Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araşdıran müstäqil Web sähifä

13.10.01 22:58:38

2773

Giriş  İslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazın  Referatlar  

3.3. Därs yükü vä pedaqoji näticälär

Azärbaycan Respublikası “Tähsil qanunu”nun 50-ci maddäsinin 5-ci bändi: “5. Ümumtähsil vä texniki-peşä müässisälärinin häftälik tarif stavkası 12 saat müäyyän olunur. Häftälik därs yükü bir qayda olaraq, 12(1) saatdan, yäni 1,5 stavkadan çox ola bilmäz. Qalan tähsil müässisäläri professor-müällim heyätinin ümumi därs yükü 450-500 saatdan çox ola bilmäz. Müstäsna hallarda 1,5 stavka häcmindä därs aparılmasına icazä verilir” tähsil sisteminin iqtisadiyyatında (birinci növbädä, ämäk haqqı sahäsindä) aparılmalı olan zäruri islahatlara än çox mane olacaq müddäadır(2) .

Täklif etdiyimiz märkäzsizläşdirilmiş tähsil sistemindä därs yükünün vä ämäk haqqının miqdarı tähsil müässisäsi täräfindän müäyyän olunmalıdır. Burada äsas meyar pedaqoji näticälär olmalıdır.

Qanun qäbul olunan zaman (1992-ci il) därs yükünün 12 saatla (ümumtähsil mäktäblärindä) vä ya 450-500 saatla (ali mäktäblärdä) mähdudlaşdırılması äsasän tähsilin keyfiyyätini yüksäldib, inkişaf etmiş ölkälärin säviyyäsinä çatdırmaq mäqsädi güdürdü(3) . Därs yükünün azaldılması müällimin ämäk haqqına täsir etmämäliydi. Bununla bağlı “Tähsil qanunu”nun 50-ci maddäsinin 1-ci bändindä “...1993-cü ildän başlayaraq tädriclä qabaqcıl ölkälärin tähsil işçilärinin ämäk haqqı säviyyäsinä çatdırılır...” müddäası sonralar yerinä yetirilmädi vä indi yerinä yetirilmäsi daha ciddi sual altındadır.

İlk baxışda ämäk haqqının saxlanılıb därs yükünün azaldılması müällimlärin maddi väziyyätinin yaxşılaşdırılması istiqamätindä atılmış müsbät addım kimi qiymätländirilä bilärdi. Çox täässüf olsun ki, bu, belä deyil. Stavkanın 18 saatdan 12-a endirilmäsi näticäsindä (täqribän 30%) tähsilä ayrılmış büdcä xärcläri 30% artırılmalı idi. Bu isä öz-özlüyündä qeyri-mümkündür. Son illärdä büdcä xärcläri ilä bağlı statistikadan (1996-2000-ci illär üzrä) mälum olur ki, tähsil sisteminin xärcläri 19% -24% aralığındadır. Bu, maksimal hädd olub, artırılması qeyri-mümkündür. Näticädä müällimin ämäk haqqı kimi äldä edä biläcäyi väsait 30% azaldı. Bundan başqa, Azärbaycan Respublikasının “Tähsil qanunu”nda täsbit olunmuş bir çox güzäştlär (50-ci maddä vä bu maddäyä älavälär) läğv olunduğu üçün müällimlärin maddi väziyyäti daha da ağırlaşdı. Müällimlärin maaşının artırılması isä manatın däyärinin aşağıya düşmäsi näticäsindä pedaqoji işçilärä däyän ziyanı qismän ödädi. Beläliklä, müällimlärin därs yükünün uğursuz azaldılması näticäsindä bir çox täcrübäli pedaqoqlar mäktäbdän uzaqlaşdılar vä ya älavä gälir mänbäläri (bäzän hätta korrupsiya xarakterli) axtarışına başladılar. Älbättä, ailäsinin gündälik maddi ehtiyacları haqqında fikirläşän müällimin tähsilin säviyyäsini yüksäldäcäyi haqqında düşünmäk yersizdir.

Dünyada müällimlär vä onların därs yükü haqqında UNESCO-nun statistik göstäricilärindän [2, säh. 69] aşağıdakılar mälum olur.

1-ci cädväl .
Bäzi ölkälärdä ibtidai vä äsas/orta sinif müällimlärinin därs yükü
(saatla)

Ölkä ibtidai sinif äsas vä orta sinif
Avstriya 20 25
Fransa 24 18
Almaniya 27 24
İtaliya 22 18
Meksika 20 30
Yaponiya 18 14
Türkiyä 25 20

2-ci cädväl.
Dövlät tähsil müässisälärindä müällimlärin sayı [1]
(min näfär)

Tähsil müässisäläri 1990-1991 1993-1994 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000
Ümumtähsil mäktäbläri (ibtidai, äsas, orta mäktäblär üzrä) 132 148 153 159 156 157 158 161
Orta ixtisas mäktäbläri 4,872 4,546 4,601 4,580 4,532 4,294 4,524 4,923
Ali mäktäbläri 8,541 9,831 9,936 10,511 10,200 10,615 11,468 10,726
Cämi 145,41 162,38 167,54 174,09 170,73 171,91 173,99 176,65

2-ci cädväldän göründüyü kimi, 1993-1999-cu tädris illärindä tähsil müässisälärindä därs deyän müällimlärin sayı ümumtähsil mäktäblärindä 22%, orta ixtisas mäktäblärindä 1%, ali mäktäblärdä 25,5% artmışdır.

