Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

26.12.01 01:34:30

2547

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Azärbaycan Respublikasý ümumtähsil müässisälärinin
bazis tädris planý üzrä seçmä fännlärin tädrisi ilä baðlý
täkliflär

Azärbaycan Respublikasý Nazirlär Kabinetinin 1999-cu il 26 aprel tarixli 72 nömräli qärarý ilä täsdiq edilmiþAzärbaycan Respublikasýnda ümumi orta tähsilin dövlät standartlarýsänädinin sonuncu bölmäsi olanAzärbaycan Respublikasý ümumtähsil müässisälärinin bazis tädris planýnda näzärdä tutulmuþseçmä fännlärintädrisinä ayrýlmýþ saatlar müäyyän olunsada, “seçmä fänlärintädrisi qaydalarý haqqýnda bir söz deyilmir. Näticädä näinki seçmä fännlärin, hätta icbari fännlärin tädrisindä böyük problemlär yaranýr. Mäktäblärdä siniflär inzibati qaydadaseçmä sinifläräçevrilirlär. Sinif þagirdlärinin sayý üzärinä qoyulmuþ mähdudiyyät þagirdlärä istädikläriseçmä sinifäkeçmäyä imkan vermir. Mäsälän, riyaziyyat informatika fännläri üzrä qabiliyyäti olan bu fännlärä maraq göstärän þagird biologiya üzräseçmä fännlisinifdä tähsil almaq mäcuriyyätindä qalýr ya äksinä.

Azärbaycan Respublikasý ümumtähsil müässisälärinin bazis tädris planýqäbul olunandan sonra þagirdlärin böyük äksäriyyätiniseçmä fänn (daha doðrususeçmä sinif) baðlý problemlär, onlarýn äldä edä biläcäkläri biliklärdän märhum edir. Mäsälän, kompüter texnologiyalarýna böyük maraðý qabiliyyäti olan þagirdin ävvällär häftädä bu fänn üzrä aldýðý 2 saat minimal tädris yükünü 1 saata endirib, onun maraðýndan känar olanseçmä fännli”, “seçmä sinifdäoturmasý qädär düzgündür?

Biz tähsilin färdiläþdirilmäsinin äleyhinä deyilik. Bütün inkiþaf etmiþ ölkälärdä tähsilin yuxarý pilläsindä þagirdläräseçmä fännläri öz istäkläri äsasýnda seçmäk hüququ verilib bunun üçün här cür þärait yaradýlýb. Bizdä här bir þagirdä belä hüquq verilsädä, özümüzün yaratdýðýmýz bäzi keçilmäz baryerlärlä bu hüququ onlarýn älindän alýrýq (mäsälän, müxtälif tähsil pillälärindä sinif þagirdlärinin minimal sayýný müäyyän edän daxili qärarla). Bunun obyektiv säbäblärindän biri tähsil sisteminin iqtisadiyyatýnýn zäif olmasýdýr. Mähz tähsilin iqtisadiyyatýnýn zäifliyi tähsil sisteminin än äsas göstäricisi hesab olunankeyfiyyät göstäricisinin aþaðý þmäsinä säbäb olur.

Seçmä fänn yaseçmä sinif (bu anlam qäbul olunmuþ sänäddä olmasada, çox täääsüf ki, reallýqda mövcuddur) baðlý problemlärin aþaðýdaký hälli yolunu täklif edirik:

  1. Þagirdlär arasýnda aparýlmýþ sorðu vasitäsiläseçmä fännlär bu fännläri tädris edäcäk mäktäb pedaqoqlarý müäyyän olunur.
  2. Sonuncu – 5-ci 6-cý därslär (icbari fännlär üçün ayrýlmýþ häftälik därs yükü buna imkan verir) “seçmä fännlärüçün ayrýlýr.
  3. Müxtälif siniflärdän, eyni fänni seçän þagirdlär ayrýlmýþ tädris vaxtýnda (mäsälän, 5-ci 6-cý saatlar) bir sinifdä cämlänib, seçdikläri fänni, seçdikläri pedaqoqun rähbärliyi altýnda öyränirlär. Bunun üçünseçmä fännüzrä mäktäb müdiriyyäti täräfindän möhürlänmiþ imzalanmýþ ayrýca qiymät jurnalý tutmaq olar.
  4. Seçmä siniflärdä þagirdlärin minimal sayýna käskin mähdudiyyät qoyulmamalýdýr.
  5. Här hansýseçmä fännüzrä þðul olmaq istäyänlärin sayý maksimal häddändän çox olarsa, þagirdläri müsabiqä yolu ilä seçmäk ya eyni fänn üzrä bir neçä seçmä sinif þkil etmäk olar.

Seçmä fännlärin tädrisi qaydalarý ilä baðlý, Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän yuxarýda sadalanan ciddi prolemläri häll edäcäk uyðun normativ sänädin hazýrlamasýna böyük ehtiyac var.

Etibar Axundov