Azärbaycan Respublikası Nazirlär Kabinetinin
1999-cu il 26 aprel tarixli 72 nömräli qärarı ilä
täsdiq edilmişdir.

Azärbaycan Respublikasında ümumi orta tähsilin dövlät standartları

Ümumi orta tähsilin dövlät standartları ümumi orta tähsilin mäzmununun mütläq minimumunu, tädris yükünün maksimum häcmini, şagirdlärin vä mäzmunların (buraxılış sinif şagirdlärinin) hazırlıq säviyyçsinä verilän täläbläri müäyyän etmäklä ibtidai, äsas vä orta ümumi tähsilä şamil edilir.

Bu standartlar uşaq hüquqları haqqında BMT Konvensiyasının müddäaları, tähsil sahäsindä beynälxalq normalar vä Azärbaycan Respublikası qanunvericilik aktları näzärä alınmaqla Azärbaycan Respublikası vätändaşlarının Konstitusiya ilä müäyyän olunmuş ümumi icbari tähsil almalarının häyata keçirilmäsinä xidmät edir.

I. Ümumi orta tähsilin dövlät standartlarının mahiyyäti

1. Ümumi orta tähsilin dövlät standartları mütäräqqi dünyagörünüşä malik, soykökünä bağlı olan şäxsiyyät formalaşdıran, tähsilin mäzmununu vä näticälärini tä`min edän normalar vä müddäalar mäcmununda ibarätdir.

2. Ümumi orta tähsilin dövlät standartları tähsilalma formalarından vä tähsil müässisälärinin növlärindän asılı olmayaraq şagirdlärin vä mzumunların tähsil säviyyäsinin obyektiv qiymätländirilmäsinin äsasını täşkil edir.

3. Ümumi orta tähsilin dövlät standartları şäxsiyyätin aşağıdakı hüquqlarının tä`min edilmäsinä imkan yaradır:

• ümumi orta tähsilin mäzmunu vä näticälärinä verilän dövlät täläbläri haqqında tam vä düzgün mä`lumatların alınması;
• müasir ictimai täläbatlara uyğun mükämmäl vä keyfiyyätli tähsil;
• şagirdlärin tähsilalma imkanlarının müxtälifliyi;
• sosial, psixoloji vä fiziki sağlamlığın mühafizäsi;
• sosial, psixoloji vä xüsusi pedaqoji pedaqoji kömäyä ehtiyacı olanlara färdi yanaşma.

4. Ümumi orta tähsilin dövlät standartları şäxsiyyät vä cämiyyätin inkişafının zämanätçisi olan biliklärin varisliyini vä inkişafını tä`min edän, cämiyyätin müasir täläbatına cavab verän tähsilin inkişafına kömäk edir.

5. Ümumi orta tähsilin dövlät standartları aşağıdakıları häyata keçirmäyä xidmät edir:

• tähsil sahäsindä dövlät siyasätinin aparılmasını;
• bazar iqtisadiyyatına keçid şäraitindä gänc näslin häyata vä ämäyä, fasiläsiz ümuim vä peşä tähsilinä hazırlanması vä vätändaşların özünütähsili üçün äsas yaradan varis tähsil proqramları sisteminin formalaşmasını;
• sosial-iqtisadi färqlär şäraitindä tähsil sisteminin adaptasiya imkanlarının yüksäldilmäsini;
• sälahiyyätlärin dövlät vä yerli (bälädiyyä) tähsil idarä orqanları, ictimai täşkilatlar vä tähsil prosesinin bilvasitä subyektläri arasında bölüşdürülmäsi yolu ilä ümumi orta tähsilin idarä edilmäsinin demokratikläşdirilmäsini.

II. Ümumi orta tähsilin dövlät standartlarının strukturu

1. Ümumi orta tähsilin dövlät standartları respublika vä ämktäb vä mäktäb komponentlärindän ibarät olub, respublika bazis tädris planına, tähsil proqramlarının mäzmununa vä mäzmunların hazırlıq säviyyäsinä verilän äsas täläbläri ähatä edir.

