- praktiki tälim märkäzläri şäbäkäsinin inkişafı,

- açıq tipli tälim märkäzläri şäbäkäsinin inkişafı;

Proqram islahatı üzärindä işä yenidän start verildi. 1997-ci ilin may ayında xalq tähsili naziri tämäl proqramlara dair täkliflär paketini täqdim etdi. Artıq 1997/98 tädris ilindä bir sıra mäktäblär hämin proqramlara äsasän fäaliyyät göstärmäli idi. Bu bir eksperiment idi vä müvafiq zärurätin yaranacağı täqdirdä, hämin proqramlara onların ümumi tätbiqi häyata keçirilänädäk (1998/99 tädris ili) däyişikliklär edilä bilärdi.

1, 2, 3