Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

24.12.01 00:23:24

1940

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Nä qädär gec deyil (qiymät ballarý haqqýnda)

Artýq bir neçä ildir ki, þagirdlärin biliklärinin qiymätländirilmäsi haqqýnda müäyyän müzakirälär aparýlýr. Biliklärin “5” ballýq qiymätländirmä qaydasýnýn köhnälmäsi o qädär täbii bir mäsälädir ki, bu haqda geniþ müzakirälärä ehtiyac yoxdur. Belä bir qiymätländirmä qaydasý nä bu günün nä dä dünänin täläblärini ödämir.

Bununla yanaþý “5” ballýq qiymätländirmä qaydasýnýn “9” ballýq qiymätländirmä qaydasýna çevrirmäklä baðlý fikirlär daha çox säslänir. Älbättä bu qiymätländirmä qaydasý bu günün täläblärini ödäyir, lakin onun sabahýn täläblärini ödäcäyi sual altýndadýr. Tähsil sisteminin “sabahýný” uzun illär gözlämäyäcäyik. Ona görä tähsil sisteminin mühüm elementlärindän biri olan qiymätländirmä qaydasýný täläsik, “sabahý” näzärä almadan bu cür däyiþmäk düzgün deyil.

Bu fikirlärimizi bir neçä äsas aspektdän äsaslandýrýrýq:

  1. Änänävi “Prussiya tähsil” sistemi (daha doðrusu bu sistemin SSRÝ modeli) tamamilä iflas olmuþ, näticädä tähsil sisteminin müxtälif elementläri üzärindä (kadr, därs proqramlarý, därsliklär vä s.), o cümlädän qiymätländirmä qaydalarýnda islahatlarýn aparýlmasýnýn zäruriliyi meydana çýxmýþdýr.
  2. Þagirdlärin biliklärinin test üsuslu ilä qiymätländirilmäsi prosesinä baþlanýlýb (1999/2000, 2000/2001 tädris illärindä tähsil nazirliyinin bir baþa rähbärliyi altýnda orta mäktäblärdä test imtahanlarý keçirilmiþdir.) Bununla yanaþý änänävi qiymätländirmä qaydasý äsas olaraq mövcud olmuþdur.
  3. Tähsilin aþaðý keçid pillälärindä (orta mäktäbin sinifläri arasýnda keçid) änänävi (5 ballýq), orta tähsildän ali vä orta ixtisas tähsilinä keçid testlä (100 ballýq), bäli ali mäktäblärdä (xüsusilä özäl ali mäktäblärdä) kurslar arasý keçid yenä testlä (100 ballýq) sistem ilä aparýlýr. Düzdür 100 ballýq qiymätländirmä qaydalarý arasýnda müäyyän färqlär var. Bäzi ali mäktälär bu qiymätländirmädä davranýþ, därsdä iþtirak etmä vä digär faktorlarý da näzärä alýrlar.
  4. Yaxýn gäläcäkdä därsliklärimizin bütün mövzularýný ähatä edäcäk test tapþýrýqlarý kitablarýnýn, väsaitlärinin yaradýlmasý gözlänilir. Bu sahädä Täläbä Qäbulu üzrä Dövlät Komissiyyasý täräfindän buraxýlmýþ müxtälif sinif vä fännlär üzrä test därgiläri diqqäti cälb edir. Düzü bu därgilär artýq aþaðý siniflärdän baþlayaraq þagirdlärin biliklärini daha däqiq 100 ballýq qiymätländirmä qaydasý ilä müäyyänläþdirmäyä imkan verir. (Än aþaðýsý rüblük qiymätläri)
  5. Änänävi tädrisli därsliklär yaratmaqla ölkämizdä tähsilin inkiþafýný istädiyimiz säviyyäyä çatdýra bilmäyäcäyik. Äsrimiz mälumatlar (informasiya) äsridir. Mälumatlarýn sayý händäsi silsilä ilä artmaqdadýr. Bu öz növbäsindä dünya tähsil sistemindä böyük böhrana gätirib çýxarýb. Bu mälumatlarýn än cüzi zäruri hissäsini belä änännävi därsliklär vasitäsilä þagirdlärä tädris etmäk qeyri-mümkündür. Keyfiyyätcä yeni därsliklärä, bu därsliklär äsasýnda yeni qiymätländirmä qaydalarýna (100 ballýq) keçmäyä ehtiyac çoxdan yaranýb. Ýnkiþaf etmiþ ölkälärdä bu istiqamätdä çoxlu iþlär görülür. Bizim här hansý inkiþaf etmiþ bir ölkänin (vä ya ölkälärin) bugünkü vä ya dünänki tähsil sistemini Azärbaycana tätbiq etmäk vä tähsil sistemindä gedän qlobal prosesläri näzärä almamaq qätiyyän düzgün deyil.

Tähsil sistemindä näticäsi þübhäli olan, müväqqäti xarakter daþýyan eksperimentlär aparmaq olmaz.

Etibar Axundov

16/12/2001