|
|
|
|
Mäktäb tähsilinin struktur quruluşunda islahat Mäktäb tähsili sistemindä aparılan islahat näticäsindä mäktäbin ävvälki iki pilläli quruluşu üç pilläli ilä äväz olunmalı idi. Birinci pillädä – ibtidai mäktäbdä - tähsilin müddäti säkkiz ildän altı ilä endirilmäli, ikinci pillä isä üç illik gimnaziyadan ibarät olmalı idi. Gimnaziya mäzunlarına üç illik ixtisaslaşdırılmış liseylärdän birini seçib tähsilini davam etdirmäk imkanı verilirdi. Gimnaziyanı bitiränlär attestat imtahanlarından keçirilmäli vä ali mäktäblärä qäbul olunmaq hüququnu qazanmalı idilär. Liseydä tähsil müddäti dörd ildän üç ilä endirildi. Orta ixtisas tähsili sahäsindä ciddi däyişikliklär planlaşdırılırdı. İlk növbädä beşillik texnikumların läğv edilmäsi näzärdä tutulurdu. Tähsilin ümumi müddäti vä şagirdlärin yaş hädläri däyişmäz qalırdı. İki pillädän ibarät olan (8+4) on iki illik tähsil sistemi yeni üç pilläli (6+3+3) vä yenä dä on iki illik sistemlä äväz olundu. İslahatın müällifiläri texniki-peşä mäktäblärindän imtina etmädilär, lakin hämin sistemdä tähsil alan kontingentin azaldılaraq, gimnaziya mäzunlarının ümumi sayının 20%-i häddinä gätirilmäsi planlaşdırılırdı. On altı yaşında ikän texniki-peşä mäktäbinä qäbul olunan gänclär buradakı tähsillärini iki ildän sonra, yäni on säkkiz yaşında başa vurmalı idi. Texniki-peşä mäktäbinin mäzunu öz tähsilini iki illik liseydä davam etdirä vä yaxud kamal attestatı almaq üçün imtahan verä bilärdi. Kamal attestatı alan şäxslär ali mäktäbä qäbul oluna bilärdi. İslahat layihäsindä ali tähsil sistemi çärçiväsindä müvafiq olaraq bakalavr vä magistr diplomunun alınması ilä yekunlaşan iki märhälänin mövcud olması näzärdä tutulurudu. Bununla yanaşı, birbaşa magistr diplomunun alınması ilä yekunlaşan ali tähsil variantı da läğv edilmämişdi. Tädris proqramlarının islahatı 1993-1997-ci illärdä hazırlanan tämäl proqramlar däyişikliklärä märuz qaldı. Bu däyişikliklär mäktäb tähsili sisteminin täşkilati quruluşuna dair planlaşdırılan yenidänqurmaya hämin proqramların uyğunlaşdırılması zärurätindän iräli gälirdi. Digär täräfdän, proqramların mäzmununa yanaşmada färqli mövqelär ortaya çıxmışdı. 1991-ci ildä täsdiqlänän konsepsiyaya äsasän tämäl proqramlar sadäcä olaraq ayrı-ayrı fänlär üzrä hazırlanan müxtälif tädris proqramlarının istinad nöqtäsidir. Tämäl proqramlarda düzälişlär aparılsa da, ävvälki konsepsiyanın bu müddäası däyişmäz qaldı. Şagirdlärin qarşısında qoyulan täläblärä dair vahid standartlar müäyyänläşmäli vä tämäl proqramlarda öz äksini tapmalı idi. Tämäl proqramlar täkcä tädris proqramlarının yox, häm dä tärbiyä proqramlarının özülünä çevrilmäli idi. Yeni konsepsiya här bir mäktäb üçün ayrıca tärbiyä proqramının hazırlanmasını näzärdä tuturdu. Valideynlär mäktäblär arasında seçim edärkän, müvafiq tärbiyä proqramı seçim meyarlarından biri olmalı idi. İbtidai mäktäblärin proqramları İslahat layihäsinä äsasän, ibtidai tähsilin ilk üç ili ärzindä ayrı-ayrı fänlär olmamalı, tädris proqramı kompleks xarakter daşımalıdır. Hämçinin müällim därslärin vä tänäffüslärin qrafikinä däqiq ämäl etmäyä mäsul deyil. IV-VI siniflärdä tädris ayrı-ayrı fänlär bloku üzrä häyata