1989-1997-ci illäri ähatä edän dövrdä nähayät, 70-ci vä 80-ci illär ärzindä reallaşması mümkün olmayan nailiyyät äldä edildi. Artıq texniki-peşä mäktäbläri ibtidai mäktäb mäzunlarının yarısını yox, üçdä birini ähatä edirdi. Lakin ävvälki illärdä olduğu kimi texniki-peşä mäktäblärinin taleyi iqtisadiyyatın taleyindän asılı idi. 70-ci illärdä sänaye müssisälärindä sözügedän tähsil ocaqlarının mäzunlarına olduqca böyük täläbat vardı. Amma 90-cı illärdä bu tipli qüvväyä olan täläbat käskin şäkildä aşağı düşdü. Müflisläşän müässisälär özlärinin tärkibindä fäaliyyät göstärän texniki-peşä mäktäblärini bağlayırdılar. Keçmiş texniki-peşä mäktäblärinin binalarında ümumtähsil liseyläri fäaliyyätä başlayırdı.

İslahatdan ävvälki dövrdä texniki-peşä mäktäblärinä üz tutanların arasında kändlärdä yaşayan gänclär çoxluq täşkil edirdi. Bu müässisälärdä tähsil alan 15-18 yaşlı gänclärin 40%-i kändli ailälärinä mänsub idi. Fählä ailäsindän olan öyräncilärin sayı isä bundan iki däfä az idi. Känd ärazilärindä yaşayan uşaqlar arasında şähärdäki hämyaşıdlarından färqli olaraq, ibtidai mäktäbi başa vurduqdan sonra tähsillärini davam etdirmäyänlärin faiz göstäriciläri yuxarı idi (2,8%, şähärlärdä isä 1,3%). Valideynlärin tähsil säviyyäsi dä gänclärin ali tähsil pillälärinä üz tutmasına täsir göstärän vacib amillärdändir.

Tähsil almaq imkanlarının qeyri-bärabärliyi

Sözügedän dövrdä Polşada müşahidä edilän tendensiyalardan biri dä gänclärin ali tähsil almaq imkanları arasındakı färqin getdikcä artması idi. Bunun säbäbläri insanların gälirläri arasındakı färqin böyümäsindä vä maarif sisteminin struktur quruluşunda axtarılmalıdır.

Maarif sistemindä tähsil almaq imkanlarını bärabärläşdirän element kimi mäktäbäqädär müässisälärin geniş şäbäkäsinin mövcudluğu göstärilä bilär. Bu şäbäkä Polşa ärazisindä qeyri-bärabär şäkildä inkişaf edib. Xüsusilä känd ärazilärindä bu mäsäläyä dair älverişsiz väziyyät yaranıb, halbuki, orada bu tipli müässisälärä täläbat daha böyükdür. Känd ärazilärindä yaşayan 5 yaşınadäk uşaqların yalnız 20%-i mäktäbäqädär müässisälärä üz tutur, şähärdä isä bu göstärici täqribän 50%-dir. Hätta hazırlıq sinfinä kändlärdä yaşayan uşaqların yalnız 10%-i göndärilirdi.

1996-cı ildä mäktäbäqädär tärbiyä sisteminä cälb edilän uşaqların faiz göstäricisi

Polşanın tähsil sisteminin daha bir zäif hälqäsi ibtidai mäktäb idi. Bu mäktäblärdä täläbkarlıq yüksäk häddä idi, lakin onların lazımi avadanlıqla yetärincä tämin edilmämäsi, därs saatlarının sayının az olması vä siniflärdä şagirdlärin sayının çoxluğu gätirib ona çıxardı ki, valideynlärin kömäyi olmadan uşaqların särbäst şäkildä tädris proqramını häzm etmäsi müşkül problemä çevrilirdi. İlk baxışdan hamı üçün eyni olan bu mäktäblärdä ailäsinin durumundan asılı olaraq uşaqların bilgilärä sahib olmaq imkanlarında diferensiasiya yaranırdı.

