Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araždżran müstäqil Web sähifä

09.04.02 00:59:11

2383

Giriž  Żslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazżn  Referatlar  

2-4. Ali tähsili kim maliyyäläždirir?

Ali tähsil sisteminin maliyyäläždirilmäsi yalnżz ABŽ-ż deyil, eyni zamanda bir ēox demokratik ölkäläri maraqlandżrżr. Geniž mänada ali tähsil cämiyyätä böyük xeyrlär gätirir. Mägär bu ali tähsilä lazżm olan maliyyänin tamamilä dövlät büdcäsindän ayrżlmasżna säbäb ola bilärmi? Bäs täläbälär? Ali tähsil almaqla onlar cämiyyätdä müäyyän üstünlüklär äldä edirlär. Mägär buna görä täläbälär onlarżn ailäläri ali mäktäbläri maliyyäläždirmämälidirlär? Cämiyyätdä fäaliyyät göstärän bir ēox žkilatlar müässisälärin hal hazżrkż gäläcäkdäki väziyyätläri ali tähsilin säviyyäsindän bir-baža asżlżdżr. Mähz buna görä bu müxtälif qurumlar ali tähsil müässisälärinin maliyyä ehtiyaclarżnżn böyük hissäsini tämin etmälidirlärmi?

Müxtälif ölkälärdä bu suallarżn cavablarż da müxtälifdir. Mäsälän, Yaponiyada ali tähsilin sisteminin maliyyä täläbatżnżn böyük hissäsini täläbälär onlarżn ailäläri öz üzärlärinä götürmüžlär. Aparżlmżž sosioloji tädqiqatlarżn birinin näticäsinä görä, yaponlar gälirlärinin 1/3-ni öz užaqlarżnżn tähsilinä yönäldirlär. Mähz buna görä Yaponiyada ali mäktäblärin illik büdcälärinin böyük bir hissäsini täläbädän oxumaq haqqż kimi alżnan maliyyä vasitäsi doldurur. Yapon täläbälärinin 85%-nin tähsil aldżqlarż özäl ali mäktäblärin büdcälärinin 67%-i täläbälärdän alżnan tähsil haqqż ilä doldurulur.

Skandinaviya ölkälärindä, Almaniyada Fransada, äksinä ali mäktäb büdcäsinin böyük bir hissäsi dövlät büdcäsindän ayżrmalarla doldurulur. Bu ölkälärdä täläbälär ya tähsil haqqż vermirlär ya simvolik miqdarda tähsil haqqż ödäyirlär. Mäsälän, fransżz universitetlärinin büdcäsinin 90%-ni dövlät büdcäsindän ayżrżmlar žkil edir.

Digär ölkälärdä ali mäktäblärin maliyyäläždirilmäsinin qarżžżq formasżndan istifadä edilir. Mäsälän, Żspaniya unversitetläri öz büdcälärinin 80%-ni dövlätdän aldżšż halda, qalan hissä äsasän täläbälärin tähsil haqlarż äsasżnda formalažżr. 80-ci illärin ortalarżnda alman universitetlärinin 70%-i dövlät täräfindän dolduruldušu halda, qalan 30% sänaye, kommersiya tibbi müässisä, žkilatlarżn maliyyä ayżrmalarż äsasżnda formalažżr, täläbälär isä tähsil haqqż ödämirdilär.

Ali mäktäblärin maliyyäläždirilmäsi sahäsindä Avstraliyanżn täcrübäsi maraq došurur. Bu ölkädä ali tähsil 90% dövlät büdcäsindän maliyyäläždirilir. Bununla yanažż Avstraliyanżn dövlät rähbärläri tähsil sisteminin maliyyäläždirilmäsindä daha bir neēä üsuldan istifadä edirlär ya etmäyi planlaždżrżrlar:

  • täläbälärin tähsil yažayżž minimumlarżnż tämin edän yarżmqrantlar ayżrmaq (belä žünülür ki, qrantżn ikinci hissäsi bažqa mänbälärdän äldä olunacaq);
  • ali mäktäblärä maliyyä avadanlżq yardżmż edän sänayä qurumlarżna güzäžtlär etmäk;
  • tähsil xärcläri müäyyänläžändän sonra ämäk haqqż miqdarżna älaväläri müäyyän etmäk s.

ABŽ-da ali tähsil sisteminin maliyyäläždirilmäsinin müräkkäb formasż mövcuddur. ABŽ-da “ali tähsil almaqla müäyyän üstünlüklär äldä etmižlär tähsil haqlarżnż ödämälidirlär” prinsipi maliyyäläždirmänin formasżnż äsasän müäyyän edir. Qeyri-özäl ali mäktäblärin büdcälärinin 20%-i özäl ali mäktäblärin büdcälärinin 55%-i täläbädän alżnan tähsil haqqżla doldurulur. Qeyri-özäl ali mäktäblärin büdclärinin 70%-i dövlät täräfindän ayrżlmżž mäqsädli qrantlarla (birbaža qrantlar, här hansż bir layihäyä ayrżlmżž qrant, tähsil proqramlarż üēün ayrżlmżž qrantlar s.) doldurulur. Belä qrantlarż dövlät özäl ali mäktäblärä ayżrżr. Özäl ali mäktäb büdcälärinin täqribän 20%-ni belä qrantlar žkil edir. Qeyri-özäl özäl ali mäktäb büdcälärinin uyšun olaraq 10% 25%-ni özäl sektor ödäyir.

 

Yazżdakż räqämlär Selest Kolqanżn “Demokratik cämiyyätdä ali tähsilin idarä olunmasż” väsaitindän götürülmüždür.