Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

28.10.01 23:29:20

186

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Mäktäb tähsilinin struktur quruluþunda islahat

1, 2, 3


Mäktäb tähsili sistemindä aparýlan islahat näticäsindä mäktäbin ävvälki iki pilläli quruluþu üç pilläli ilä äväz olunmalý idi. Birinci pillädä – ibtidai mäktäbdä - tähsilin müddäti säkkiz ildän altý ilä endirilmäli, ikinci pillä isä üç illik gimnaziyadan ibarät olmalý idi. Gimnaziya mäzunlarýna üç illik ixtisaslaþdýrýlmýþ liseylärdän birini seçib tähsilini davam etdirmäk imkaný verilirdi. Gimnaziyaný bitiränlär attestat imtahanlarýndan keçirilmäli vä ali mäktäblärä qäbul olunmaq hüququnu qazanmalý idilär. Liseydä tähsil müddäti dörd ildän üç ilä endirildi. Orta ixtisas tähsili sahäsindä ciddi däyiþikliklär planlaþdýrýlýrdý. Ýlk növbädä beþillik texnikumlarýn läðv edilmäsi näzärdä tutulurdu.

Tähsilin ümumi müddäti vä þagirdlärin yaþ hädläri däyiþmäz qalýrdý. Ýki pillädän ibarät olan (8+4) on iki illik tähsil sistemi yeni üç pilläli (6+3+3) vä yenä dä on iki illik sistemlä äväz olundu.

Ýslahatýn müällifiläri texniki-peþä mäktäblärindän imtina etmädilär, lakin hämin sistemdä tähsil alan kontingentin azaldýlaraq, gimnaziya mäzunlarýnýn ümumi sayýnýn 20%-i häddinä gätirilmäsi planlaþdýrýlýrdý. On altý yaþýnda ikän texniki-peþä mäktäbinä qäbul olunan gänclär buradaký tähsillärini iki ildän sonra, yäni on säkkiz yaþýnda baþa vurmalý idi. Texniki-peþä mäktäbinin mäzunu öz tähsilini iki illik liseydä davam etdirä vä yaxud kamal attestatý almaq üçün imtahan verä bilärdi.

Kamal attestatý alan þäxslär ali mäktäbä qäbul oluna bilärdi. Ýslahat layihäsindä ali tähsil sistemi çärçiväsindä müvafiq olaraq bakalavr vä magistr diplomunun alýnmasý ilä yekunlaþan iki märhälänin mövcud olmasý näzärdä tutulurudu. Bununla yanaþý, birbaþa magistr diplomunun alýnmasý ilä yekunlaþan ali tähsil variantý da läðv edilmämiþdi.

Tädris proqramlarýnýn islahatý

1993-1997-ci illärdä hazýrlanan tämäl proqramlar däyiþikliklärä märuz qaldý. Bu däyiþikliklär mäktäb tähsili sisteminin täþkilati quruluþuna dair planlaþdýrýlan yenidänqurmaya hämin proqramlarýn uyðunlaþdýrýlmasý zärurätindän iräli gälirdi. Digär täräfdän, proqramlarýn mäzmununa yanaþmada färqli mövqelär ortaya çýxmýþdý. 1991-ci ildä täsdiqlänän konsepsiyaya äsasän tämäl proqramlar sadäcä olaraq ayrý-ayrý fänlär üzrä hazýrlanan müxtälif tädris proqramlarýnýn istinad nöqtäsidir. Tämäl proqramlarda düzäliþlär aparýlsa da, ävvälki konsepsiyanýn bu müddäasý däyiþmäz qaldý. Þagirdlärin qarþýsýnda qoyulan täläblärä dair vahid standartlar müäyyänläþmäli vä tämäl proqramlarda öz äksini tapmalý idi.

Tämäl proqramlar täkcä tädris proqramlarýnýn yox, häm dä tärbiyä proqramlarýnýn özülünä çevrilmäli idi. Yeni konsepsiya här bir mäktäb üçün ayrýca tärbiyä proqramýnýn hazýrlanmasýný näzärdä tuturdu. Valideynlär mäktäblär arasýnda seçim edärkän, müvafiq tärbiyä proqramý seçim meyarlarýndan biri olmalý idi.