2. Bazis tädris planı tähsil müässisäsinin növündän asılı olaraq tä`lim pillälärini, siniflär üzrä respublika vä mäktäb komponentlärinin öyränilmäsinä ayrılmış tädris vaxtının bölünmäsini vä tä`limin müddätini müäyyän edir. Bazis tädris planı tädris yükünün yaş, fizioloji-gigiyenik normativläri äsasında işlänib hazırlanır.

3. Bu standartların respublika komponenti müvafiq olaraq ibtidai, äsas vä orta tähsili häyata keçirän bütün tähsil müässisäläri üçün mäcburidir.

4. Ümumi orta tähsilin dövlät tähsil standartlarının mäktäb komponenti yerli xüsusiyyätläri äks etdirmäklä respublika bazis tädris planına äsaslanır.

5. Şagirdlärin bir tähsil müässisäsindän gidärinä keçirilmäsi zamanı bu standartların mäktäb komponentindäki färqlär köçürülmäyä e`tiraz üçün säbäb ola bilmäz. Tähsil haqqında sänädlärdä şagirdin aralıq attestasiyadan keçdiyi bütün tädris fänläri göstärilir.

III. Tähsil proqramları, ibtidai, äsas vä orta ümumi tähsilin sahäläri üzrä mä`zunların hazırlıq säviyyäsinä verilän äsas täläblär

1. İbtidai ümumi tähsilin mäqsädi şäxsiyyätin ümumi mädäniyyätinin, bacarıq vä qabiliyyätinin aşkara çıxarılması, täbiät, cämiyyät, insan vä onun ämäyi haqqında ibtidai täsävvürlärin, vätändaşın sosial yönümünün vä tädris fäaliyyäti sisteminin formalaşdırılmasıdır.

2. İbtidai ümumi tähsilin mäzmununun mäcburi minimumu aşağıdakı tähsil proqramları vasitäsilä tä`min edilir: "Azärbaycan dili dövlät dili kimi", "Ana dili", "Riyaziyyat", "İncäsänät", "Täbiätşünaslıq", "Fiziki tärbiyä", "Ämäk hazırlığı".

3. İbtidai ümumi tähsilin tähsil proqramınımänimsäyän şagirdlär äsas (natamam orta) ümumi tähsil pilläsindä tähsil almağa buraxılırlar.

4. Äsas ümumi tähsilin mäqsädi şäxsiyyätin özünütärbiyäni üçün şäraitin yaradılması, onun mänlik vä äxlaqi şüurunun, millimä`nävi keyfiyyätlärinin, maraq vä istedadının üzä çıxarılması, ümumbäşäri däyärlär istiqamätindä formalaşdırılmasıdır. Bu amillär şäxsiyyätin ümumi orta tähsil alma hüququnun häyata keçirilmäsinä imkan verir, peşä tähsili proqramlarının mänimsänilmäsi vä fäaliyyätin peşä növlärinin şüurlu seçilmäsi üçün äsas yaradır.

5. Äsas ümumi tähsil sahälärini ähatä edän tähsil proqramları ilä tä`imn olunur: "Azärbaycan dili dövlät dili kimi", "Dillär vä ädäbiyyat", "İctimai fänlär", "Täbiät fänläri", "Riyaziyyat", "Fiziki tärbiyä", "Ämäk hazırlığı vä texnologiya".

5.1. "Dillär vä ädäbiyyat" tähsil sahäsi "Ana dili", "Ädäbiyyat", "Xarici dillär" tädris kursları ilä tämsil edilir.