1989-cu ilä qädär olan dövrdä mäktäblärdä müväffäqiyyät däräcäsi aşağı olan şagirdlär texniki-peşä mäktäblärinä göndärilirdi. Vä onlar buranı bitirdikdän sonra iş äldä etmäk imkanı qazanırdılar. Hazırda “karyeranın” bu tipi o qädär dä populyar deyil. Bir çox hallarda müväffäqiyyät däräcäsi aşağı olan şagirdlärin qarşısında ümumtähsil liseyindä tähsili başa vurmaq väzifäsi qoyulur. Şübhäsiz ki, bu tädbir tähsil sahäsinä dair statistik göstäriciläri yaxşılaşdırır. Lakin sözügedän gänclär qrupunun ämäk bazarındakı mövqeyinä hämin tädbirin müsbät mänada täsir göstärib-göstärmädiyini müäyyänlşdirmäk çätindir.

Maarif sisteminä yönälän xärclärin säviyyäsi

Maarif sisteminin maliyyläşdirilmäsi ictimai väsaitlär hesabına häyata keçirilirdi: dövlät büdcäsi, yerli özünüidarä orqanlarının (ilk növbädä qminaların) büdcäsi, eläcä dä vätändaşların şäxsi väsaiti. Xärclärin böyük hissäsi dövlät büdcäsinin payına düşürdü, lakin vaxt keçdikcä bu väziyyät tädricän däyişirdi. 90-cı illärin ävvällärindä tähsil sisteminin maliyyläşdirilmäsi üçün dövlät büdcäsindän 83%, qminaların hesabından isä 17% väsait ayrılırdı. 1997-ci ildä dövlät büdcäsinin payına düşän väsaitin häcmi 75-%-ä endi, qminaların payına düşän hissä isä müvafiq olaraq yuxarı qalxdı. Maaraif sisteminin mäsräflärinin ödänilmäsindä dövlät büdcäsinin rolu häm dä ona görä aşağı düşdü ki, 1994-cü ildä maarif sisteminin dotasiyasının ödänilmäsi mäqsädläri üçün näzärdä tutulmuş büdcä väsaitlärinin bir hissäsi yerli özünüidarä orqanlarının säräncamına verildi. Hämin väsaitlärin bölüşdürülmäsi qaydası hökümätin vä yerli özünüidarä orqanlarının birgä Komissiyasında razılaşdırılırdı.

Yuxarıda qeyd edildiyi kimi, tähsil sisteminin maliyyäläşdirilmäsi üçün vätändaşların şäxsi väsaitlärindän dä istifadä edilirdi. Bu väsait qeyri-dövlät mäktäblärindä tähsil haqqının ödänilmäsi, eläcä dä valideyn şuralarının, yaxud komitälärin väsaiti hesabına dövlät mäktäblärinin maliyyäläşdirilmäsinä edilän yardımlardan ibarät idi. Bäzi hesablamalara görä, 1992-ci ildä dövlät mäktäblärinin saxlanmasına yönälän xärclärin 17%-ni şagirdlärin valideynläri ödäyiblär. Ailä büdcälärinin tählili göstärirdi ki, burada ümumi xärclärin 1,8%-i tähsil mäsäläläri ilä älaqädar xärclär täşkil edir (bu räqäm kändli ailälärinin büdcäsindä 1,5%, özäl sahibkarlıqla mäşğul olan ailälärin büdcäsindä isä 2,4% täşkil edirdi).

1990-1991-ci illärdä müşahidä olunan vä islahatların birinci märhäläsinä täkan verän iqtisadi böhran näticäsindä tähsil sisteminä buraxılan väsaitin häcmi 1989-cu illä müqayisädä täqribän 20% aşağı düşdü. Bäzi hesablamalara görä, yalnız 1995-ci ildä, tähsil sisteminä yönälän väsitlärin säviyyäsi (täsbit edilmiş qiymätlärlä) 1990-cı ilin häddinä çatdı. Lakin bu, äsasän qminalar täräfindän ayrılan väsaitin hesabına mümkün oldu. Dövlät büdcäsindän tähsilä ayrılan väsaitin häcmi isä artırılmamışdı. 1990-1997-ci illärdä hämin väsaitin häcmi ÜDM-nin 3%-dän yuxarı qalxmırdı. Hämin dövrdä tähsil sisteminä xärclänän ictimai väsaitin ümumi çäkisi ÜDM-nin 4-4,6%-nä bärabär idi.