Ýbtidai mäktäblärin proqramlarý

Ýslahat layihäsinä äsasän, ibtidai tähsilin ilk üç ili ärzindä ayrý-ayrý fänlär olmamalý, tädris proqramý kompleks xarakter daþýmalýdýr. Hämçinin müällim därslärin vä tänäffüslärin qrafikinä däqiq ämäl etmäyä mäsul deyil. IV-VI siniflärdä tädris ayrý-ayrý fänlär bloku üzrä häyata keçirilmäli idi. Müällimlärin birgä säyi ilä bir-birinä yaxýn olan fänlär üzrä proqramlar iþlänmäli vä burada müxtälif sahälärä dair biliklärin bir-birini tamamlamasýnýn qayðýsýna qalýnmalý idi. Tädris proqramlarýnda bu vä ya digär sahäyä dair konkret biliklärlä yanaþý, vätänpärvärlik vä vätändaþlýq hisslärinin aþýlanmasýna xidmät edän tärbiyä elementläri mövcud olmalý, þagirdlär ailä häyatýna hazýrlanmalý, onlara saðlam häyat tärzi tälqin edilmäli idi.

Gimnaziyalarýn proqramlarý

Gimnaziyalarda tädris prosesi ibtidai mäktäbin yuxarý sinifläri üçün dä äsas olan prinsiplär üzärindä qurulmalý idi. Lakin kompleks þäklindä öyränilän fänlärin vä proqramlarýn sayýnýn artýrýlmasý näzärdä tulurudu.

Liseylärin proqramlarý

Liseylärin tädris proqramýna änänävi fänlärlä yanaþý, “insan vä ätraf mühit”, “insan vä müasir dünya”, “mädäniyyät vä incäsänät” kimi fänlär dä daxil edilmäli idi.

Ümumi þäkildä iräli sürülän bu täkliflärin här biri iþlänmäli vä tämäl proqramlarý halýna gätirilmäli idi.

Ýmtahan sistemi

Hazýrlanan islahatýn olduqca vacib elementlärindän biri tähsilin här bir märhäläsinin yekunu olan imtahan sisteminin täkmilläþdirilmäsi idi. Ýmtahan sisteminin hazýrlanmasý väzifäsi Märkäzi (Centralna Komisja Egzaminacyjna) vä regional imtahan komissiyalarýna tapþýrýlmýþdý. Ýbtidai tähsil uþaqlarýn yiyäländikläri bilik vä värdiþlärin yoxlanmasýna häsr olunan test imtahaný ilä baþa çatmalý idi. Onun näticälärindän asýlý olmayaraq, þagirdlär öz tähsilini gimnaziyada davam etdirmäliydi. Gimnaziyaný bitirdikdän sonra þagirdlär bilik vä vrdiþlärin yoxlanmasýna häsr olunan növbäti imtahandan keçirilmäli idi. Bu imtahanýn daha bir väzifäsi þagirdlärin bu vä ya digär fänlärä meylliliyini müäyyänläþdirmäk vä onlara liseyin seçilmäsi mäsäläsindä yardým etmäkdir. Üç illik ixtisaslaþdýrýlmýþ liseylärin mäzunlarý kamal attestatý almaq üçün dövlät imtahanlarý vermäli idi. Beläliklä, liseylärdä qäbul imtahanlarý läðv edilmäli idi. Här bir þagird tähsilin ävvälki märhäläsinin yekun imtahanýnda aldýðý qiymätlärä müvafiq olaraq növbäti tähsil müässisäsini seçä bilärdi.

Müällimin statusu

Müällimin peþä statusunun däyiþdirilmäsinä dair layihä aþaðýdaký müddäalarý näzärdä tuturdu:

  • mävaciblärin hesablanmasýnýn äsasýný täþkil edän saat hesabý yüklänmänin çevikliyinin tämin edilmäsi;
  • müällim statusunun altý kateqoriyaya bölünmäsi, ilk iki kateqoriyanýn yalnýz dörd ildän çox ämäk stajý olan þäxslärä þamil edilmäsi vä onlarýn iþlä daimi tämin olunacaqlarýna dair zämanätin näzärdä tutulmasý;
  • ämäk haqlarýnýn ödänilmäsi sahäsindä häväsländirici mexanizmlärin tätbiqi.

