Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araşdıran müstäqil Web sähifä

28.10.01 21:25:44

2260

Giriş  İslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazın  Referatlar  

3.5. Bir tähsil alana çäkilän xäclär

1999-cu ildä täsdiq olunmuş “Azärbaycan Respublikasının tähsil sahäsindä islahat proqramı”nın “2.7. Tähsilin iqtisadiyyatı” bölmäsindä “Ümumtähsil müässisälärinin şagirdlärinin sayına görä büdcädän maliyyäläşmänin ortimal häcmini müäyyänläşdirmäk mäqsädilä adambaşına maliyyäläşmä normativlärini müäyyän etmäk vä häyata keçirmäk” müddäası bazar iqtisadiyyatının vä märkäzsizläşdirilmiş tähsil sisteminin täläblärinä cavab verir. Bununla yanaşı onu da qeyd etmäk istärdik ki, bu normativläri müäyyän edärkän aşağıdakıları näzärä almaq zäruridir:

Dövlät indi vä gäläcäkdä tähsil sisteminin real xärclärini 100% dövlät büdcäsindän maliyyäläşdirmäk imkanına malik deyil.

Ümumtähsil dövlät müässisälärindä tähsil alanların adambaşına maliyyäläşdirmä mexanizmi tähsil pilläsi (mäktäbäqädär tähsil, ibtidai tähsil, äsas tähsil, orta tähsil, peşä, orta ixtisas, ali ixtisas) äsasında müäyyänläşdirmälidir. Çünkü tähsil alanın xärcläri tähsil pilläsindän asılı olaraq däyişir. Dövlät bu xärclärin hansı hissäsini öz üzärinä götüräcäyini normativlär vasitäsilä müäyyän etmälidir.

Xüsusi tähsil müässisälärinin bäzilärinin (fiziki/äqli qüsurlu uşaqların tähsil aldıqları müässisälärdä, valideyndän mährum uşaqların tähsili ilä mäşğul olan internat tipli tähsil müässisälärdä vä s.) 100% dövlät büdcäsindän maliyyäläşdirilmäsi normativläri ayrıca müäyyän olunmalıdır.

8-ci cädväl.
Azärbaycan Respublikasında tähsil sisteminin iqtisadiyyatının äsas göstäriciläri (1998-ci il) [1]

№/№ Tähsil sahäläri Müäs.in sayı Tähsil alanların sayı O cümlädän:
dövlät hesabına
İşçi-lärin sayı O cümlädän:pedaqoji işçilär Ayrılan maliyyä väsaiti
1 Mäktäbäqädär tähsil müässisäläri 1879 119488 119488 33413 16736 685 050 000 000
2 Ümumtähsil mäktäbläri 4549 1651111 1651111 219722 158722
3 Peşä litseyläri 48 13486 13486 4044 2219 15 325 000 000
4 Peşä mäktäbläri 71 10445 8955 3130 1529
5 Orta ixtisas mäktäbläri-cämi: 77 36652 30343 8908 4698
6 o cümlädän qeyri-dövlät 4 979 - 397 174 -
7 Ali mäktäblär 42 106482 62878 22330 12690 42 000 000 000
8 o cümlädän qeyri-dövlät 17 24174 - 2100 1222
9 İxtisasartırma vä yenidänhazırlanma 4 - - 533 - 665 000 000
10 Elmi-tädqiqat institutları 4 - - 310 - 2 050 000 000
11 Mäktäbdän känar tälim-tärbiyyä müässisäläri 366 275118 275118 7950 7621 -
12 Tähsili idaräetmä orqanları 84 - - 740 - 2 000 000 000
13 Tälim-tärbiyyä prosesi ilä mäşğul olan digär täşkilatlar 136 - - 1148 - -

8-ci cädväl äsasında tähsilin müxtälif pillälärindä 1 tähsil alana çäkilmiş illik dövlät xärcläri (manatla) aşağıdakı kimidir:

Mäktäbäqädär vä ümumtähsil müässisälärindä - 386 902,96 manat;

Peşä litseyseyläri-mäktäbläri, orta ixtisas mäktäblärindä – 252 958,75 manat;

Ali mäktäblärdä - 394 432,86 manat.

Bu göstäriciläri UNESCO-nun tähsil xärclärilä bağlı [2, säh.160] başqa düsturla hesablanmış göstäricilärlä müqayisä edäk.