keçirilmäli idi. Müällimlärin birgä säyi ilä bir-birinä yaxın olan fänlär üzrä proqramlar işlänmäli vä burada müxtälif sahälärä dair biliklärin bir-birini tamamlamasının qayğısına qalınmalı idi. Tädris proqramlarında bu vä ya digär sahäyä dair konkret biliklärlä yanaşı, vätänpärvärlik vä vätändaşlıq hisslärinin aşılanmasına xidmät edän tärbiyä elementläri mövcud olmalı, şagirdlär ailä häyatına hazırlanmalı, onlara sağlam häyat tärzi tälqin edilmäli idi. Gimnaziyaların proqramları Gimnaziyalarda tädris prosesi ibtidai mäktäbin yuxarı sinifläri üçün dä äsas olan prinsiplär üzärindä qurulmalı idi. Lakin kompleks şäklindä öyränilän fänlärin vä proqramların sayının artırılması näzärdä tulurudu. Liseylärin proqramları Liseylärin tädris proqramına änänävi fänlärlä yanaşı, “insan vä ätraf mühit”, “insan vä müasir dünya”, “mädäniyyät vä incäsänät” kimi fänlär dä daxil edilmäli idi. Ümumi şäkildä iräli sürülän bu täkliflärin här biri işlänmäli vä tämäl proqramları halına gätirilmäli idi. İmtahan sistemi Hazırlanan islahatın olduqca vacib elementlärindän biri tähsilin här bir märhäläsinin yekunu olan imtahan sisteminin täkmilläşdirilmäsi idi. İmtahan sisteminin hazırlanması väzifäsi Märkäzi (Centralna Komisja Egzaminacyjna) vä regional imtahan komissiyalarına tapşırılmışdı. İbtidai tähsil uşaqların yiyäländikläri bilik vä värdişlärin yoxlanmasına häsr olunan test imtahanı ilä başa çatmalı idi. Onun näticälärindän asılı olmayaraq, şagirdlär öz tähsilini gimnaziyada davam etdirmäliydi. Gimnaziyanı bitirdikdän sonra şagirdlär bilik vä vrdişlärin yoxlanmasına häsr olunan növbäti imtahandan keçirilmäli idi. Bu imtahanın daha bir väzifäsi şagirdlärin bu vä ya digär fänlärä meylliliyini müäyyänläşdirmäk vä onlara liseyin seçilmäsi mäsäläsindä yardım etmäkdir. Üç illik ixtisaslaşdırılmış liseylärin mäzunları kamal attestatı almaq üçün dövlät imtahanları vermäli idi. Beläliklä, liseylärdä qäbul imtahanları läğv edilmäli idi. Här bir şagird tähsilin ävvälki märhäläsinin yekun imtahanında aldığı qiymätlärä müvafiq olaraq növbäti tähsil müässisäsini seçä bilärdi. Müällimin statusu Müällimin peşä statusunun däyişdirilmäsinä dair layihä aşağıdakı müddäaları näzärdä tuturdu:
Mäktäblärin idarä olunması İbtidai mäktäblär vä gimnaziyalar qminaların tabeçiliyindä qalmalı idi. Qminalar bu müässisälärdä tähsilin müddätinin daha bir il uzadılmasını täşkil etmäliydilär. Ävvälki sistemdä qminaların tabeçiliyindä olan mäktäblärdä şagirdlärin säkkiz näsli tähil alırdısa, indi bu räqäm doqquza çatdırılmalı idi. Tähsilin gimnaziyadan sonrakı pilläsinä aid olan tähsil müässisäläläri, eläcä dä praktiki vä açıq tälim märkäzläri poviyatların täbeçiliyindä qalmalı idi. Voyevodalıqların özünüidarä orqanları müällimlärin hazırlanması vä täkmilläşdirilmäsi märkäzlärinä hamilik etmäli idilär. Pedaqoji näzarät dövlät administrasiyası – maariflänmä mäsäläläri üzrä müfättişlär täräfindän häyata keçirilmäli idi. Layihäyä äsasän, mäktäblärä näzarät edän orqanlar vä hamilär mäktäblärin fäaliyyätini qiymätländirmäk mäqsädilä ekspertizaların keçirilmäsini müvafiq lisenziyaya malik olan mütäxässislärä vä firmalara hävalä edä bilärdilär.