"Dillär vä ädäbiyyat" tähsil sahäsi ämäk vä ictimai fäaliyyät üçün zäruri dilä yiyälänmäyi, xalqın mädäniyyätinä, onun vasitäsilä dünya mädäniyyätinä qovuşmağı tä`min edir, şagirdlärdä nitq fäaliyyätinin bütün növlärini (oxu, yazı, danışıq) inkişafını vä täkmilläşdirilmäsini näzärdä tutur. Xarici dilä, dili öyränilän xalqın mädäniyyätinä müsbät münasibät, xarici dildän ünsiyyät vasitäsi kimi istifadä etmäyä täläbat yaradır;

şagirdläri ölkä vä dünya mädäniyyäti xäzinäsinä qovuşdurur, onların ädäbi hadisäläri estetik qavrama vä qiymätländirmä qabiliyyätlärini inkişaf etdirir vä bu äsasda da estetik zövq, estetik täläbatlar, vätändaş ideya-mä`nävi mövqeyi formalaşdırır, bädii ädäbiyyatın davranılması zamanı emosional vä intellektual hässaslıq tärbiyä edir.

Azärbaycan Respublikası ärazisindä yaşayan azyalı xalqlardan olan şagirdlär täräfindän ana dili vä ädäbiyyatın ümumi orta tähsil çärçiväsindä öyränilmäsi mäktäbin sälahiyyätinä daxildir.

5.2. "İctimai fänlär" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "Tarix", "Azärbaycan tarixi", "İnsan vä cämiyyät", "İqtisadi vä sosial coğrafiya".

"İctimai fänlär" tähsil sahäsi aşağıdakıları tä`min edir:

• şagirdlär täräfindän qädim zamanlardan dövrümüzä qädär bäşäriyyätin keçdiyi tarixi yol, sosial, mä`nävi vä äxlaqi täcrübäsi haqqında biliklärä yiyälänmäsini;
• şagirdlärin tarixi tählil äsasında hadisäläri därk etmäk, tarixi bilikläri yaradıcılıq tätbiq etmäk qabiliyyätlärinin inkişaf etdirilmäsini;
• tarixi täcrübänin därk edilmäsi äsasında inamın formalaşdırılması, humanizm ideyalarının davranılması, insan hüquqları vä demokratik däyärlärin, vätänpärvärlik, öz xalqının vä digär xalqın tarxinä vä mädäniyyätinä maraq, habelä hörmät hissänin inkişaf etdirilmäsini;
• ölkäsinin vä bütün bäşäriyyätin mädäni irsini qorumağa vä artırmağa sä`y göstärmäsini;
• här bir vätändaşın tipik fäaliyyät növlärini yerinä yetirmäsi vä sonrakı özünütähsili üçün zäruri olan biliklärin formalaşdırılmasını, onların häyata keçirilmäsindä şäxsi vä sosial imkanların därk edilmäsini;
• ünsiyyätin mäzmunu vä formalarının zäncinläşdirilmäsi, insanların qarşılıqlı älaqäsini tänzimläyän sosial normaların meydana çıxarılması, ünsiyyät bacarığının inkişaf etdirilmäsini;
• öz şäxsiyyätinin, sosial mänsubiyyätinin, rolunun därk edilmäsi, özünüqiymätländirmä vä tänzimetmänin formalaşdırılmasını;
• respublikamızın ähalisi vä täsärrüfatı, dünya ölkäläri vä xalqları, ähalinin yerläşmäsi, mähsuldar qüvvälärin vä istehsal sahälärinin yerläşdirilmäsi haqqında biliklärin formalaşdırılmasını.

5.3. "Täbiät fänläri" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "Fizika", "Kimya", "Biologiya", "Fiziki coğrafiya".

"Täbiät fänläri" tähsil sahäsi aşağıdakıları tä`min edir:

