Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

28.10.01 23:27:02

846

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Ýslahat äräfäsindä tähsil sistemindä yaranmýþ väziyyät

1, 2, 3


1989-1997-ci illäri ähatä edän dövrdä nähayät, 70-ci vä 80-ci illär ärzindä reallaþmasý mümkün olmayan nailiyyät äldä edildi. Artýq texniki-peþä mäktäbläri ibtidai mäktäb mäzunlarýnýn yarýsýný yox, üçdä birini ähatä edirdi. Lakin ävvälki illärdä olduðu kimi texniki-peþä mäktäblärinin taleyi iqtisadiyyatýn taleyindän asýlý idi. 70-ci illärdä sänaye müssisälärindä sözügedän tähsil ocaqlarýnýn mäzunlarýna olduqca böyük täläbat vardý. Amma 90-cý illärdä bu tipli qüvväyä olan täläbat käskin þäkildä aþaðý düþdü. Müflisläþän müässisälär özlärinin tärkibindä fäaliyyät göstärän texniki-peþä mäktäblärini baðlayýrdýlar. Keçmiþ texniki-peþä mäktäblärinin binalarýnda ümumtähsil liseyläri fäaliyyätä baþlayýrdý.

Ýslahatdan ävvälki dövrdä texniki-peþä mäktäblärinä üz tutanlarýn arasýnda kändlärdä yaþayan gänclär çoxluq täþkil edirdi. Bu müässisälärdä tähsil alan 15-18 yaþlý gänclärin 40%-i kändli ailälärinä mänsub idi. Fählä ailäsindän olan öyräncilärin sayý isä bundan iki däfä az idi. Känd ärazilärindä yaþayan uþaqlar arasýnda þähärdäki hämyaþýdlarýndan färqli olaraq, ibtidai mäktäbi baþa vurduqdan sonra tähsillärini davam etdirmäyänlärin faiz göstäriciläri yuxarý idi (2,8%, þähärlärdä isä 1,3%). Valideynlärin tähsil säviyyäsi dä gänclärin ali tähsil pillälärinä üz tutmasýna täsir göstärän vacib amillärdändir.

Tähsil almaq imkanlarýnýn qeyri-bärabärliyi

Sözügedän dövrdä Polþada müþahidä edilän tendensiyalardan biri dä gänclärin ali tähsil almaq imkanlarý arasýndaký färqin getdikcä artmasý idi. Bunun säbäbläri insanlarýn gälirläri arasýndaký färqin böyümäsindä vä maarif sisteminin struktur quruluþunda axtarýlmalýdýr.

Maarif sistemindä tähsil almaq imkanlarýný bärabärläþdirän element kimi mäktäbäqädär müässisälärin geniþ þäbäkäsinin mövcudluðu göstärilä bilär. Bu þäbäkä Polþa ärazisindä qeyri-bärabär þäkildä inkiþaf edib. Xüsusilä känd ärazilärindä bu mäsäläyä dair älveriþsiz väziyyät yaranýb, halbuki, orada bu tipli müässisälärä täläbat daha böyükdür. Känd ärazilärindä yaþayan 5 yaþýnadäk uþaqlarýn yalnýz 20%-i mäktäbäqädär müässisälärä üz tutur, þähärdä isä bu göstärici täqribän 50%-dir. Hätta hazýrlýq sinfinä kändlärdä yaþayan uþaqlarýn yalnýz 10%-i göndärilirdi.

1996-cý ildä mäktäbäqädär tärbiyä sisteminä cälb edilän uþaqlarýn faiz göstäricisi

Yaþ häddi Þähärlärdä Känd ärazisindä
5 yaþ 47 22
6 yaþ 100 90

Polþanýn tähsil sisteminin daha bir zäif hälqäsi ibtidai mäktäb idi. Bu mäktäblärdä täläbkarlýq yüksäk häddä idi, lakin onlarýn lazými avadanlýqla yetärincä tämin edilmämäsi, därs saatlarýnýn sayýnýn az olmasý vä siniflärdä þagirdlärin sayýnýn çoxluðu gätirib ona çýxardý ki, valideynlärin kömäyi olmadan uþaqlarýn särbäst þäkildä tädris proqramýný häzm etmäsi müþkül problemä çevrilirdi. Ýlk baxýþdan hamý üçün eyni olan bu mäktäblärdä ailäsinin durumundan asýlý olaraq uþaqlarýn bilgilärä sahib olmaq imkanlarýnda diferensiasiya yaranýrdý.