Mäktäblärin işlämäsi üçün mäsul olan orqanların näzdindä maariflänmä mäsäläläri üzrä ekspert şuraları yaradılmalı, onların tärkibi yerli özünüidarä orqanları täräfindän formalaşdırılmalı idi. Mäktäblärin maliyyäläşdirilmäsi Qminaların tabeçiliyindä olan mäktäblärin maliyyäläşdirilmäsi vä ävvälki qayda ilä cari xärclärin ödänilmäsi mäqsädilä dövlät büdcäsindän ayrılan yardımların hesabına häyata keçirilmäli idi. Orta mäktäblär isä bilavasitä poviyatnın väsaiti hesabına maliyyäläşdirilmäli idi. Layihädä tähsil talonlarının tätbiq edilmäsinin mümkünlüyünä toxunulurdu. Qeyd edilirdi ki, yerli özünüidarä orqanlarının rähbärliyi täräfindän här bir tädris ili üçün bu talonlardn buraxıla bilär. Täklif edilirdi ki, talonların däyäri mäktäbin fäaliyyäti ilä bağlı olan cari xärclärlä uyğunlaşdırılsın. Tämir işläri vä investisiya üçün näzärdä tutulan väsait isä başqa qayda ilä bölüşdürülmäli idi. Mäktäbä verilän talonların miqdarı burada tähsil alan şagirdlärin sayından asılı olmalı idi. Bu amilä räğmän, mäktäblär tähsilä daha çox şagirdin cälb edilmäsinä maraqlı olacaqdılar, çünki här bir şagirdä görä tähsil ocağına müäyyän väsait veriläcäkdi. Güman edilirdi ki, tähsil talonlarının tätbiq edilmäsi näticäsindä dövlät vä qeyri-dövlät mäktäblärinin maliyyäläşdirilmäsi prinsiplärinin unifikasiyası baş veräcäk. İslahatın tätbiqinä dair qrafik Maarif sistemindä islahatın birinci märhäläsi zaman baxımından inzibati-ärazi sistemindä aparılan islahatla üst-üstä düşürdü. 1999-cu ilin yanvarın 1-dän etibarän ibtidai mäktäblär istisna olmaqla, bütün mäktäblär, eläcä dä pedaqoji tähsil müässisäläri poviyatların vä voyevodalıqların özünüidarä orqanlarının tabeçiliyinä verildi. Paralel olaraq, ibtidai mäktäblärin maliyyä sistemindä islahat aparılmalı idi. 1 yanvar 1999-cu il tarixdä qminalar özlärinin tabeçiliyindä olan mäktäblärdä tähsil talonları tätbiq etmäliydilär. İslahatın növbäti märhäläsindä başlıca väzifä ibtidai tähsil sisteminin yenidän qurulması idi. 1 sentyabr 1999-cu il tarixindän etibarän ävvälki ibtidai mäktäblärin VII sinifläri gimnaziyanın I sinifläri adlandırılmalı idi. Şagirdlärin bu näsli liseydä tähsil almaq üçün qäbul imthanları vermäzdän öncä, ävvälki dövrlä müqayisädä ibtidai mäktäbdä bir il artıq tähsil almalıydı. Artıq 1 sentyabr 1999-cu il tarixdän başlayaraq mäktäblärin täşkilati strukturlarının däyişdirilmäsi ilä yanaşı, ibtidai mäktäblärin I-III sinifläri vä gimnaziyanın I sinfi üçün näzärdä tutulan tädris proqramları däyişdirilmäli idi. İslahatın üçüncü märhäläsindä liseylär ähatä olunmalı vä bu proses 1 sentyabr 2002-ci ildä başlanmalı idi. Ümumilikdä, mäktäblärin täşkilati strukturunun vä tädris proqramlarının däyişdirilmäsi işi 2004-cü ildä başa çatmalı idi. İslahata dair müzakirälär Tähsil sisteminin islahatına dair layihä därc edildikdän sonra başlanan
diskussiya 1998-ci ilin yazında xüsusilä canlı xarakter aldı. Hämin ilin iyul
ayında Xalq Tähsili Nazirliyi maarif sistemi haqqında qanuna düzälişlärin
edilmäsinä dair layihäni Seymin müzakiräsinä verdi. Näzärdä tutulan vaxtdan bir