• fizikanın äsaslarının fundamental elm kimi (elmi faktların, anlayışların, näzäri modellärin, qanunların) mänimsänilmäsi, ätraf alämin fiziki obrazının, dünyanın fiziki xäritäsinin formalaşdırılması, fizikadan biliklärä yiyälänmäk vä ondan elmi informasiyanın tählili, äsas fiziki ideyaların şifahi vä yazılı formalarda şärhi üçün istifadä etmäk bacarığı, fizikanın elm kimi mänimsänilmäsi, müstäqil surätdä täcrübälärin, eksperimentlärin, tädqiqatların aparılması üçün ölçü cihazları vä qurğulardan istifadä etmäk sahäsindä praktik bacarıqların äldä olunmasını;
• kimyävi biliklär sisteminin ätraf aläm vä onun qanunları haqqında täbiät elmi biliklär komponenti kimi formalaşdırılması, şagirdlärdä kimyanın inkişafında ictimai täläbat anlayışının yaradılması, gündälik häyatda mühüm kimyävi maddälärlä tählükäsiz davranma bacarıqlarının aşılanması, ekoloji cähätdän mäqsädyönlü davranışın formalaşdırılmasını;
• canlı täbiät haqqında biliklärä yiyälänmäk, cämiyyätdä tam däyärli fäaliyyät, täbiätdä, Yer küräsindä başlıca däyär kimi bütün insanlara harmonik münasibät üçün biosfer täfäkkürün formalaşdırılması, gigiyenik tärbiyä väinsanın psixi, fiziki vä mä`nävi sağlamlığının mühafizäsi mäqsädi ilä sağlam häyat tärzinin formalaşdırılmasını;
• şagirdlärdä Azärbaycanın täbiäti haqqında biiklär sisteminin formalaşdırılmasını, ayrı-ayrı ärazilärin vä coğrafi örtüyün bütövlüyü däyişmäsinin äsas istiqamätläri ilä, planetin, ölkälärin vä ärazilärin däyişmäsinin daha çox ehtimal edilän proqnozları, coğrafi käşflärin tarixi haqqında biliklär, coğrafiya elminin äsas metodları ilä tapşırıq, täbii fälakätlär haqqında täsävvür, coğrafi xarakterli mä`lumatların axtarılması vä şärhi üçün coğrafi xäritälärlä iş värdişlärinin formalaşdırılmasını;
• elmi-texniki täräqqinin nailiyyätlärindän täbiätä, bütün canlı alämin yaşayış mühitinä zärär vurmadan cämiyyätin xeyrinä istifadä edilmäsini, ekoloji kimyanın elementläri ilä tanış olmasını, ekoloji şüur vä düşüncä tärzinin formalaşdırılmasını, bu sahädä sahä praktik värdişlärin qazanılmasını.

5.4. "Riyaziyyat vä informatika" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "Riyaziyyat", "cäbr", "cäbr vä analizin başlanğıcı", "Händäsä".

"Riyaziyyat vä informatika" tähsil sahäsi aşağıdakıları tä`min edir:

• praktik fäaliyyätdä tätbiq edilmäsi, qonşu tädris fänlärin öyränilmäsi, tähsilin davam etdirilmäsi üçün zäruri olan konkret roiyazi biliklärä yiyälänmäk;
• şagirdlärin intellektual inkişafı, riyazi fäaliyyät üçün xarakterik olan vä insanın cämiyyätdä tam däyärli fäaliyyäti üçün zäruri olan riyazi täfäkkürün formalaşdırılmasını;
• ümumbäşäri mädäniyyätin bir hissäsi, gerçäkliyin därk edilmäsinin täsviri vä metodu forması kimi riyaziyyatın ideyaları vä metodları haqqında täsävvürlärin formalaşdırılmasını, riyaziyyatın ictimai proqress üçün ähämiyyätinin başa düşülmäsini.

5.5. "Ämäk hazırlığı vä texnologiya" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "Ämäk hazırlığı", "Räsmxät".

"Ämäk hazırlığı vä texnologiya" tähsil sahäsi aşağıdakıları tä`min edir:

• şagirdlärin ilkin texniki inkişafını, materialların, enerjinin vä informasiyanın iqtisadi, ekoloji vä sahibkarlıq haqqında bilikläri näzärä alınmaqla müasir vä perspektivli texnologiyalarla onların tanış edilmäsini;
• qrafik çertyojların yerinä yetirilmäsi värdişlärinin vä mühändis täfäkkürünün formalaşdırılmasını.

5.6. "Fiziki tärbiyä vä gänclärin çağırışaqädärki hazırlığı" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "Fiziki tärbiyä", "Fiziki mädäniyyät".

