Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araşdıran müstäqil Web sähifä

24.10.01 11:43:30

1774

Giriş  İslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazın  Referatlar  

3.4. Pedaqoji kadrların sayı

Pedaqoji kadrların sayının tänzimlänmäsinä täsir edän amillärdän biri dä bir sinifdäki şagirdlärin optimal sayının müäyyän edilmäsidir. Hal -hazırda 1 müällimä düşän şagirdlärin sayının çox aşağıdır (7-10 şagird). Bu isä äsasän siniflärdä şagirdlärin sayından çox därs yükünün azlığı näticäsindädir. Azärbaycan Respublikasının “Tähsil qanunu”nun bäzi maddälärindä:

- ibtidai vä äsas tähsil siniflärindä (15-ci maddänin 3-cü hissäsi),

- orta tähsil siniflärindä (15-ci maddä 8-ci bänd),

- peşä mäktäbläri vä peşä litseylärinin sinif vä qruplarında (17-ci maddä),

- ali mäktäblärin seminar vä praktiki mäşğälä qruplarında (19-cu maddä) şagird vä täläbälärin sayı maddi-texniki bazanın imkanları ilä mähdudlaşdırılır. Yäni maddi-texniki baza imkan versä sinif/qruplarda şagird vä täläbälärin sayının aşağı salınması näzärdä tutulurdu. Ancaq indi Tähsil Nazirliyinin 2000-ci ildän başlayaraq siniflärdä/qrupdakı şagird vä täläbälärin sayının artırması tähsil sistemindä keyfiyyät göstäricilärinä mänfi täsir göstärmişdir.

Sinif/qruplarda şagirdlärin minimal sayı tähsil sisteminin müäyyän prinsipläri (Bax: “Tähsil Qanunu”, 2-ci maddä) näzärä alınaraq müäyyän olunmalıdır.

Maddä 2. Tähsil sahäsindä dövlät siyasätinin äsas prinsipläri

Azärbaycan Respublikası fasiläsiz tähsil sistemi yaratmaq siyasäti yeridir. Dövlätin tähsil siyasäti aşağıdakı prinsiplärä äsaslanır:

Hüquqi baxımdan hamının dövlät standartı çärçiväsindä tähsil almaq imkanına malik olması; ... hamıya bärabär şärait yaradılması; tähsilin demokratikläşdirilmäsi ....; tähsilin humanistläşdirilmäsi; ümumbäşäri däyärlärin, insan häyatı vä sağlamlığının, şäxsiyyätin azad inkişafının üstün tutulması; tähsilin humanitarlaşdırılması;.... tähsilin färdiläşdirilmäsi vä differensiallaşdırılması; tähsilin mäzmununun inteqrasiya edilmäsi; ...; elm, istehsalat, xarici ölkälärin tähsil müässisäläri vä orqanları ilä sıx älaqä; ...; çeviklik; tähsilin dünya standartları säviyyäsindä olması.

Tähsil alanların müällimlärä olan nisbätini tähsilin pilläsinä görä müäyyän etmäk mäqsädäuyğun olar. Mäsälän, tähsilin aşağı pillälärindä (mäktäbäqädär vä ibtidai) tälim-tärbiyä prosesinin yüksäk diferensiasiyası täläb olunduğu üçün
1 müällimä düşän şagirdlärin sayını minimuma endirmäk lazımdır (mäsälän, 12-14 şagird). Sosioloji vä psixoloji tädqiqatlara äsasän, insanın intellektinin 80%-i mähz bu dövrdä formalaşır. Tähsilin aşağı pillälärindä keyfiyyätli tälim-tärbiyä görmämiş uşaqlardan tähsilin yuxarı pillärindä yüksäk näticä gözlämäk mümkün deyil. Onu da qeyd edäk ki, Azärbaycanda ibtidai siniflär üçün näzärdä tutulmuş tädris proqramları beynälxalq standartlar äsasında hazırlansa da, tähsilin aşağı pillälärindäki väziyyät, kadrların hazırlıq säviyyäsi, yeni tähsil texnologiyaları näzärä alınmamışdır. Näticädä bu proqramlar üzrä tädrisin näticäsi çox aşağıdır.

Müällimi seçmäk”(5)   prinsipi öz növbäsindä müällimlärin sayını vä onların tädris etdikläri därslärin keyfiyyätini tänzimläyän mexanizm olub, tähsilin iqtisadiyyatına birbaşa täsir göstärir. Tähsil islahatlarında bu prinsipin normativ aktlar vasitäsilä täsbit olunmasına ehtiyac var.

İnkişaf etmiş ölkälärdä tähsil sistemi yeni texnologiyaların tätbiq edilmäsilä, intensiv şäkildä inkişaf etdirilir. Çox tässüflär olsun ki, ölkämizdä tähsil sisteminin ekstensiv inkişafı (müällimlärin sayının artırılması, sinifdä şagirdlärin sayının azaldılması vä s.) äsas götürülmüş vä näticädä tähsil sahäsindä ağır böhranlı väziyyät yaranmışdır. Müasir tähsil texnologiyalarını tätbiq etmädän vä bu texnologiyalardan istifadä etmäk qabiliyyätinä malik pedaqoji kadrlar hazırlamadan biz bu böharandan çıxa bilmäyäcäyik.