 

Mäktäblärin idarä olunmasý

Ýbtidai mäktäblär vä gimnaziyalar qminalarýn tabeçiliyindä qalmalý idi. Qminalar bu müässisälärdä tähsilin müddätinin daha bir il uzadýlmasýný täþkil etmäliydilär. Ävvälki sistemdä qminalarýn tabeçiliyindä olan mäktäblärdä þagirdlärin säkkiz näsli tähil alýrdýsa, indi bu räqäm doqquza çatdýrýlmalý idi. Tähsilin gimnaziyadan sonraký pilläsinä aid olan tähsil müässisäläläri, eläcä dä praktiki vä açýq tälim märkäzläri poviyatlarýn täbeçiliyindä qalmalý idi. Voyevodalýqlarýn özünüidarä orqanlarý müällimlärin hazýrlanmasý vä täkmilläþdirilmäsi märkäzlärinä hamilik etmäli idilär.

Pedaqoji näzarät dövlät administrasiyasý – maariflänmä mäsäläläri üzrä müfättiþlär täräfindän häyata keçirilmäli idi.

Layihäyä äsasän, mäktäblärä näzarät edän orqanlar vä hamilär mäktäblärin fäaliyyätini qiymätländirmäk mäqsädilä ekspertizalarýn keçirilmäsini müvafiq lisenziyaya malik olan mütäxässislärä vä firmalara hävalä edä bilärdilär.

 

Mäktäblärin iþlämäsi üçün mäsul olan orqanlarýn näzdindä maariflänmä mäsäläläri üzrä ekspert þuralarý yaradýlmalý, onlarýn tärkibi yerli özünüidarä orqanlarý täräfindän formalaþdýrýlmalý idi.

Mäktäblärin maliyyäläþdirilmäsi

Qminalarýn tabeçiliyindä olan mäktäblärin maliyyäläþdirilmäsi vä ävvälki qayda ilä cari xärclärin ödänilmäsi mäqsädilä dövlät büdcäsindän ayrýlan yardýmlarýn hesabýna häyata keçirilmäli idi. Orta mäktäblär isä bilavasitä poviyatnýn väsaiti hesabýna maliyyäläþdirilmäli idi.

Layihädä tähsil talonlarýnýn tätbiq edilmäsinin mümkünlüyünä toxunulurdu. Qeyd edilirdi ki, yerli özünüidarä orqanlarýnýn rähbärliyi täräfindän här bir tädris ili üçün bu talonlardn buraxýla bilär. Täklif edilirdi ki, talonlarýn däyäri mäktäbin fäaliyyäti ilä baðlý olan cari xärclärlä uyðunlaþdýrýlsýn. Tämir iþläri vä investisiya üçün näzärdä tutulan väsait isä baþqa qayda ilä bölüþdürülmäli idi. Mäktäbä verilän talonlarýn miqdarý burada tähsil alan þagirdlärin sayýndan asýlý olmalý idi. Bu amilä räðmän, mäktäblär tähsilä daha çox þagirdin cälb edilmäsinä maraqlý olacaqdýlar, çünki här bir þagirdä görä tähsil ocaðýna müäyyän väsait veriläcäkdi. Güman edilirdi ki, tähsil talonlarýnýn tätbiq edilmäsi näticäsindä dövlät vä qeyri-dövlät mäktäblärinin maliyyäläþdirilmäsi prinsiplärinin unifikasiyasý baþ veräcäk.

Ýslahatýn tätbiqinä dair qrafik

Maarif sistemindä islahatýn birinci märhäläsi zaman baxýmýndan inzibati-ärazi sistemindä aparýlan islahatla üst-üstä düþürdü. 1999-cu ilin yanvarýn 1-dän etibarän ibtidai mäktäblär istisna olmaqla, bütün mäktäblär, eläcä dä pedaqoji tähsil müässisäläri poviyatlarýn vä voyevodalýqlarýn özünüidarä orqanlarýnýn tabeçiliyinä verildi.

