Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

29.10.01 20:28:42

1407

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Müällimlärin mövqeyi tähsilin mövqeyindän asýlýdýr vä äksinä

Mänbä: UNESCO-nun Ämäyin Täþkili Beynälxalq Täþkilatýnýn (ÄTBT) birgä komitäsindä ekspertlärin, müällimlärin cämiyyätdäki mövqeläri ilä baðlý bäyanatýndan. UNESCO-nun 18-27 oktyabrda Cenevädä keçirilän 5-ci sesiyasýnda qäbul edilmiþ sänädin 13-17-ci paraqraflarý, Ceneva/Paris, ÄTBT/UNESCO, 1988 (CEART/V/1988/5 sänädi)

Ägär tähsil bütün cämiyyät täräfindän diqqät vä qayðýdan uzaq düþärsä, müällimlär dä hämin diqqät vä qayðýdan känar qalarlar. Müällim dedikdä mäktäblärdä tähsil veränlär näzärdä tutulur. Ailä, kütlävi informasiya vasitäläri, mädäniyyät ocaqlarý vä digär sosial institutlar tähsildä istiqamätverici rol oynayýrlar. Mäktäb isä tähsil sisteminin nüväsi olub cämiyyät täräfindän äldä olunmuþ bilik vä bacarýqlarý, mädäniyyäti, täräqqiyä baðlýlýðý, ümumi äxlaqi normalara ämäl etmäyi tälim-tärbiyyäedici xarakter daþýyýr vä mäktäbin tälim-tärbiyyäsi cämiyyätin iqtisadi, sosial, mädäni inkiþafýnda aparýcý rol oynayýr.

Ägär cämiyyät öz inkiþafýnda mäktäbin aparýcý rolunu qäbul etmirsä, mäktäbin mövqeyi vä demäk müällimlärin mövqeyi (onlara diqqät vä qayðý) gündän-günä zäifläyär.

Bunun äksi dä aydýndýr. Müällim mäktäbdä än äsas aparýcý qüvvädir. Müällimä diqqät vä qayðýnýn artmasý onlarýn yerinä yetirdikläri funksiyalara (yäni tähsilä) diqqät vä qayðýnýn artmasýný göstärir.

Cämiyyätdä müällim peþäsi düzgün qiymätländirilmädiyinä görä, tähsil sisteminin cämiyyätdä tutduðu mövqedä düzgün qiymätländirilmir.

Biz belä hesab edirik ki, tähsillä vä müällimin mövqeläri bir-birlärinä o qädär yaxýndýr ki, onlardan birinä qarþý diqqät vä qayðýnýn artmasý därhal ikincisinä dä täsir edäcäk.