1989-cu ilä qädär olan dövrdä mäktäblärdä müväffäqiyyät däräcäsi aþaðý olan þagirdlär texniki-peþä mäktäblärinä göndärilirdi. Vä onlar buraný bitirdikdän sonra iþ äldä etmäk imkaný qazanýrdýlar. Hazýrda “karyeranýn” bu tipi o qädär dä populyar deyil. Bir çox hallarda müväffäqiyyät däräcäsi aþaðý olan þagirdlärin qarþýsýnda ümumtähsil liseyindä tähsili baþa vurmaq väzifäsi qoyulur. Þübhäsiz ki, bu tädbir tähsil sahäsinä dair statistik göstäriciläri yaxþýlaþdýrýr. Lakin sözügedän gänclär qrupunun ämäk bazarýndaký mövqeyinä hämin tädbirin müsbät mänada täsir göstärib-göstärmädiyini müäyyänlþdirmäk çätindir.

Maarif sisteminä yönälän xärclärin säviyyäsi

Tähsilin säviyyäsini þärtländirän hälledici amillärdän biri maarif sisteminä buraxýlan väsaitin mäbläðidir.

Maarif sisteminin maliyyläþdirilmäsi ictimai väsaitlär hesabýna häyata keçirilirdi: dövlät büdcäsi, yerli özünüidarä orqanlarýnýn (ilk növbädä qminalarýn) büdcäsi, eläcä dä vätändaþlarýn þäxsi väsaiti. Xärclärin böyük hissäsi dövlät büdcäsinin payýna düþürdü, lakin vaxt keçdikcä bu väziyyät tädricän däyiþirdi. 90-cý illärin ävvällärindä tähsil sisteminin maliyyläþdirilmäsi üçün dövlät büdcäsindän 83%, qminalarýn hesabýndan isä 17% väsait ayrýlýrdý. 1997-ci ildä dövlät büdcäsinin payýna düþän väsaitin häcmi 75-%-ä endi, qminalarýn payýna düþän hissä isä müvafiq olaraq yuxarý qalxdý. Maaraif sisteminin mäsräflärinin ödänilmäsindä dövlät büdcäsinin rolu häm dä ona görä aþaðý düþdü ki, 1994-cü ildä maarif sisteminin dotasiyasýnýn ödänilmäsi mäqsädläri üçün näzärdä tutulmuþ büdcä väsaitlärinin bir hissäsi yerli özünüidarä orqanlarýnýn säräncamýna verildi. Hämin väsaitlärin bölüþdürülmäsi qaydasý hökümätin vä yerli özünüidarä orqanlarýnýn birgä Komissiyasýnda razýlaþdýrýlýrdý.

Yuxarýda qeyd edildiyi kimi, tähsil sisteminin maliyyäläþdirilmäsi üçün vätändaþlarýn þäxsi väsaitlärindän dä istifadä edilirdi. Bu väsait qeyri-dövlät mäktäblärindä tähsil haqqýnýn ödänilmäsi, eläcä dä valideyn þuralarýnýn, yaxud komitälärin väsaiti hesabýna dövlät mäktäblärinin maliyyäläþdirilmäsinä edilän yardýmlardan ibarät idi. Bäzi hesablamalara görä, 1992-ci ildä dövlät mäktäblärinin saxlanmasýna yönälän xärclärin 17%-ni þagirdlärin valideynläri ödäyiblär. Ailä büdcälärinin tählili göstärirdi ki, burada ümumi xärclärin 1,8%-i tähsil mäsäläläri ilä älaqädar xärclär täþkil edir (bu räqäm kändli ailälärinin büdcäsindä 1,5%, özäl sahibkarlýqla mäþðul olan ailälärin büdcäsindä isä 2,4% täþkil edirdi).

1990-1991-ci illärdä müþahidä olunan vä islahatlarýn birinci märhäläsinä täkan verän iqtisadi böhran näticäsindä tähsil sisteminä buraxýlan väsaitin häcmi 1989-cu illä müqayisädä täqribän 20% aþaðý düþdü. Bäzi hesablamalara görä, yalnýz 1995-ci ildä, tähsil sisteminä yönälän väsitlärin säviyyäsi (täsbit edilmiþ qiymätlärlä) 1990-cý ilin häddinä çatdý. Lakin bu, äsasän qminalar täräfindän ayrýlan väsaitin hesabýna mümkün oldu. Dövlät büdcäsindän tähsilä ayrýlan väsaitin häcmi isä artýrýlmamýþdý. 1990-1997-ci illärdä hämin väsaitin häcmi ÜDM-nin 3%-dän yuxarý qalxmýrdý. Hämin dövrdä tähsil sisteminä xärclänän ictimai väsaitin ümumi çäkisi ÜDM-nin 4-4,6%-nä bärabär idi.