"Fiziki tärbiyä" tähsil sahäsi aşağıdakıları tä`min edir:

• öz häräkätlärinin tählil refleksiyasının planlaşdırılması, näzarät vä korreksiyası, mäqsädin qoyulması, ona nail olmaq üçün väzifä vä vasitälärin müäyyän edilmäsi bacarıqlarına yiyälänmäsini;
• insan orqanizminin häräki fäallıq prosesindä täzahür edän färdi xüsusiyyätläri, müxtälif sağlamlaşdırma sistemläri haqqında biliklärin äldä olunması;
• müxtälif häräkät fäaliyyät vä oyunların mänimsänilmäsi hesabına şagrdlärin fiziki qabiliyyätlärinin inkişaf etdirilmäsini;
• öz xüsusiyyätlärinä vä häyati mäqsädlärinä uyğun sağlam häyat tärzinin qurulması üçün bilik vä bacarıqlara yiyälänmäk vä häyat fäaliyyätinin tählükäsizliyinin tä`imn edilmäsi praktik värdişlärinä yiyälänmäsini.

5.7. "İncäsänät" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "Täsviri incäsänät", "Musiqi" vä "Näğmä".

"İncäsänät" tähsil sahäsi aşağıdakıları tä`min edir:

• insan vä cämiyyätin incäsänät alämi ilä çoxcähätli älaqäläri, incäsänätin sahäläri arasında (musiqi, ädäbiyyat, kino, teatr, televiziya) qarşılıqlı älaqäläri haqqında şagirdlärin täsävvür äldä edilmäsi;
• täsviri incäsänät vä musiqidä bädii, ifadäli vasitälärä, rässamlığın, yapmanın, konstruksiya düzältmänin, modelçiliyin, näğmänin texnikası vä texnologiyasına yiyälänmäsini;
• sänätşünaslığın äsas anlayışları vä terminläri, incäsänätdä növlär vä canrlar, stil vä istiqamätlär haqqında dünya bädii mädäniyyätinin bir hissäsi kimi täsviri incäsänät vä musiqinin ümumbäşäri vä etnomädäni däyäri haqqında, xalq incäsänätindä äks olunmuş köklü ümum Azärbaycan bädii-mädäni däyärlärä, än`änävi Azärbaycan xalq incäsänätinin müxtälif növlärindä, istär material üzrä (ağac, keramika, parça, metal, şüşä, oyma, toxuculuq, tikmä vä s.), bätii ifadäliliyin äsas vasitäläri haqqında täsävvürlärin äldä edilmäsini.

6. Äsas ümumi tähsilin tädris proqramlarını mänimsäyän şagirdlär tähsilin növbäti pilläsindä tähsillärini davam etdirirlär.

7. Orta ümumi tähsilin mäqsädi tä`limin diferensiasiyası äsasında şagirdlärin ümumtähsil hazırlığının başa çatdırılmasını tä`min etmäkdir.

8. Orta ümumi tähsil mäqsädinä nail olmağa imkan verän tähsilin mäcburi minimumu öz tärkibinä aşağıdakı tähsil sahälärini daxil edän tähsil proqramları ilä tä`min olunur:

• "Azärbaycan dili dövlät dili kimi", "Dillär vä ädäbiyyat", "İctimai fänlär", "Täbiät fänläri", "Riyaziyyat", "Fiziki tärbiyä", "Gänclärin çağırışaqädärki hazırlığı", "İnformatika".

8.1. "Dillär vä ädäbiyyat" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil edilir: "Ana dili", "Ädäbiyyat", "Xarici dillär".

8.2. "İctimai fänlär" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "Tarix", "Azärbaycan tarixi", "İnsan vä cämiyyät", "Azärbaycanın vä dünyanın iqtisadi vä sosial coğrafiyası".

8.3. "Täbiät fänläri" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "Fizika", "Kimya", "Biologiya", "Fiziki coğrafiya", "Astronomiya".

