Nä qädär gec deyil (qiymät
ballarý haqqýnda)
Artýq bir neçä ildir ki, þagirdlärin biliklärinin qiymätländirilmäsi
haqqýnda müäyyän müzakirälär aparýlýr. Biliklärin “5” ballýq qiymätländirmä
qaydasýnýn köhnälmäsi o qädär täbii bir mäsälädir ki, bu haqda geniþ
müzakirälärä ehtiyac yoxdur. Belä bir qiymätländirmä qaydasý nä bu günün
nä dä dünänin täläblärini ödämir.
Bununla yanaþý “5” ballýq qiymätländirmä qaydasýnýn “9” ballýq
qiymätländirmä qaydasýna çevrirmäklä baðlý fikirlär daha çox säslänir.
Älbättä bu qiymätländirmä qaydasý bu günün täläblärini ödäyir,
lakin onun sabahýn täläblärini ödäcäyi sual altýndadýr. Tähsil
sisteminin “sabahýný” uzun illär gözlämäyäcäyik. Ona görä tähsil
sisteminin mühüm elementlärindän biri olan qiymätländirmä qaydasýný täläsik,
“sabahý” näzärä almadan bu cür däyiþmäk
düzgün deyil.
Bu fikirlärimizi bir neçä äsas aspektdän äsaslandýrýrýq:
- Änänävi “Prussiya tähsil” sistemi (daha doðrusu bu sistemin SSRÝ
modeli) tamamilä iflas olmuþ, näticädä tähsil sisteminin müxtälif
elementläri üzärindä (kadr, därs proqramlarý, därsliklär vä s.), o
cümlädän qiymätländirmä qaydalarýnda islahatlarýn aparýlmasýnýn zäruriliyi
meydana çýxmýþdýr.
- Þagirdlärin biliklärinin test üsuslu ilä qiymätländirilmäsi
prosesinä baþlanýlýb (1999/2000, 2000/2001 tädris illärindä tähsil
nazirliyinin bir baþa rähbärliyi altýnda orta mäktäblärdä test
imtahanlarý keçirilmiþdir.) Bununla yanaþý änänävi qiymätländirmä
qaydasý äsas olaraq mövcud olmuþdur.
- Tähsilin aþaðý keçid pillälärindä (orta mäktäbin sinifläri arasýnda
keçid) änänävi (5 ballýq), orta tähsildän ali vä orta ixtisas tähsilinä
keçid testlä (100 ballýq), bäli ali mäktäblärdä (xüsusilä özäl
ali mäktäblärdä) kurslar arasý keçid yenä testlä (100 ballýq)
sistem ilä aparýlýr. Düzdür 100 ballýq qiymätländirmä qayd
alarý
arasýnda müäyyän färqlär var. Bäzi ali mäktälär bu qiymätländirmädä
davranýþ, därsdä iþtirak etmä vä digär faktorlarý da näzärä alýrlar.
Yaxýn gäläcäkdä därsliklärimizin bütün mövzularýný ähatä edäcäk
test tapþýrýqlarý kitablarýnýn, väsaitlärinin yaradýlmasý gözlänilir.
Bu sahädä Täläbä Qäbulu üzrä Dövlät Komissiyyasý täräfindän
buraxýlmýþ müxtälif sinif vä fännlär üzrä test därgiläri diqqäti
cälb edir. Düzü bu därgilär artýq aþaðý siniflärdän baþlayaraq
þagirdlärin biliklärini daha däqiq 100 ballýq qiymätländirmä
qaydasý ilä müäyyänläþdirmäyä imkan verir. (Än aþaðýsý rüblük
qiymätläri)
Änänävi tädrisli därsliklär yaratmaqla ölkämizdä tähsilin inkiþafýný
istädiyimiz säviyyäyä çatdýra bilmäyäcäyik. Äsrimiz mälumatlar
(informasiya) äsridir. Mälumatlarýn sayý händäsi silsilä ilä
artmaqdadýr. Bu öz növbäsindä dünya tähsil sistemindä böyük böhrana
gätirib çýxarýb. Bu mälumatlarýn än cüzi zäruri hissäsini belä änännävi
därsliklär vasitäsilä þagirdlärä tädris etmäk qeyri-mümkündür.
Keyfiyyätcä yeni därsliklärä, bu därsliklär
äsasýnda yeni qiymätländirmä qaydalarýna (100 ballýq) keçmäyä
ehtiyac çoxdan yaranýb. Ýnkiþaf etmiþ ölkälärdä bu istiqamätdä çoxlu
iþlär görülür. Bizim här hansý inkiþaf etmiþ bir ölkänin (vä ya ölkälärin)
bugünkü vä ya dünänki tähsil sistemini Azärbaycana tätbiq etmäk vä tähsil
sistemindä gedän qlobal prosesläri näzärä almamaq qätiyyän düzgün
deyil.
Tähsil sistemindä näticäsi þübhäli olan, müväqqäti xarakter daþýyan
eksperimentlär aparmaq olmaz.
Etibar Axundov
16/12/2001
|