Maarif sistemindä maliyyäläþdirmänin strukturu da narahatçýlýq doðururdu. Hämin strukturda cari xärclär olduqca böyük yer tuturdu vä ümumi väsaitin 93-95%-ni täþkil edirdi. Ýnvestisiya mäqsädlärinä yönälän azacýq väsait hesabýna näinki tähsil þäraitinin yaxþýlaþdýrýlmasý, hätta maddi bazanýn aþýnmasýnýn qarþýsýný almaq belä mümkün deyildi. Eyni zamanda, ämäk haqlarýnýn säviyyäsi dä aþaðý olaraq qalmaqda idi. 1989-1997-ci illäri ähatä edän dövrdä maarif sistemiinin xärclärinin ödänilmäsinä ayrýlan väsaitin häcmi olduqca kiçik idi. Bu sahädä büdcänin strukturu tähsil sisteminä dair mäqsädyönlü siyasätin näticäsi kimi deyil, qaçýlmaz olan cari xärclärin täsiri altýnda formalaþdýrýlýrdý. Väsaitin çatýþmazlýðý mäktäblärdä iþ þäraitini pisläþdirir, böhran ovqatýnýn yaranmasýna gätirib çýxarýrdý.

Yeni islahat konsepsiyasýnýn yaranmasýna zämin yaradan amillär

Maarif sistemindä islahata dair konsepsiyaya bir sýra amillär, o cümlädän demoqrafik durum, hüquq sahäsindä mövcud olan väziyyät, islahat täräfdarlarýnýn ictimai täsiri (maarif iþçilärinin täzyiqi) vä nähayät, “Hämräylik” täþkilatý ilä baðlý olan qüvvälärin yenidän hakimiyyätä yiyälänmäsi näticäsindä ölkädä yaranan siyasi þärait täsir göstärirdi.

Demoqrafik durum

1980-1984-cü illärin demoqrafik yüksäliþ dövründä doðulan näsl 90-cý illärdä mäktäblärä üz tutdu. 1997/98 därs ilindä mäktäbi bitirän mäzunlarýn sayý görünmämiþ häddä çatdý. 1997-ci ildä ibtidai mäktäblärdä tähsil alanlarýn sayý 1990-cý illä müqayisädä täqribän 400 min näfär az idi. Yaxýn illärdä ibtidai mäktäbä gedänlärin sayýnýn sürätlä azalmaqda davam edcäyi gözlänilir, çünki Polþada doðum säviyyäsi aþaðý olaraq qalmaqdadýr. Uzun sürän demoqrafik enmä qarþýdan gälän iyirmi il ärzindä mäktäb mäsälälärinin inkiþafýný tämin edän hälledici amil olacaq.

Demoqrafik durumun täsiri – därin vä uzunmüddätli enmänin näticäsindä 90-cý illärin ikinci yarýsýndan baþlayaraq ibtidai mäktäblärdä tähsil alanlarýn sayýnýn durmadan azalmasý – mäktäblär þäbäkäsinin yenidän qurulmasý üçün äsas yaradýr. Ýslahat layihäsindä säkkizllik mäktäblärin iki sektora - ibtidai mäktäblä gimnaziyaya bölünmäsi näzärdä tutulurdu vä bu tädbir mäktäblärin böyümäsini tämin etmäli idi.

Ýbtidai vä orta mäktäb mäzunlarýnýn sayýnýn azalmasý geniþ miqyaslý däyiþikliklärä säbäb ola bilär. (Polþa Nazirlär Kabinetinin sädrinin tapþýrýðý ilä hazýrlanaraq därc edilän hesabat, Varþava - 1996) Konkret olaraq, orta, orta ixtisas vä ali mäktäblärä üz tutan gänclärin sayý azala bilär. Qeyri-dövlät mäktäbläri yaranmýþ durumdan müväqqäti olaraq bährälänä bilär, amma bir neçä ildän sonra onlar da çätin väziyyätä düþäcäklär. Hämçinin dövlät ali mäktäblärindä täläbälärin sayýnýn aþaðý düþäcäyi istisna olunmur.

Mäktäblär þäbäkäsinin yenidän qurulmasýna täsir göstärän vacib amillärdän biri yaþayýþ mäntäqälärinin ölkä ärazisindä bärabär yayýlmamasýdýr. Ähalisi az olan rayonlarda uþaqlarýn sayýnýn getdikcä azalmasý, orada mäktäblär þäbäkäsinin yaradýlmasý iþinä çätinlik törädir. Bu amil uþaqlarýn vä müällimlärin hämin mäktäblärä avtomobil näqliyyatý ilä daþýnmasý zärurätini yaradýr. Bununla belä, nisbätän gänc näsllärin (potensial valideynlärin) bir sýra sänaye regionlarýna axýný Polþadaký demoqrafik enmänin näticälärini qismän aradan qaldýra bilär.