Paralel olaraq, ibtidai mäktäblärin maliyyä sistemindä islahat aparýlmalý idi. 1 yanvar 1999-cu il tarixdä qminalar özlärinin tabeçiliyindä olan mäktäblärdä tähsil talonlarý tätbiq etmäliydilär.

Ýslahatýn növbäti märhäläsindä baþlýca väzifä ibtidai tähsil sisteminin yenidän qurulmasý idi. 1 sentyabr 1999-cu il tarixindän etibarän ävvälki ibtidai mäktäblärin VII sinifläri gimnaziyanýn I sinifläri adlandýrýlmalý idi. Þagirdlärin bu näsli liseydä tähsil almaq üçün qäbul imthanlarý vermäzdän öncä, ävvälki dövrlä müqayisädä ibtidai mäktäbdä bir il artýq tähsil almalýydý.

Artýq 1 sentyabr 1999-cu il tarixdän baþlayaraq mäktäblärin täþkilati strukturlarýnýn däyiþdirilmäsi ilä yanaþý, ibtidai mäktäblärin I-III sinifläri vä gimnaziyanýn I sinfi üçün näzärdä tutulan tädris proqramlarý däyiþdirilmäli idi. Ýslahatýn üçüncü märhäläsindä liseylär ähatä olunmalý vä bu proses 1 sentyabr 2002-ci ildä baþlanmalý idi. Ümumilikdä, mäktäblärin täþkilati strukturunun vä tädris proqramlarýnýn däyiþdirilmäsi iþi 2004-cü ildä baþa çatmalý idi.

Ýslahata dair müzakirälär

Tähsil sisteminin islahatýna dair layihä därc edildikdän sonra baþlanan diskussiya 1998-ci ilin yazýnda xüsusilä canlý xarakter aldý. Hämin ilin iyul ayýnda Xalq Tähsili Nazirliyi maarif sistemi haqqýnda qanuna düzäliþlärin edilmäsinä dair layihäni Seymin müzakiräsinä verdi. Näzärdä tutulan vaxtdan bir qädär ävväl täqdim edilän bu layihä mäktäbin yeni qruluþunu äks etdirirdi.

Bu sänäd därc edildikdän sonra ölkädä populyar olan gündälik vä häftälik näþrlär hämin layihäyä vä Xalq Tähsili Nazirliyinin nailiyyätläri mövzusuna olduqca geniþ yer ayýrýrdýlar. Hämçinin islahat mövzusuna häsr olunan bir sýra televiziya vä radio veriliþläri yayýmlanýrdý. Ýcmalçýlarýn vä ekspertlärin fikrincä, islahat üçün tählükä törädän amillär aþaðýdakýlar idi:

  • müällimlär düþärgäsindä islahatýn dästäklänmämäsi;
  • maariflänmä mäqsädläri üçün näzärdä tutulan väsaitin yetärli olmamasý;
  • tähsilin keyfiyyätinä bilavasitä täsir göstärän tädris proqramlarýna dair islahatýn zärärinä olaraq, täþkilati islahatýn ön plana keçirilmäsi;
  • gimnaziyalarýn yaradýlmasý. Bu tädbir islahata yönälän mäsräflärin artmasýna vä xüsusilä känd ärazisindä älveriþsiz tähsil þäräatinin formalaþmasýna gätirib çýxarýrdý.

Tähsil talonlarýnýn tätbiqi barädä täklif çoxsaylý narazýlýqlara säbäb oldu. Hämçinin islahatýn häyata keçirildiyi dövrdä ekspertizalarýn keçirilmäsi zäruräti qeyd olunurdu.

Polþa Müällimlär Ýttifaqýnýn (ZNP) qurultayý islahata münasibätdä aþaðýdaký mövqeni tutdu:

“Polþa Müällimlär Ýttifaqý inkar edir:

  • müällim Xartiyasýnýn läðv edilmäsi barädä tälimatlarý;
  • mävaciblärin hesablanmasýnýn äsasý olan saat hesabý yüklänmänin daha çevik mexanizminin tätbiq edilmäsini;
  • tähsil talonlarýnýn tätbiq edilmäsini;
  • tähsil sistemindä bazar münasibätlärinin tätbiqi planlarýný;
  • täþkilati, maliyyä vä proqram nöqteyi-näzärdän yetärincä iþlänib hazýrlanmayan struktur islahatýný”.