9-cu cädväl.
Cämiyyät täräfindän tähsil pilläri üzrä xärclär (UNESCO-nun uyğun cädväli äsasında tärtib olunub) 1995-ci il

Ölkä Ümummilli mähsula nisbätdä(*) tähsil pilläläri üzrä 1 tähsil alana çäkilän xärclär (%-lä)
Mäktäbäqädär vä ibtidai tähsil Äsas tähsil Orta tähsil
ABŞ 19 24 23
Azärbaycan 10 . / . 13
Ermänistan 14 . / . 19
Yaponiya 17 19 16
Türkiyä 13 9 51
Fransa 15 26 24
Almaniya 18 . / . 35
İngiltärä 19 22 44

Burada (*) = A/V,
A = (tähsil pilläsinä çäkilän xärc) / (tähsil alanların sayı)
V = (ümummilli mähsul) / (ähalinin sayı)

. / . – xärclär soldakı xärclärä älavä olunub.

Cädväldän göründüyü kimi Azärbaycanda, cämiyyät täräfindän 1 tähsil alanın maliyyäläşdirilmäsi göstäriciläri çox aşağıdır. Çünki, inkişaf etmiş ölkälärdä tähsilä ayrılmış xärclärinin böyük qismini, bizdän färqli olaraq qeyri-dövlät maliyyä mänbäläri (bälädiyyälär, yerli vergilär, sahibkarlar vä d.) täşkil edir. Tähsil sistemimizdäki böhrana gätirib çıxaran säbäblärdän biridä mähz budur. Biz SSRİ-i dövründän qalmış, tähsil sisteminin märkäzläşdirilmiş dövlät büdcäsindän 100%-li maliyyäläşdirilmäsi qaydasını hälä dä saxlayırıq. Dövlät täräfindän tähsil sisteminin maliyyäläşdirilmäsinä yönälmiş büdcä xärcläri dövlät tähsil müässisälärinin real büdcä xärclärini tam ähatä etmir.

Yuxarıda tähsil alana ayrılmış (müxtälif tähsil pilläri üzrä) dövlät xärcläri tähsil müässisäsinin saxlanılma xärclärini dä ähatä edir. Bu xärclärin içärsindä müällimlärin ämäk haqqı xärcläridä var. Bu xärclärin vasitäsilä mäsälän, dövlät orta tähsil müässisälärinini äsas vä orta tähsil pillälärindä tähsil alan 1 şagirdä çäkilän (il ärzindä) xärcläri müäyyän etmäk olar.

10-cu cäväl.
Dövlät orta tähsil müässisälärinini äsas vä orta tähsil pillälärindä tähsil alan 1 şagirdä çäkilän (il ärzindä) orta xärclär

Ali tähsilli müällimin pedaqoji stajı Stavkanın (häftäyä 12 saat, aya 50 saat) qiymäti (manatla) Müällimin 1 saat därsinin qiymäti (manatla) 20 şagirddän täşkil olunmuş siniflärdä 1 şagirdä 1-ä verilän 1 saat därsin qiymäti (manatla) 1 şagirdin tälim-tärbiyyä üzrä 1 illik xärcläri (gündä 5 saat därs hesabıla) (manatla)

1-3 il

78000

1560

78

142350

3-8 il

87000

1740

87

158775

8-13 il

97000

1940

97

177025

13-18 il

108000

2160

108

197100

18 ildän yuxarı

119000

2380

119

217175

Bundan başqa müällimin ämäk haqqına sinif rähbärliyi, kabinet rähbärliyi ilä bağlı mäbläğlär älavä olunur. Bu mäbläğlärin hesablanması zamanı staj, fänn näzärä alınır. Tälim-tärbiyyä xärclärinin bu cür hesablanması 1 tähsil alana real xärclärin miqdarını müäyyänläşdirmäyi demäk olar ki, qeyri-mümkün edir. Bundan başqa belä hesabat qaydası aşağıdakı problemläri ämälä gätirir:

  • Müällimin ämäk haqqı miqdarı onun keyfiyyätli därs demäyi ilä yox, stajı ilä ölçülür.
  • Mäktäb pedaqoqlarının “yaşlaşması” prosesi üçün zäruri şärait yaranır.
  • Qadın müällimlär mäktäbdä äksäriyyät täşkil edir (feminizasiya problemi).