“Azärbaycan Respublikasının tähsil sahäsindä islahatlar proqramı”nın 11-ci sähifäsindäki (1-ci cädväl) statistik mälumatları araşdırdıqda aşağıdakı näticälär alınır.

3-cü cädväl.
1998-ci ildä Azärbaycanda tähsil alanların sayının pedaqoji işçilärin sayına olan nisbäti
(vä ya 1 müällimä düşän şagirdlärin/täläbälärin sayı)

müässisä bir müällimä düşän
şagird
mäktäbäqädär tähsil müässisälärindä 7
ümumtähsil mäktäblärindä 10
o cümlädän:
peşä litseylärindä 6
peşä mäktäblärindä 6
orta ixtisas mäktäblärindä 7
o cümlädän:
qeyri-dövlät mäktäblärindä 5
ali mäktäblärdä 8
o cümlädän:  
qeyri-dövlät mäktäblärindä 19

Bu göstäricilär inkişaf etmiş ölkälärin göstäricilärindän käskin şäkildä färqlänir [2, säh. 144].

4-cü cädväl.
İnkişaf etmiş ölkälärdä tähsil alanların sayının pedaqoji işçilärin sayına olan nisbäti
(vä ya 1 müällimä düşän şagirdlärin/täläbälärin sayı)

ölkä mäktäbäqädär äsas orta
ABŞ - 16 15
Yaponiya 17 18 -
İngiltärä 35 19 13
Almaniya 20 18 14
Fransa 25 17 -

Därs yükünün düzgün müäyyän olunmaması näticäsindä Azärbaycan Respublikasında pedaqoji işçilärä süni şäkildä böyük täläbat ämälä gälmişdir (xüsusilä Azärbaycanın känd vä rayon tähsil müässisälärindä). Bu täläbatı ödämäk üçün bir çox ali vä orta ixtisas tähsil müässisäläri äsasän yeni pedaqoji kadrlar hazırlamaqla mäşğuldur. Bu isä öz növbäsindä tähsil sistemindä kadrların yerläşdirilmäsi, ämäk haqlarının verilmäsi, tähsilin keyfiyyäti vä s. ilä bağlı problemläri daha da därinläşdirir.

5-6-cı cädvällärdän göründüyü kimi, här il Azärbaycanda pedaqoji kadrların sayı täqribän 10.000 näfärdän çox (18%) artır. Bu problemin tezliklä häll olunması üçün pedaqoji kadrların hazırlanması ilä bağlı dövlät sifarişinä täcili olaraq yenidän baxılmasını vä onun minimuma endirilmäsini täklif edirik.

5-ci cädväl.
Dövlät tähsil müässisälärini qurtarmış pedaqoji mütäxässislär [1]

Müässisä

1990 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
orta ixtisas tähsil müässisäläri 1700 1800 1500 1000 800 1100 1500 1600
ali ixtisas tähsil müässisäläri 7200 6100 5300 7200 8200 9900 7000 6500
cämi 8900 7900 6800 8200 9000 11000 8500 8100

 

6-cı cädväl.
Özäl tähsil müässisälärindä pedaqoji sahädä tähsil alanlar [1]

Göstäricilär 1995/96 1997/98 1998/99
özäl ali ixtisas müässisäläri 4600 1900 3800
özäl orta ixtisas tähsil müässisäläri 1300 200 300
cämi 5900 2100 4100

Normativ sänädlärdä mäktäbäqädär vä ümumtähsil müässisälärindä müällimin gündälik maksimum därs yükü 1 gündä 6 saatla (yäni 1 häftädä 36 saatla) mähdudlaşmalı, därs yükünün minimum häddinin müäyyänläşdirilmäsi tähsil şurasının ixtiyarına buraxılmalıdır. Ämäk haqqı stavka ilä deyil, saatla hesablanmalıdır. Täcrübä, yaş, ixtisasını därindän bilmäk, şäxsi keyfiyyätlär vä s. müällimin därsinin keyfiyyätinä - pedaqoji näticälärä birbaşa täsir edän amillärdir vä bu amillär äsasında därs yükünün miqdarı vä ämäk haqqı (1 saat därsin qiymäti) müäyyän olunmalıdır.

Mövcud tähsil sistemindä müällimin kateqoriyası attestasiya vasitäsilä müäyyänläşdirilir. Dövlät täräfindän nizamlanan bu sistem märkäzsizläşdirilmiş tähsil sisteminä uyğun gälmir. Müäyyän kateqoriya almış müällimdä arxayınlaşma gedir, öz üzärindä iş zäifläyir. Kateqoriya daimi verilmiş imtiyaz xarakteri daşıyır. Müässisäsinin tähsil şurası här bir müällimin därs yükünü vä ämäk haqqını färdi şäkildä, pedaqoji näticälär äsasında müäyyän etmälidir.