qädär ävväl täqdim edilän bu layihä mäktäbin yeni qruluşunu äks etdirirdi. Bu sänäd därc edildikdän sonra ölkädä populyar olan gündälik vä häftälik näşrlär hämin layihäyä vä Xalq Tähsili Nazirliyinin nailiyyätläri mövzusuna olduqca geniş yer ayırırdılar. Hämçinin islahat mövzusuna häsr olunan bir sıra televiziya vä radio verilişläri yayımlanırdı. İcmalçıların vä ekspertlärin fikrincä, islahat üçün tählükä törädän amillär aşağıdakılar idi:
Tähsil talonlarının tätbiqi barädä täklif çoxsaylı narazılıqlara säbäb oldu. Hämçinin islahatın häyata keçirildiyi dövrdä ekspertizaların keçirilmäsi zäruräti qeyd olunurdu. Polşa Müällimlär İttifaqının (ZNP) qurultayı islahata münasibätdä aşağıdakı mövqeni tutdu: “Polşa Müällimlär İttifaqı inkar edir:
ZNP islahatın äleyhinä çıxmaqla, tähsil sistemindä gözlänilän däyişikliklärdän sonra iş yerini itiräcäyindän, yaxud iş şäraitinin pisläşäcäyindän narahat olan xeyli müällimin mövqeyini ifadä edirdi. İslahat ideyasının äsas daşıyıcısı – xalq tähsili naziri – müällimlärin ämäk haqlarının näzäräçarpacaq däräcädä artırılacağını väd etmişdi. Lakin o, tähsil mäsäläläri üzrä parlament komissiyasının iclasında bu mäsäläyä dair qäribä bir däqiqläşdirmä apardı. Nazirin çıxışından bälli oldu ki, mävaciblärin artırılmasına yalnız 10-20% än täcrübäli müällimlär ümid edä bilär. ZNP-nin mövqeyini müdafiä edän SLD vä PSL-in üzvläri dä olduqca käskin iittihamlarla çıxış edirdilär: onlar bäyan edirdi ki, “hazırlanan tähsil islahatı Polşa kändi üçün cähännäm olacaq”. Onlar tähsil sisteminä dair hökümätin siyasätini “dağıdıcı neoliberalizm” adlandırırdılar. Diskussiyanın iştirakçıları täräfindän qeyd olunurdu ki, tähsildä älavä pillänin – gimnaziyanın yaradılması kändlärdä yaşayan gänclärin tähsil müddätini näinki artırmayacaq, äksinä azaldacaq. Gimnaziyaya gediş-gälişlä bağlı problemlärdän vä älavä xärclärdän bezän uşaqlar altı illik ibtidai mäktäbi bitirdikdän sonra tähsillärini davam etdirmäyäcäk. İslahat, hämçinin katolik dirälärinin tänqidinä märuz qalırdı. Onlar islahatçıları Qärbin täsiri altına düşmäkdä vä milli adät-änänäyä xäyanätdä suçlayırdılar. Hämin dairälärin nümayändäläri islahatların guya ölkädä tähsilin säviyyäsinin endirilmäsi, bununla da Avropa Şurasına qäbul edildikdän sonra Avropa ämäk bazarında Polşanın räqabät qabiliyyätinin aşağı salınması mäqsädilä aparıldığını söyläyirdilär. Qeyri-dövlät mäktäbläri şäbäkäsinin tämsilçiläri islahatı dästäkläyirdilär. Tähsil talonlarının tätbiq edilmäsi ideyası hämin dairälär üçün xüsusilä cälbedici görünürdü. Bu ideyanın reallaşması näticäsindä hämin mäktäblärin büdcäsindä dövlät väsaitinin payı iki däfä arta bilärdi. Sözügedän fikir ayrılıqlarına baxmayaraq, 1998-ci ilin iyul ayında Seym maarif sistemi haqqında qanuna düzälişlär edilmäsinä dair layihäni täsdiqlädi. Bu qärara äsasän mäktäb tähsil sisteminin yeni täşkilati quruluşu tätbiq edildi. İnzibati islahatın häyata keçirildiyi dövrdä tähsil sistemi ävvälki qayda ilä, dövlät büdcäsindän dotasiya hesabına maliyyäläşdirilirdi, tähsil talonlarının