ZNP islahatýn äleyhinä çýxmaqla, tähsil sistemindä gözlänilän däyiþikliklärdän sonra iþ yerini itiräcäyindän, yaxud iþ þäraitinin pisläþäcäyindän narahat olan xeyli müällimin mövqeyini ifadä edirdi. Ýslahat ideyasýnýn äsas daþýyýcýsý – xalq tähsili naziri – müällimlärin ämäk haqlarýnýn näzäräçarpacaq däräcädä artýrýlacaðýný väd etmiþdi. Lakin o, tähsil mäsäläläri üzrä parlament komissiyasýnýn iclasýnda bu mäsäläyä dair qäribä bir däqiqläþdirmä apardý. Nazirin çýxýþýndan bälli oldu ki, mävaciblärin artýrýlmasýna yalnýz 10-20% än täcrübäli müällimlär ümid edä bilär.

ZNP-nin mövqeyini müdafiä edän SLD vä PSL-in üzvläri dä olduqca käskin iittihamlarla çýxýþ edirdilär: onlar bäyan edirdi ki, “hazýrlanan tähsil islahatý Polþa kändi üçün cähännäm olacaq”. Onlar tähsil sisteminä dair hökümätin siyasätini “daðýdýcý neoliberalizm” adlandýrýrdýlar.

Diskussiyanýn iþtirakçýlarý täräfindän qeyd olunurdu ki, tähsildä älavä pillänin – gimnaziyanýn yaradýlmasý kändlärdä yaþayan gänclärin tähsil müddätini näinki artýrmayacaq, äksinä azaldacaq. Gimnaziyaya gediþ-gäliþlä baðlý problemlärdän vä älavä xärclärdän bezän uþaqlar altý illik ibtidai mäktäbi bitirdikdän sonra tähsillärini davam etdirmäyäcäk.

Ýslahat, hämçinin katolik dirälärinin tänqidinä märuz qalýrdý. Onlar islahatçýlarý Qärbin täsiri altýna düþmäkdä vä milli adät-änänäyä xäyanätdä suçlayýrdýlar. Hämin dairälärin nümayändäläri islahatlarýn guya ölkädä tähsilin säviyyäsinin endirilmäsi, bununla da Avropa Þurasýna qäbul edildikdän sonra Avropa ämäk bazarýnda Polþanýn räqabät qabiliyyätinin aþaðý salýnmasý mäqsädilä aparýldýðýný söyläyirdilär.

Qeyri-dövlät mäktäbläri þäbäkäsinin tämsilçiläri islahatý dästäkläyirdilär. Tähsil talonlarýnýn tätbiq edilmäsi ideyasý hämin dairälär üçün xüsusilä cälbedici görünürdü. Bu ideyanýn reallaþmasý näticäsindä hämin mäktäblärin büdcäsindä dövlät väsaitinin payý iki däfä arta bilärdi.

Sözügedän fikir ayrýlýqlarýna baxmayaraq, 1998-ci ilin iyul ayýnda Seym maarif sistemi haqqýnda qanuna düzäliþlär edilmäsinä dair layihäni täsdiqlädi. Bu qärara äsasän mäktäb tähsil sisteminin yeni täþkilati quruluþu tätbiq edildi.

Ýnzibati islahatýn häyata keçirildiyi dövrdä tähsil sistemi ävvälki qayda ilä, dövlät büdcäsindän dotasiya hesabýna maliyyäläþdirilirdi, tähsil talonlarýnýn tätbiqi isä 2000-ci ilädäk täxirä salýndý.

Ýslahatýn tätbiqi äräfäsindä

1998-ci ilin dekabr ayýnda Seymdä qäbul edilän qanuna görä, 1 sentyabr 1999-cu ildä islahata start verilmäli idi. Müxalifät yekdilliklä hakim koalisiyanýn dästäklädiyi islahatýn äleyhinä çýxýþ edirdi. Müxtälif partiyalarýn liderlärini islahat ideyasý ätrafýnda birläþdirmäk mümkün olmadý.