"Täbiät fänläri" tähsil sahäsi äsas tähsil bazasındakı funksiyalar da saxlanılmaqla aşağıdakıları tä`min edir:

• göy cisimlärinin vä onların sisteminin fiziki täbiätinin, kainatın quruluşu vä täkamülünün tädqiqi üsulları vä näticäläri haqqında biliklärin äsaslarına yiyälänmäsini, kainat haqqındakı elmi dünyagörünüşün formalaşdırılmasını, kosmik fäzanın dinc mäqsädlär üçün istifadäsi işindä beynälxalq ämäkdaşlığın genişländirilmäsini.

8.4. "Riyaziyyat vä informatika" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "cäbr vä analizin başlanğıcı", "Händäsä", "İnformatika". Bu tähsil sahäsi äsas tähsil bazasındakı funksiyalar saxlanılmaqla aşağıdakıları tä`min edir:

• riyazi fäaliyyät üçün xarakterik olan vä insanın cämiyyätdä tam däyärli fäaliyyäti üçün zäruri riyazi täfäkkkürün formalaşdırılmasını; informasiyanın däyäşilmäsi, verilmäsi vä istifadä olunması prosesläri haqqında biliklärin äsaslarına şagirdlärin daha möhkäm vä şüurlu yiyälänmäsini; bunun äsasında dünyanın müasir elmi xäritäsini, cämiyyätin inkişafında informasiya texnologiyasının vä hesablama texnikasının rolunun meydana çıxarılması, onlara öz tädris fäaliyyätindä kompüterlärdän sämäräli istifadä värdişlärinin aşılanmasını.

8.5. "Fiziki tärbiyä vä gänclärin çağırışaqädärki hazırlığı" tähsil sahäsi aşağıdakı tädris kursları ilä tämsil olunur: "Fiziki tärbiyä" vä "Gänclärin çağırışaqädärki hazırlığı".

"Fiziki tärbiyä" tähsil sahäsi äsas tähsil bazasındakı funksiyalar saxlanılmaqla aşağıdakıları tä`min edir:

• yüksäk äxlaqi-fiziki keyfiyyätlär tärbiyä etmäklä şagirdlärin sağlamlığının qorunması, fiziki tärbiyänin elmi-näzäri äsaslarına, ayrı-ayrı fänlärlä älaqäsinä, tibbi-gigiyenik biliklärä dair mä`lumatlara äsasän onların dünyagörüşünün formalaşdırılmasını; respublikanın müdafiä qüdrätini, silahlı qüvvälärin väzifälärini onların xüsusiyyätlärini vä ähämiyyätini, härbi andın, silahlı qüvvälärin nizamnamälärinin täläblärindän iräli gälän väzifälärin öyrnälimäsini müvafiq bilik vä bacarığa yiyälänmäsini, kütlävi qırğın silahlarından müdafiä qaydalarını öyränmäklä, mülki müdafiänin äsaslarının mänimsänilmäsini.

• Din, mädäniyyät, iqtisadiyyat, ekologiya vä s. sahälärin öyränilmäsi ayrı-ayrı fänlärin tädrisi prosesindä häyata keçirilir.

9. Orta ümumtähsil tädris proqramlarını mänimsäyän şagirdlär ümumi orta tähsili başa vururlar.

10. Bazis tädris planı äsasında variativ tädris planları, fänn proqramları vä därsliklär yaradılır; şigirdlärin orta tähsil pilläsindä aldıqları minimum biliklär onların peşä tähsili müässisälärindä tähsillärini davam etdirmäk imkanını tä`min edir.

Şagirdlärin vä mä`zunların hazırlıq säviyyäsinä verilän minimum täläblär tädris materialının mänimsänilmä säviyyäsini müäyyän edir.

IV. Şagirdlärin tädris yükünün ümumi normativläri

1. Şagirdlärin tädris yükünün tänzimlänmäsi mäqsädi ilä ümumi orta tähsilin dövlät standartları, şagirdlär täräfindän ibtidai, äsas vä ümumi orta tähsil alınması zamanı maksimum tädris yükünün normativlärini müäyyän edir.

2. İbtidai ümuim tähsil almanın normativ müddäti dörd ildir.