Maarif sistemindä maliyyäläşdirmänin strukturu da narahatçılıq doğururdu. Hämin strukturda cari xärclär olduqca böyük yer tuturdu vä ümumi väsaitin 93-95%-ni täşkil edirdi. İnvestisiya mäqsädlärinä yönälän azacıq väsait hesabına näinki tähsil şäraitinin yaxşılaşdırılması, hätta maddi bazanın aşınmasının qarşısını almaq belä mümkün deyildi. Eyni zamanda, ämäk haqlarının säviyyäsi dä aşağı olaraq qalmaqda idi. 1989-1997-ci illäri ähatä edän dövrdä maarif sistemiinin xärclärinin ödänilmäsinä ayrılan väsaitin häcmi olduqca kiçik idi. Bu sahädä büdcänin strukturu tähsil sisteminä dair mäqsädyönlü siyasätin näticäsi kimi deyil, qaçılmaz olan cari xärclärin täsiri altında formalaşdırılırdı. Väsaitin çatışmazlığı mäktäblärdä iş şäraitini pisläşdirir, böhran ovqatının yaranmasına gätirib çıxarırdı.

Maarif sistemindä islahata dair konsepsiyaya bir sıra amillär, o cümlädän demoqrafik durum, hüquq sahäsindä mövcud olan väziyyät, islahat täräfdarlarının ictimai täsiri (maarif işçilärinin täzyiqi) vä nähayät, “Hämräylik” täşkilatı ilä bağlı olan qüvvälärin yenidän hakimiyyätä yiyälänmäsi näticäsindä ölkädä yaranan siyasi şärait täsir göstärirdi.

Demoqrafik durum

1980-1984-cü illärin demoqrafik yüksäliş dövründä doğulan näsl 90-cı illärdä mäktäblärä üz tutdu. 1997/98 därs ilindä mäktäbi bitirän mäzunların sayı görünmämiş häddä çatdı. 1997-ci ildä ibtidai mäktäblärdä tähsil alanların sayı 1990-cı illä müqayisädä täqribän 400 min näfär az idi. Yaxın illärdä ibtidai mäktäbä gedänlärin sayının sürätlä azalmaqda davam edcäyi gözlänilir, çünki Polşada doğum säviyyäsi aşağı olaraq qalmaqdadır. Uzun sürän demoqrafik enmä qarşıdan gälän iyirmi il ärzindä mäktäb mäsälälärinin inkişafını tämin edän hälledici amil olacaq.

İbtidai vä orta mäktäb mäzunlarının sayının azalması geniş miqyaslı däyişikliklärä säbäb ola bilär. (Polşa Nazirlär Kabinetinin sädrinin tapşırığı ilä hazırlanaraq därc edilän hesabat, Varşava - 1996) Konkret olaraq, orta, orta ixtisas vä ali mäktäblärä üz tutan gänclärin sayı azala bilär. Qeyri-dövlät mäktäbläri yaranmış durumdan müväqqäti olaraq bährälänä bilär, amma bir neçä ildän sonra onlar da çätin väziyyätä düşäcäklär. Hämçinin dövlät ali mäktäblärindä täläbälärin sayının aşağı düşäcäyi istisna olunmur.

Mäktäblär şäbäkäsinin yenidän qurulmasına täsir göstärän vacib amillärdän biri yaşayış mäntäqälärinin ölkä ärazisindä bärabär yayılmamasıdır. Ähalisi az olan rayonlarda uşaqların sayının getdikcä azalması, orada mäktäblär şäbäkäsinin yaradılması işinä çätinlik törädir. Bu amil uşaqların vä müällimlärin hämin mäktäblärä avtomobil näqliyyatı ilä daşınması zärurätini yaradır. Bununla belä, nisbätän gänc näsllärin (potensial valideynlärin) bir sıra sänaye regionlarına axını Polşadakı demoqrafik enmänin näticälärini qismän aradan qaldıra bilär.