Märkäzsizläşdirilmiş tähsil sisteminin iqtisadiyyatında än äsas mäsälälärdän biri - tähsil müässisäsinin büdcäsi hazırlanarkän här bir tähsil alanın illik xärclärini däqiq hesablanmasıdır. Bu hesablama “pedaqoji näticälär” äsasında aparılmalıdır. Bizim täräfimizdän hazırlanmış “Tähsil müässisäsindä 1 tähsil alanın illik xärclärinin hesablanması qaydası” alqoritmini (riyazi modelini) burada geniş täfsir etmäk imkanına malik deyilik. Maraqlananlara bu alqoritmi (riyazi modeli) täqdim etmäyä hazırıq. Bununla yanaşı ümumi şäkildä 1 tähsil alanın illik xärclärinin hesablanmasının äsas prinsiplärini açıqlayırıq:

Bir tähsil alanın illik xärcläri aşağıdakılardan täşkil olunur:

  • Tähsil pilläsindän asılı olaraq tähsil alanın paltar-forma täminatı xärcläri;
  • Tähsil pilläsindän asılı olaraq kitab-däftärxana täminatı xärcläri;
  • Tähsil pilläsindän asılı olaraq gündä bir däfä qälyanaltı etmäk şärti ilä ärzaq täminatı xärcläri;
  • Tähsil pilläsindän, tädris olunan fänndän vä “Pedaqoji näticälär”-dän asılı olaraq pedaqoji täminat xärcläri;

Märkäzsizläşdirilmiş tähsil sistemindä tähsil müässisäläri 1, 2, 3-cü maddälär üzrä xärcläri müässisänin ümumi büdcäsindä näzärä almaları prinsipial mäsälädir. İnkişaf etmiş ölkälärdä tähsilin demäk olar ki, bütün pillälärindä bu tähsil xärcläri näzärä alınır. Tähsil müässisälärindä tähsil alanların eyni şagird/täläbä paltar-formaları ilä täminatı xüsusi näzarät altında olub, tähsil alanların eyni bir paltar-formada olması bir çox ölkälärdä icbari xarakter daşıyır. Keçmiş SSRİ-dä 60-70-ci illärdä bu istiqamätdä müäyyän işlär görülürdü. Hätta dövlät imkansız ailälärdän çıxmış şagird/täläbäläri pulsuz paltar-formalarla vä gündä bir däfä qälyanaltı ilä tämin edirdi. 1, 2, 3-cü maddälär üzrä xärclärin tähsil müässisäsinin ümumi büdcä xärclärinä älavä olunması tähsil sistemindä önämli yer tutan sosial ädalät prinsipinin äsas täläblärindän biridir vä bu prinsiplärä ämäl olunmaması tähsil sistemindä bäzi ciddi problemlärin yaranmasına säbäb olur.

Yuxarıda sadalanan xärclärin 4-cü maddäsi (pedaqoji-täminat xärcläri) tähsil sisteminin effektivliyi ilä bağlı problemläri häll etmäyä yönälib. Yuxarıda qeyd etdiyimiz kimi bu xärclärin hal-hazırda hesablanma qaydaları (alqoritmi) müasir tähsil sisteminin minimum täläblärini ödämir.

Bununla bağlı bu xärclärin hesablanmaq üçün biz aşağıdakı qaydanı (alqoritmi) täklif edirik:

A1. Tähsil pilläsi, fänndän asılı olaraq 1 tähsil alanın illik därs yükü saatla (DY)müäyyänläşdirilir.

A2. Tähsil pilläsi, fänndän asılı olaraq 100 ballıq qiymätländirmä sistemindä tähsilin orta säviyyä balı (TOSB) (50 bal täklif edirik) vä 1 saatın orta pedaqoji täminat xärci (OPTX) (250 manat täklif edirik) müäyyänläşdirilir.

A3. Tähsil pilläsi, fänndän asılı olaraq real tähsilin säviyyäsi (RTS) müxtälif vaxt intervalları üçün (mäsälän, här rüb - ildä 4 däfä) 100 ballıq qiymätländirmä sistemindä müäyyänläşdirilir.

A4. Här bir tähsil alan üçün (tähsil pilläsi, fänndän asılı olaraq) real tähsil säviyyäsi balından (A3) tähsilin orta säviyyä balı (A2) çıxılır, 100-ä bölünür vä tähsil säviyyäsinin däyişmä ämsalı (TSDÄ) hesablanır.