Märkäzsizläşdirilmiş tähsil sistemindä müällimlärin ämäyinin qiymätländirilmäsi pedaqoji näticälär äsasında aparılmalıdır. “Pedaqoji näticälärä görä ämäyin qiymätländirilmäsi” dedikdä biz äsasän aşağıdakıları näzärdä tuturuq:

  • Här bir şagirdin/täläbänin bütün fänlär üzrä bilik säviyyäsi müäyyän metodlar (yoxlama işläri, test tapşırıqları vä s.) vasitäsilä, mäsälän, 100 ballıq qiymätländirmä sistemindä müäyyänläşdirilir. Şagirdlärin/täläbälärin minimal bilik säviyyäsi Tähsil Nazirliyi täräfindän müäyyän olunur, tähsil sisteminin inkişaf säviyyäsindän asılı olaraq däyişdirilir.
  • Növbäti yoxlama näticäsindä şagirdin/täläbänin bilik säviyyäsinin däyişmä ämsalı müäyyän olunur.
  • Şagirdlärin/täläbälärin ümumi bilik säviyyäsinin däyişmä ämsalı vasitäsilä müällimlärin ämäyi färdi şäkildä qiymätländirilir (minimum ämäk haqqının üzärinä älavälär).
  • Minimum tähsil vermäyä qadir olmayan müällim därhal tähsil sistemindän uzaqlaşdırılır.

Onu da qeyd etmäk lazımdır ki, bu sahädä müäyyän müsbät täcrübä var. Täläbä Qäbulu üzrä Dövlät Komissiyyasının (TQDK) mälumat bazasında yığılmış informasiyanın işlänilmäsinin näticäsi olan “Abituriyent” jurnalına älavä edilmiş statistik mälumatlar kitabçasından respublika, rayon vä mäktäblär üzrä tähsilin säviyyäsi haqqında zäruri mälumatlar äldä etmäk olar. Statistik mälumatlar arasında 7-ci cädväl - “Rayon mäktäblärinin göstäriciläri” diqqäti daha çox cälb edir. Belä ki, bu cädväldä ayrı-ayrı fänlär üzrä mäktäblärin pedaqoji näticäläri” 100 ballıq qiymätländirmä şkalasında müäyyän olunmuşdur. Tähsil Nazirliyinin bu müsbät täcrübäni mäktäbäqädär, ibtidai, äsas vä orta tähsil pillälärinä tätbiq etmäsi mäqsädäuyğun olardı.

Täklif olunan pedaqoji näticälärä görä ämäyin qiymätländirilmäsi prinsipi märkäzsizläşdirilmiş tähsil sisteminin äsas iqtisadi prinsipidir. Tähsilin iqtisadiyyatını bu prinsip äsasında qurmaq üçün yeni tähsil texnologiyalarının tätbiqinä ehtiyac var.


[1] ‘’Azärbaycanın statistik göstäriciläri - 2000'’, “Sosial mäsälälär” fäsli, “Tähsil, elm vä mädäniyyät” bölmäsi.

[2] “World education rerort 1998”, “Teachers and teaching in a changing world”.

[3] “Bakı şähäri <rayonun adı> rayonunun abituriyentlärinin 1999/2000-ci tädris ili üçün keçirilän qäbul imtahanlarındakı näticälärinä dair statistik mälumatlar”, TQDK, Bakı, 1999.

[4] “Bakı şähäri <rayonun adı> rayonunun 2000-ci il mäzunlarının qäbul imtahanlarındakı näticälärinä dair statistik mälumatlar”, TQDK, Bakı, 2000.

(1) “Häftälik därs yükü bir qayda olaraq, 12 saatdan, yäni 1,5 stavkadan çox ola bilmäz” cümläsindä çap sähvi gedib. Çap zamanı “18 saatdan” äväzinä “12 saatdan” gedib.

(2) Ümumiyyätlä, onu da qeyd etmäk lazımdır ki, Azärbaycan Respublikası Milli Mäclisi täräfindän qäbul olunmuş qanunların bir çoxunda däyişkän (zaman vä şäraitdän asılı olaraq) müddäaları qanun maddäsi kimi vermäk düzgün deyil. Belä müddäalar digär normativ sänädlär vasitäsilä nizamlanmalıdır.

(3) Müäyyän olunmuş därs yükläri inkişaf etmiş ölkälärdän yalnız Yaponiya ilä müqayisä oluna bilär (1-ci cädväl). Äldä olunan mälumata äsasän, Azärbaycanda müällimlärin därs yükünün miqdarı Yaponiyadakı kimi götürülüb. Yaponiyada 1 därs saatının qiymäti kifayät qädär yüksäkdir. Mähz buna görä orada müällimin maaşı mühändisin ämäk haqqından çoxdur.