Mäktäb sisteminin däyiþdirilmäsini näzärdä tutan qanun prezident täräfindän imzalandý.

Qminalarýn qarþýsýnda 1999-cu ilin ilk iki ayý ärzindä gimnaziyalarýn da daxil olduðu yeni mäktäblär þäbäkäsini hazýrlamaq väzifäsi qoyuldu. Qminalarla Xalq Tähsili Nazirliyi arasýnda gimnaziyalarýn sayý vä yeri barädä mäslähätläþmälär baþladý. Uþaqlarý mäktäbä aparmaq zärurätindän yayýnmaq istäyän valideynlärin täzyiqi altýnda bir çox qminalarda gimnaziyalar ibtidai mäktäblärlä eyni binalarda yerläþdirildi. Bu halda däyiþikliklär sýrf formal säciyyä daþýyýrdý (ävvälki VII siniflär gimnaziiya adlandýrýldý, bütün digär mäsälälär isä däyiþmäz qaldý; Xalq Tähsili Nazirliyinin täqdimatý ilä täyin olunan direktor eyni vaxtda qminanýn ärazisindä yerläþän bir neçä mäktäbdä sözügedän psevdogimnaziyalarýn iþinä rähbärlik edirdi). Nazirlik bu tipli häräkätläri tänqid etdi. Härçänd, eyni zamanda üç illik keçid dövrü ärzindä gimnaziya siniflärinin bir hissäsinin ibtidai mäktäblärin binasýnda yerläþdirilmäsinä icazä verildi. Nazirlik täräfindän keçid dövründä mäktäblär þäbäkäsinin tädricän yenidän qurulmasýna dair bir neçä täklif iräli srüldü. Yaþayýþ mäntäqäläri arasýnda mäsafänin uzun olduðu qminalarda uþaqlarý mäktäbä çatdýrmaq üçün xüsusi avtobuslar väd edildi.

1 yanvar 1999-cu il tarixindä ölkädä yeni inzibati bölgü tätbiq edildi. Eyni zamanda, mäktäb tähsili müässisälärinin (ibtidai mäktäblär istisna olmaqla) vä müällimlärin täkmilläþdirilmäsi märkäzlärinin müvafiq olaraq poviyatlarýn vä voyevodalýqlarýn tabeçiliyinä verilmäsi prosesi baþlandý. Lakin sözügedän tähsil müässisälärinin maliyyäläþdirilmäsi prinsipläri däqiq þäkildä müäyyänläþdirilmädi.

1998-ci ilin noyabr ayýnda tämäl proqramlarýnýn yeni, hämin ilin may ayýnda täqdim olunan sänäddän färqli variantý hazýrlandý. Hämin sänäd yeni mäktäb proqramlarýnýn hazýrlanmasý üçün istinad nöqtäsi olmalý idi. Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän belä proqramlarýn hazýrlanmasýna dair müsabiqä elan edildi. Müsabiqädä täqdim olunan täkliflär arasýndan nümunä kimi istifadäyä yararlý olanlarý seçiläräk täsdiq edildi. Lakin yeni proqramlar üzrä tädrisin müäyyän çätinliklärlä müþayät oluna biläcäyinä dair narahatçýlýq ifadä edilirdi. Çünki sentyabr ayýnadäk yeni därsliklär hazýrlanmamýþdý. Digär täräfdän, proqramlarýn daha müasir elementlärinin reallaþdýrýlmasý üçün müällimlärin täkmilläþdirilmäsi zäruri idi.

Hazýrda tätbiq edilmäkdä olan islahat prosesi äsasän 1998-ci ilin ävvälindä iräli sürülän ideyalarýn reallaþmasýný ähatä edir. Lakin onun yekun görüntüsü häm yerli özünüidarä orqanlarý ilä aparýlan danýþýqlardan, häm dä yeni proqramlarýn hansý däräcädä geniþ yayýlmasýndan asýlý olacaq.


1, 2, 3