TSDÄfännK = (RTSfännK – TOSBfännK) : 100

A5. Här bir tähsil alan üçün (tähsil pilläsi, fänndän asılı olaraq) 1 saatın tam pedaqoji täminat xärci (TPTX) aşağıdakı qaydada hesablanır:

TPTXfännK = OPTXfännK * (1 + TSDÄfännK)

A6. Här bir tähsil alan üçün (tähsil pilläsi, fänndän asılı olaraq) 1 fänn üzrä illik pedaqoji täminat xärci (İPTXfännK) vasitäsilä müäyyänläşdirilir:

İPTXfännK = TPTXfännK * DYfännK

A7. Här bir tähsil alan üçün tähsil säviyyäsindän asılı olaraq tam tähsil xärcläri (TTX) bütün fännlär üzrä illik pedaqoji täminat xärclärinin cämi kimi müäyyänläşirdirilir:

TTX = İPTXfänn1 + İPTXfänn2 + … + İPTXfännK .

Pedaqoji täminat xärclärini yuxarıdakı şäkildä hesablamaq qaydalarını tätbiq etmäk üçün aşağıdakı islahatların aparılması vä yeni qaydaların tätbiqi zäruridir:

  • Tähsil alanların biliklärini 100 ballıq qiymätländirmä sistemi vasitäsilä hesablamaq qaydalarını tätbiq etmäliyik.
  • Tähsil alanın biliyini däqiq qiymätländirmäk üçün tähsil nazirliyi täräfindän tähsilin pilläsi vä fänn näzärä alınaraq dövlät standartları äsasında test küllüyatlarının hazırlanır. Burada Dövlät Täläbä Qäbulu Komissiyasının test küllüyatlarından istifadä etmäk mäqsädäuyğun olardı (“Addım-addım prinsipi” saxlanılmaq şärti ilä).
  • Xüsusi qabiliyyät vä bacarıq täläb edän fännlär üzrä 1 saatın orta pedaqoji täminat xärcini vä tähsilin orta säviyyä balını xüsusi olaraq müäyyän etmäliyik.
  • Test yoxlama işlärini Tähsil Şurasının bir-başa näzaräti altında keçirmäk qaydasını tätbiq etmäliyik.
  • Tähsil alanın vä tähsil veränin tähsillä bağlı bütün säviyyäläri vä yoxlamaları ähatä edän şäxsi väräqinin formasını hazırlayıb, tätbiq etmäliyik (Kağız vä ya kompüter texnologiyalarından istifadä etmäklä mälumat banklarını yaratmaq).
  • Tähsil xärclärinin hesablanmasının yeni qaydasını tähsilin aşağı pilläsindän başlayaraq tädricän tätbiq etmäliyik.
  • Tähsil veränin säviyyäsinin böhran nöqtäsini (30 bal täklif edirik) müäyyänläşdirmäk vä bu hal üçün tädbirlär qaydasını hazırlamalıyıq (mäktäbdän uzaqlaşdırılmaq, ixtisasını artırmaq vä s.)
  • Sinif/qrupda tähsil alanların sayının aşağıdan vä müällimlärin därs yükünün miqdarına yuxarıdan mähdudiyyät limitini götürmäliyik.
  • Sinif rähbärliyinä görä müällimä verilän ämäk haqqını sinifin ümumi säviyyäsinä görä müäyyänläşdirmäliyik.
  • Tähsil alana vä ya onun valideyininä “Müällimi seçmäk” hüquqlarını vermäliyik.

Tähsilin iqtisadiyyatında pedaqoji täminat xärcläri sahäsindä yuxarıda sadalanan islahatları aparmaqla biz aşağıdakı müsbät näticäläri äldä edä bilärik:

  • Tähsildä än yüksäk keyfiyyät däyişikliyinä nail ola bilärik.
  • Pedaqoji işçilärin ämäyi staj vä ya digär bir meyara görä deyil, mähz “pedaqoji näticälär” äsasında qiymätländirilär. Täqribi hesablamıza görä onların orta ämäk haqqı mäbläği 500000 manatdan çox olar.
  • Bu iqtisadi mexanizmläri tätbiq etmäklä “täsadüfü kadrlar” mäktäbdän uzaqlaşar.
  • Sinif/qrupda tähsil alanların sayı vä müällimlärin illik därs yükü optimal şäkildä nizamlanar.
  • Bu mexanizmi işlätmäk vä dövrün täläbläri äsasında qurmaq üçün täklif olunan alqoritmin A1, A2, A3 sätrlärindäki normativläri däyişdirmäk kifayätdir.
  • Tähsil müässisäsinin illik büdcäsi tärtib olunduqdan onun doldurulma mänbälärini müäyyänläşdirmäk lazımdır. Mäqalänin aşağıdakı bölmäläri bu problemin hälli yollarının tapılmasına yönälib.