tätbiqi isä 2000-ci ilädäk täxirä salındı. İslahatın tätbiqi äräfäsindä 1998-ci ilin dekabr ayında Seymdä qäbul edilän qanuna görä, 1 sentyabr 1999-cu ildä islahata start verilmäli idi. Müxalifät yekdilliklä hakim koalisiyanın dästäklädiyi islahatın äleyhinä çıxış edirdi. Müxtälif partiyaların liderlärini islahat ideyası ätrafında birläşdirmäk mümkün olmadı. Mäktäb sisteminin däyişdirilmäsini näzärdä tutan qanun prezident täräfindän imzalandı. Qminaların qarşısında 1999-cu ilin ilk iki ayı ärzindä gimnaziyaların da daxil olduğu yeni mäktäblär şäbäkäsini hazırlamaq väzifäsi qoyuldu. Qminalarla Xalq Tähsili Nazirliyi arasında gimnaziyaların sayı vä yeri barädä mäslähätläşmälär başladı. Uşaqları mäktäbä aparmaq zärurätindän yayınmaq istäyän valideynlärin täzyiqi altında bir çox qminalarda gimnaziyalar ibtidai mäktäblärlä eyni binalarda yerläşdirildi. Bu halda däyişikliklär sırf formal säciyyä daşıyırdı (ävvälki VII siniflär gimnaziiya adlandırıldı, bütün digär mäsälälär isä däyişmäz qaldı; Xalq Tähsili Nazirliyinin täqdimatı ilä täyin olunan direktor eyni vaxtda qminanın ärazisindä yerläşän bir neçä mäktäbdä sözügedän psevdogimnaziyaların işinä rähbärlik edirdi). Nazirlik bu tipli häräkätläri tänqid etdi. Härçänd, eyni zamanda üç illik keçid dövrü ärzindä gimnaziya siniflärinin bir hissäsinin ibtidai mäktäblärin binasında yerläşdirilmäsinä icazä verildi. Nazirlik täräfindän keçid dövründä mäktäblär şäbäkäsinin tädricän yenidän qurulmasına dair bir neçä täklif iräli srüldü. Yaşayış mäntäqäläri arasında mäsafänin uzun olduğu qminalarda uşaqları mäktäbä çatdırmaq üçün xüsusi avtobuslar väd edildi. 1 yanvar 1999-cu il tarixindä ölkädä yeni inzibati bölgü tätbiq edildi. Eyni zamanda, mäktäb tähsili müässisälärinin (ibtidai mäktäblär istisna olmaqla) vä müällimlärin täkmilläşdirilmäsi märkäzlärinin müvafiq olaraq poviyatların vä voyevodalıqların tabeçiliyinä verilmäsi prosesi başlandı. Lakin sözügedän tähsil müässisälärinin maliyyäläşdirilmäsi prinsipläri däqiq şäkildä müäyyänläşdirilmädi. 1998-ci ilin noyabr ayında tämäl proqramlarının yeni, hämin ilin may ayında täqdim olunan sänäddän färqli variantı hazırlandı. Hämin sänäd yeni mäktäb proqramlarının hazırlanması üçün istinad nöqtäsi olmalı idi. Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän belä proqramların hazırlanmasına dair müsabiqä elan edildi. Müsabiqädä täqdim olunan täkliflär arasından nümunä kimi istifadäyä yararlı olanları seçiläräk täsdiq edildi. Lakin yeni proqramlar üzrä tädrisin müäyyän çätinliklärlä müşayät oluna biläcäyinä dair narahatçılıq ifadä edilirdi. Çünki sentyabr ayınadäk yeni därsliklär hazırlanmamışdı. Digär täräfdän, proqramların daha müasir elementlärinin reallaşdırılması üçün müällimlärin täkmilläşdirilmäsi zäruri idi. Hazırda tätbiq edilmäkdä olan islahat prosesi äsasän 1998-ci ilin ävvälindä iräli sürülän ideyaların reallaşmasını ähatä edir. Lakin onun yekun görüntüsü häm yerli özünüidarä orqanları ilä aparılan danışıqlardan, häm dä yeni proqramların hansı däräcädä geniş yayılmasından asılı olacaq. |