Maarif sistemindä islahatýn ictimai täräfdarlarý

Maarif sisteminin islahatý 1997-ci ilädäk kütlävi informasiya vasitälärindä gedän diskussiyanýn ayrýca mövzusu deyildi. Siyasi partiyalarýn proqramlarýnda bu mövzuya geniþ yer ayrýlmýrdý. Maariflänmä ilä baðlý mäsälälär artýq sänaye sahäsinin nümayändälärini qayðýlandýrmýrdý. Texniki-peþä mäktäbläri kütlävi þäkildä baðlanýrdý. Sahibkarlar vä iþgüzar dairälärin yaratdýqlarý cämiyyätlärin tämsilçiläri tähsil mäsälälärindän sükutla yan keçirdilär. Bu mäsäläyä yalnýz tähsil problemlärinä bilavasitä aidiyyatý olan þäxslär maraq göstärirdi: maarif cämiyyätlärinin vä qeyri-dövlät mäktäbläri þäbäkäsinin nümayändäläri, yerli özünüidarä orqanlarýnýn tämsilçiläri, eläcä dä müällimlärin hämkarlar ittifaqlarý.

Qeyri-dövlät mäktäbläri nümayändälärinin fäaliyyäti daha effektiv vä daha täsirli idi. Polþanýn maarif sistemi çärçiväsindä bu bölmäni inkiþaf etdirmäk hüququnu äldä etdikdän sonra onlar dövlät büdcäsindän maliyyä yardýmýna vä vergi güzäþtlärinä müväffäq oldular. Tähsil sisteminin maliyyäläþdirilmäsi mexanizminä “tähsil talonlarý” elementinin älavä edilmäsinin täþäbbüsçüläri sýrasýnda da mähz onlar daha fäal görünürdülär. Tähsil talonlarý tätbiq edildikdän sonra qeyri-dövlät mäktäbläri þäbäkäsinin maliyyäläþdirilmäsi üçün dövlät büdcäsindän ayrýlan väsaitin häcmi artmalý idi.

Maariflänmä iþindä yerli özünüidarä orqanlarýnýn rolu getdikcä artýrdý. Lakin nadir hallar istisna olmaqla, onlarýn tähsil sahäsinä dair siyasäti väsaitin çatýþmazlýðý haqda þikayätlärdän ibarät olurdu. Yerli özünüidarä orqanlarý täsirli lobbiçilik imkanlarýna vä islahatýn gediþatýnda qäbul edilän qärarlara özlärinin maraqlarý baxýmýndan täsir göstärmäk gücünä malik deyildilär. Xalq Tähsili Nazirliyinin islahata dair mäsälälärdä än güclü äleyhidarý Polþa Müällimlär Ýttifaqý idi (ZNP). Bu täþkilat parlamentin aþaðý palatasýnda geniþ tämsil olunmuþdu vä Sol Demokratik Qüvvälär Ýtifaqý ilä (SLP) ämäkdaþlýq edirdi. 90-cý illärdä ZNP Müällimlär Xartiyasýnýn müddäalarýný uðurla müdafiä etdi: mävaciblärin hesablanmasýnýn äsasýný täþkil edän saathesabý yüklänmänin stabilläþdirilmäsinä vä müällimlärin daimi äsaslarla iþlä tämin edilmäsinin täsbit olunmasýna nail oldu.

Seçki proqramlarý vä tähsil sistemindä islahat

1997-ci ilin parlament seçkiläri äräfäsindä aparýlan täbliðat kampaniyasý dövründä äksär partiyalarýn proqramlarýnda biri digärindän färqlänmäyän þüarlar iräli sürülürdü: tähsilin ümumi xarakter daþýmasý, maariflänmä mäqsädlärilä buraxýlan väsaitin artýrýlmasý vä müällimlärin ämäk haqlarýnýn qaldýrýlmasý. SLP, Polþa Kändli Partiyasý (PSL) vä Ämäk Ýttifaqý (Unia Pracy) älavä olaraq gänclärin tähsil almaq imkanlarýnýn bärabärläþdirilmäsi vä maarif sistemindä kommersiya äsaslarýnýn mähdudlaþdýrýlmasý istiqamätindä tädbirlärin häyata keçirilmäsini zäruri sayýrdýlar. Azadlýq Ýttifaqý (UW) tähsil sahäsindä räqabätin inkiþaf etmäsinin zäruriliyini vurðulayýr vä mäktäblärin maliyyäläþdirilmäsindä þagirdlärin valideynlärinin iþtirakýný mümkün sayýrdý. “Hämräylik” Seçki Aksiyasýnýn (AWS) proqramýnda häm tähsil almaq istäyänlärä bärabär þäraitin yaradalýmasý þüarý, häm dä räqabätin tätbiq edilmäsi vä tähsil müässisäsini särbäst seçmäk þäkildä hüququ haqqýnda postulatlar öz äksini tapmýþdý.