Äsas ümumi tähsil almanın normativ müddäti beş ildir.

Ümumi orta tähsil almanın normativ müddäti 2 (3*) ildir.

3. Tädris ilinin müddäti 33-34 häftä olur.

4. Psixofiziki inkişafında geridä olan şagirdlär üçün därs yükünün normativläri, idtidai, äsas, orta tähsil proqramları üzrä tä`limin müddäti vä onların hazırlıq säviyyäsi üçün minimum täläblär älaqädar nazirlik vä idarälärlä razılaşdırılaraq Tähsil Nazirliyi täräfindän müäyyän edilir.

VI. Şagirdlärin vä mä`zunların hazırlıq säviyyäsinin ümumi orta tähsilin dövlät standartlarının täläbälrinä uyğunluğuna näzarät sistemi

1. Mä`zunların hazırlıq säviyyäsinin ümumi orta tähsilin dövlät standartlarının täläblärinä vä normalarına uyğunluğu müvafiq normativ sänädlärlä müäyyän edilir.

Mä`zunların tähsil säviyyäsi onlara verilän vahid nümunäli dövlät sänädi ilä täsdiq olunur.

2. Şagirdlärin attestasiyasının yekunu bu standartlarla müäyyän olunmuş tähsilin mäzmununun mäcburi minimumuna vä standartlarda näzärdä tutulmuş normativ sänädlärin täläblärinä müvafiq olmalıdır.

3. Ümumi orta tähsilin tädris proqramını häyata keçirän ümumtähsil müässisäläri mä`zunlarının yekun attestasiyasının keçirilmäsi v äbu zaman qanun täläblärinin yerinä yetirilmäsi üçün mä`zuniyyät tähsil müässisäsinin üzärinä düşür.

VII. Tähsil müässisäläri täräfindän ümumi orta tähsilin dövlät standartları täläblärinin icrasına näzarät sistemi

1. Tähsil müässisälärinin ümumi orta tähsilin dövlät standartları täläblärinä vä normalarına uyğun yerinä yetirilmäsinä näzarät tähsil müässisälärinin dövlät attestasiyası formasında häyata keçirilir.

2. İbtidai, äsas, orta ümumtähsil proqramını häyata keçirän ümumtähsil müässisäsinin attestasiyası onun äsas ümumtähsil müässisä kimi dövlät attestasiyasının mäcburi şärtidir.

3. Tähsil müässisäsinin attestasiyası vä akkreditasiya qanunvericiliklä müäyyän olunmuş qaydada häyata keçirilir.

VIII. Ümumi orta tähsilin dövlät standartları ilä tänzimlänän münasibätlär

1. Ümumi orta tähsilin dövlät standartları onların işlänib hazırlanması, täsdiq edilmäsi, tätbiq vä icra edilmäsi sahäsindä märkäzi dövlät tähsil idarä orqanları, yerli tähsil idarä orqanları, tähsil müässisäläri, şagirdlär, onların valideynläri (yaxud onları äväzedänlär), ictimaiyyäi arasında meydana çıxan münasibätläri tänzimläyir.

2. Bu standartların normaları vä müddäaları Azärbaycan Respublikası ärazisindä yerläşän vä aldığı lisenziyaya müvafiq olaraq ibtidai, äsas vä orta ümumi tähsil proqramları üzrä tä`limi häyata keçirän bütün tähsil müässisäläri täräfindän mäcburi icra edilir.

Azärbaycan Respublikası ümumtähsil müässisälärinin bazis tädris planı

Tähsil sahäläri

Siniflär üzrä häftälik därs saatlarının miqdarı

Qeyd. Käsrlärin surätindä göstärilän räqämlär tä`lim Azärbaycan dilindä olan mäktäblärä, mäxaricindä göstärilän räqämlär isä tä`lim qeyri-Azärbaycan dilindä olan mäktäblärä aiddir.

* Axşam (qiyabi) ümumtähsil mäktäblärindä orta tähsil müddäti 3 ildir.

A.Rasi-zadä.