Änänävi tähsil metodlarını saxlamaqla sinifdä şagirdlärin sayının artırılması vä ya azaldılması vasitäsilä yüksäk näticälärä nail olmaq mümkün deyil. Bunun üçün birinci növbädä tähsil sisteminä yeni texnologiyaları (kompüter, uzaq tähsil vä s.) tätbiq etmäk lazımdır. Mähz bu texnologiyaların tätbiqi ilä müällim här bir şagirdlä färdi mäşğul olmaq imkanı qazanacaq. Bu zaman sinifdäki şagirdlärin/täläbälärin sayını bir neçä däfä artırmaq imkanları ämälä gäläcäk.

Kadr sahäsindä aparılası islahat näticäsindä:

1) pedaqoji kadrlar arasında müsbät räqabät ämälä gäläcäk;

2) pedaqoji kadrların real ämäk haqqı artacaq, bununla da tähsilä yüksäk ixtisaslı pedaqoji kadrların axını güclänäcäk, täsadüfi müällimlärin sayı azalacaq;

3) pedaqoji kadrlarda öz ixtisas säviyyäsini artırmağa maraq ämälä gäläcäk;

4) tälim-tärbiyä prosesinin keyfiyyäti artacaq;

5) rayon-känd tähsil müässisälärinin kadr täminatı yaxşılaşacaq;

6) müällim ixtisasının hörmäti yüksäläcäk(6) ;

7) müällimlär älavä qazanc mänbäläri axtarmayacaqlar.

Kadrlar, onların ämäk haqqının miqdarı, ali vä orta ixtisas tähsil müässisälärinä yeni pedaqoji kadrların hazırlanması üzrä verilän dövlät sifarişläri sahäsindä aparılmalı olan islahatlar şok terapiyası xarakteri daşısa da tähsil sistemi iqtisadiyyatının yenidän qurulması işindä än zäruri addımdır. Bu addım dövlät täräfindän atılarsa böyük narazılığa säbäb ola bilär. Kadrlarla bağlı zäruri islahatları tähsil müässisälärindä yaradılacaq tähsil şuraları aparmalıdır, çünki bu şuralar yüksäk tähsil sisteminin yaradılmasında vä bu sistemdä yüksäk ixtisaslı pedaqoji kadrların fäaliyyätindä maraqlıdır. Onu da täkrarän qeyd edäk ki, yaradılması zäruri olan tähsil şurası tähsil alanlar (yaş näzärä alınaraq) vä onların valideynläri täräfindän täşkil olunur.

Kadrlarla bağlı aparılması zäruri olan bu islahatda mäqsäd dövlät büdcäsinä qänaät etmäk deyildir. Mäqsäd äldä olunan älavä väsaitlärin tähsil sisteminin müxtälif sahälärinä, birinci növbädä pedaqoji kadrların ämäk haqqının bir neçä däfä qaldırılmasına yönäldilmäsidir.

Hal-hazırda dövlät büdcäsindän tähsil sistemi üçün ayrılmış väsaitlärin täqribän 63%-i müällimlärä ämäk haqqı kimi verilir.[2, säh. 160]. Bu räqäm faiz baxımından inkişaf etmiş ölkälärin göstäricilärinä yaxındır.

7-ci cädväl.
İnkişaf etmiş ölkälärdä müällimlärä verilän ämäk haqqı
(tähsilä ayrılmış bütün väsaitin hissäsi, %-lä) (1995-ci il)

Ölkä Ä/h (%-lä)
ABŞ 52.9
Yaponiya 77.6
İngiltärä 48.6
Almaniya 83.1
Fransa 77.1
Türkiyä 86.7

[1] ‘’Azärbaycanın statistik göstäriciläri - 2000'’, “Sosial mäsälälär” fäsli, “Tähsil, elm vä mädäniyyät” bölmäsi.

[2] “World education rerort 1998”, “Teachers and teaching in a changing world”.

[3] “Bakı şähäri <rayonun adı> rayonunun abituriyentlärinin 1999/2000-ci tädris ili üçün keçirilän qäbul imtahanlarındakı näticälärinä dair statistik mälumatlar”, TQDK, Bakı, 1999.

[4] “Bakı şähäri <rayonun adı> rayonunun 2000-ci il mäzunlarının qäbul imtahanlarındakı näticälärinä dair statistik mälumatlar”, TQDK, Bakı, 2000.

(5) Här bir şagird/täläbä (14 yaşına çatmış) vä ya onların valideynläri här hansı bir fänn üzrä tädris edän müällimi seçmäk hüququna malik olmalıdır.

(6) İnkişaf etmiş ölkälärdä müällim lisenziyası almaq üçün çox yüksäk täläblär mövcuddur. Bu ölkälärdä müällim sänätinä yiyälänmäk üçün gänc mütäxässislär çoxlu “süzgäc”lärdän keçir. Tähsil sistemi kadrları üçün müäyyän olunmuş bu “süzgäc”lärdän täsadüfi şäxslärin keçmäsi qeyri-mümkündür. Mähz bu säbäbdän müällimlik än nüfuzlu sänät hesab olunur.