Maarif sistemindä islahatın ictimai täräfdarları

Maarif sisteminin islahatı 1997-ci ilädäk kütlävi informasiya vasitälärindä gedän diskussiyanın ayrıca mövzusu deyildi. Siyasi partiyaların proqramlarında bu mövzuya geniş yer ayrılmırdı. Maariflänmä ilä bağlı mäsälälär artıq sänaye sahäsinin nümayändälärini qayğılandırmırdı. Texniki-peşä mäktäbläri kütlävi şäkildä bağlanırdı. Sahibkarlar vä işgüzar dairälärin yaratdıqları cämiyyätlärin tämsilçiläri tähsil mäsälälärindän sükutla yan keçirdilär. Bu mäsäläyä yalnız tähsil problemlärinä bilavasitä aidiyyatı olan şäxslär maraq göstärirdi: maarif cämiyyätlärinin vä qeyri-dövlät mäktäbläri şäbäkäsinin nümayändäläri, yerli özünüidarä orqanlarının tämsilçiläri, eläcä dä müällimlärin hämkarlar ittifaqları.

Qeyri-dövlät mäktäbläri nümayändälärinin fäaliyyäti daha effektiv vä daha täsirli idi. Polşanın maarif sistemi çärçiväsindä bu bölmäni inkişaf etdirmäk hüququnu äldä etdikdän sonra onlar dövlät büdcäsindän maliyyä yardımına vä vergi güzäştlärinä müväffäq oldular. Tähsil sisteminin maliyyäläşdirilmäsi mexanizminä “tähsil talonları” elementinin älavä edilmäsinin täşäbbüsçüläri sırasında da mähz onlar daha fäal görünürdülär. Tähsil talonları tätbiq edildikdän sonra qeyri-dövlät mäktäbläri şäbäkäsinin maliyyäläşdirilmäsi üçün dövlät büdcäsindän ayrılan väsaitin häcmi artmalı idi.

Maariflänmä işindä yerli özünüidarä orqanlarının rolu getdikcä artırdı. Lakin nadir hallar istisna olmaqla, onların tähsil sahäsinä dair siyasäti väsaitin çatışmazlığı haqda şikayätlärdän ibarät olurdu. Yerli özünüidarä orqanları täsirli lobbiçilik imkanlarına vä islahatın gedişatında qäbul edilän qärarlara özlärinin maraqları baxımından täsir göstärmäk gücünä malik deyildilär. Xalq Tähsili Nazirliyinin islahata dair mäsälälärdä än güclü äleyhidarı Polşa Müällimlär İttifaqı idi (ZNP). Bu täşkilat parlamentin aşağı palatasında geniş tämsil olunmuşdu vä Sol Demokratik Qüvvälär İtifaqı ilä (SLP) ämäkdaşlıq edirdi. 90-cı illärdä ZNP Müällimlär Xartiyasının müddäalarını uğurla müdafiä etdi: mävaciblärin hesablanmasının äsasını täşkil edän saathesabı yüklänmänin stabilläşdirilmäsinä vä müällimlärin daimi äsaslarla işlä tämin edilmäsinin täsbit olunmasına nail oldu.

1997-ci ilin parlament seçkiläri äräfäsindä aparılan täbliğat kampaniyası dövründä äksär partiyaların proqramlarında biri digärindän färqlänmäyän şüarlar iräli sürülürdü: tähsilin ümumi xarakter daşıması, maariflänmä mäqsädlärilä buraxılan väsaitin artırılması vä müällimlärin ämäk haqlarının qaldırılması. SLP, Polşa Kändli Partiyası (PSL) vä Ämäk İttifaqı (Unia Pracy) älavä olaraq gänclärin tähsil almaq imkanlarının bärabärläşdirilmäsi vä maarif sistemindä kommersiya äsaslarının mähdudlaşdırılması istiqamätindä tädbirlärin häyata keçirilmäsini zäruri sayırdılar. Azadlıq İttifaqı (UW) tähsil sahäsindä räqabätin inkişaf etmäsinin zäruriliyini vurğulayır vä mäktäblärin maliyyäläşdirilmäsindä şagirdlärin valideynlärinin iştirakını mümkün sayırdı. “Hämräylik” Seçki Aksiyasının (AWS) proqramında häm tähsil almaq istäyänlärä bärabär şäraitin yaradalıması şüarı, häm dä räqabätin tätbiq edilmäsi vä tähsil müässisäsini särbäst seçmäk şäkildä hüququ haqqında postulatlar öz äksini tapmışdı.