 

Ýslahatýn sýçrayýþ þäklindä davam etmäsi” - 1998-ci ilin konsepsiyasý

1997-ci ilin payýzýnda hakimiyyätä gälän AWS-UW koalisiyasý täräfindän formalaþdýrýlan Xalq Tähsili Nazirliyinin yeni tärkibi öz iþinä bundan öncä mövcud olan islahat layihälärilä tanýþlýqdan baþladý vä 1998-ci ilin ävvälindä onun yeni variantýný täqdim etdi. Qäbul edilän konsepsiya “islahatýn sýçrayýþ þäklindä davam etmäsi” adlandýrýla bilär, çünki 1998-ci ildä ictimayyätä açýqlanan islahat layihäsindä ävvällär iräli sürülän ideyalarýn qýsa müddätdä kompleks þäklindä häyata keçirilmäsi näzärdä tutulurdu.

Ýslahatýn tätbiq edilmäsinin yeni strategiyasýný aþaðýdaký amillär þärtländirirdi:

  • islahatýn zäruri olduðu vä onun tezliklä häyata keçirilmäsinin vacibliyi birmänalý þäkildä därk edilmäsi: siyasi qüvvälär arasýnda yerdäyiþmälär islahatýn yubadýlmasýna täsir göstärmiþdi vä bu täcrübäyä istinadän belä bir mäntiqi näticä çýxarýlmýþdý ki, parlament seçkilärindän därhal sonra islahata baþlanýlmalýdýr. Bu addým növbäti seçkilärdän sonra hakimiyyätä gäläcäk qüvväni islahatlarý davam etdirmäk mäcburiyyätindä qoyacaqdý;
  • qänaätli büdcä siyasäti; hakim koalisiyanýn xeyir-duasý ilä häyata keçirilän bu siyasät islahatýn bahalý variantlarýný inkar edirdi vä tähsil sisteminä yönälän väsaitin qänaätlä xärclänmäsi yollarýnýn tapýlmasýný näzärdä tuturdu;
  • inzibati-ärazi islahatýnýn häyata keçirilmäsi ilä baðlý planlar: hämin planlara uyðun olaraq, mäktäblär þäbäkäsinin täþkilindä ölkänin yeni ärazi bölgüsü vä yeni idaräçilik prinsipläri näzärä alýnmalýdýr;
  • ölkänin Avropa Þurasýna qäbul edilmäsi perspektivi vä bununla älaqädar olaraq, Polþanýn tähsil sisteminin hämin qurumun üzvü olan Avropa dövlätlärinin standartlarý säviyyäsinä gätirilmäsi.

1998-ci ilin yanvar ayýnda Xalq Tähsili Nazirliyi yeni islahat layihäsini ictimayyätä açýqladý. Bundan bir neçä ay sonra layihänin geniþländirilmiþ variantý därc edildi.

Ýslahat müällifläri öz qarþýlarýnda üç äsas väzifäni qoymuþdular:

  • orta tähsil sistemi täräfindän müvafiq yaþda olan gänclärin 80%-ä qädärinin ähatä olunmasý, eläcä dä ali mäktäblärdä tähsil alanlarýn sayýnýn artýrýlmasý (gänc näslin 40%-nin ähatä edilmäsi);
  • mäktäblärdä tähil almaq imkanlarýnýn bärabärläþdirilmäsi;
  • tähsilin keyfiyyätinin qaldýrýlmasý.

Bu mäqsädlärä nail olmaq üçün mäktäb tähsili strukturunun, eläcä dä tähsil sisteminin idarä olunmasý vä maliyyäläþdirilmäsi prinsiplärinin däyiþdirilmäsi, tädris proqramlarýnda vä islahat sistemindä islahatýn aparýlmasý, müällimin statusu mäsäläsindä däyiþikliklärin edilmäsi planlaþdýrýlýrdý. Ýslahatýn vacib xüsusiyyätlärindän biri dä onun kompleks þäklindä aparýlmasý idi. Näzärdä tutulan bütün däyiþikliklär demäk olar ki, eyni vaxtda häyata keçirilmäli idi.


1, 2, 3