“İslahatın sıçrayış şäklindä davam etmäsi” - 1998-ci ilin konsepsiyası

1997-ci ilin payızında hakimiyyätä gälän AWS-UW koalisiyası täräfindän formalaşdırılan Xalq Tähsili Nazirliyinin yeni tärkibi öz işinä bundan öncä mövcud olan islahat layihälärilä tanışlıqdan başladı vä 1998-ci ilin ävvälindä onun yeni variantını täqdim etdi. Qäbul edilän konsepsiya “islahatın sıçrayış şäklindä davam etmäsi” adlandırıla bilär, çünki 1998-ci ildä ictimayyätä açıqlanan islahat layihäsindä ävvällär iräli sürülän ideyaların qısa müddätdä kompleks şäklindä häyata keçirilmäsi näzärdä tutulurdu.

• islahatın zäruri olduğu vä onun tezliklä häyata keçirilmäsinin vacibliyi birmänalı şäkildä därk edilmäsi: siyasi qüvvälär arasında yerdäyişmälär islahatın yubadılmasına täsir göstärmişdi vä bu täcrübäyä istinadän belä bir mäntiqi näticä çıxarılmışdı ki, parlament seçkilärindän därhal sonra islahata başlanılmalıdır. Bu addım növbäti seçkilärdän sonra hakimiyyätä gäläcäk qüvväni islahatları davam etdirmäk mäcburiyyätindä qoyacaqdı;
• qänaätli büdcä siyasäti; hakim koalisiyanın xeyir-duası ilä häyata keçirilän bu siyasät islahatın bahalı variantlarını inkar edirdi vä tähsil sisteminä yönälän väsaitin qänaätlä xärclänmäsi yollarının tapılmasını näzärdä tuturdu;
• inzibati-ärazi islahatının häyata keçirilmäsi ilä bağlı planlar: hämin planlara uyğun olaraq, mäktäblär şäbäkäsinin täşkilindä ölkänin yeni ärazi bölgüsü vä yeni idaräçilik prinsipläri näzärä alınmalıdır;
• ölkänin Avropa Şurasına qäbul edilmäsi perspektivi vä bununla älaqädar olaraq, Polşanın tähsil sisteminin hämin qurumun üzvü olan Avropa dövlätlärinin standartları säviyyäsinä gätirilmäsi.

1998-ci ilin yanvar ayında Xalq Tähsili Nazirliyi yeni islahat layihäsini ictimayyätä açıqladı. Bundan bir neçä ay sonra layihänin genişländirilmiş variantı därc edildi.

• orta tähsil sistemi täräfindän müvafiq yaşda olan gänclärin 80%-ä qädärinin ähatä olunması, eläcä dä ali mäktäblärdä tähsil alanların sayının artırılması (gänc näslin 40%-nin ähatä edilmäsi);
• mäktäblärdä tähil almaq imkanlarının bärabärläşdirilmäsi;
• tähsilin keyfiyyätinin qaldırılması.

Bu mäqsädlärä nail olmaq üçün mäktäb tähsili strukturunun, eläcä dä tähsil sisteminin idarä olunması vä maliyyäläşdirilmäsi prinsiplärinin däyişdirilmäsi, tädris proqramlarında vä islahat sistemindä islahatın aparılması, müällimin statusu mäsäläsindä däyişikliklärin edilmäsi planlaşdırılırdı. İslahatın vacib xüsusiyyätlärindän biri dä onun kompleks şäklindä aparılması idi. Näzärdä tutulan bütün däyişikliklär demäk olar ki, eyni vaxtda häyata keçirilmäli idi.

1, 2, 3