Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araşdıran müstäqil Web sähifä

13.10.01 21:07:50

115

Giriş  İslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazın  Referatlar  

3.1. Tähsil müässisäsinin illik büdcäsi

Dövlät büdcäsindän tam vä ya qismän maliyyäläşdirilän tähsil müässisäläri yeni maliyyä ilinin başlanmasına bir neçä ay qalmış (bu müddät müvafiq normativ aktlarla tänzimlänmälidir) Xalq Tähsil Nazirliyinä täqdim olunmalıdır. Täqdim olunan büdcänin hansı hissäsinin dövlät täräfindän maliyyäläşdiriläcäyi müäyyän olunduqdan sonra, Xalq Tähsili Nazirliyi tähsil müässisäsi qarşısında, onun täqdim etdiyi büdcänin hansı hissäsini ödäcäyi haqqında öz üzärinä tähäddüdlär götürdüyünü räsmi elan edir.

Märkäzsizläşdirilmiş tähsil sistemi müässisäsinin illik büdcäsi äsasän aşağıdakı hissäläri ähatä etmälidir:

  • äsas vasitälärin saxlanması, alınması, amortizasiyası, tämiri vä s. üzrä illik büdcä xärcläri;
  • enerji täminatıyla (elektrik, istilik, yanacaq) bağlı büdcä xärcläri;
  • tähsil alanların bir illik büdcä xärcläri, o cümlädän:
    • tähsil alanların xärcläri;
    • pedaqoji işçilärin(5) ämäk haqqı vä ämäk haqqına älavälär;
    • qeyri-pedaqoji işçilärin(6) ämäk haqqı vä ämäk haqqına älavälär.
  • kitabxana fondunun saxlanılması vä genişländirilmäsi xärcläri;
  • telekommunikasiya xätlärindän vä informasiya kanallarından (Internet, uzaq tähsil verän pullu TV kanallar) istifadä etmäklä bağlı bir illik büdcä xärcläri;
  • tähsilin keyfiyyätinin yüksäldilmäsi ilä bağlı müxtälif täyinatlı täqaüdlär verän fondların täşkili (mäsälän, än yaxşı täläbä/şagird, än yaxşı müällim, än yaxşı riyaziyyatçı täläbä/şagird, än yaxşı riyaziyyat müällimi vä s.).

Tähsil müässisäsinin büdcäsinin doldurulma mänbäyi äsasän dövlät büdcä väsaitläridir. Ümumiyyätlä dövlät elä sosial institutları büdcädän maliyyäläşdirir ki, bu sosial institutlar dövlätin dayaqlarını täşkil edir vä özäl sektor täräfindän maliyyäläşdirilmir vä ya zäif maliyyäläşdirilir. Härb, mädäniyyät, elm, sähiyyä, tähsil belä sosial institutlardandır. Tähsil sahäsinin dövlät täräfindän maliyyäläşdirilmäsi, gäläcäkdä müasir täläblärä cavab verän digär sosial institutların inkişafı üçün äsas yaradır.

Mäsälän İngiltärädä tähsil sisteminä rähbärlik edän Tähsil nazirliyi orta mäktäblärin büdcäsinin 60%-ni verir, büdcäsinin 40%-ni bälädiyyälär doldurur.(7) Ali mäktäblärdä isä dövlät büdcä täminatı ilä yanaşı, ali mäktäblärä sahibkarlıq imkanlarının verilmäsi näticäsindä äldä olunan maliyyä väsaitläri tähsil büdcäsinin äsas hissäsini täşkil edir. ABŞ-da isä qeyd etdiyimiz kimi mäktäblärin büdcäläri bir qädär başqa cür doldurulur: mäktäbin büdcäsinin 50%-ni hämin bölgädä yaşayan ähalidän yığılan vergilär, 40% bälädiyyänin verdiyi väsaitlär vä yalnız 10%-ni federal büdcädän ayırmalar täşkil edir.(8) İnkişaf etmiş ölkälärin idaräçälik sistemlärindä, büdcänin täşkil olunma prinsiplärindä färqlär olmasına baxmayaraq, bu dövlätlär mäktäblärin real ehtiyaclarını ödämäk üçün yalnız trivial dövlät büdcä ayırmalarından deyil eyni zamanda müxtälif effektiv üsullardan istifadä edirlär. Gömrük, vergi, antiinhisar, sahibkarlıq fäaliyyäti ilä bağlı digär qanun vä qanunvericilik aktlarında tähsil sisteminin maliyyäläşdirilmäsi işinä yardım edäcäk maddälär älavä edir vä ya mövcud maddälärdä uyğun däyişikliklär edirlär.

Azärbaycan Respublikasının dövlät büdcäsinin 20%-dän çoxu tähsil sisteminä yönäldilib(9) (äsasän pedaqoji işçilärä ämäk haqqı kimi verilir). Tähsil müässisälärinin cari vä kapital tämiri, yeni avadanlıqların alınması lazım olan väsaitlär yerli idaräetmä orqanları täräfindän (1999-cu ilä qädär yalnız rayon icra hakimiyyätläri, indi isä bälädiyyälär täräfindän) ayrılmalı idi. Qeyd etdiyimiz kimi (10) yerli idaräetmä orqanları bu väzifäni yarıtmaz icra etmişlär.

Tähsil müässisälärindä cari vä kapital tämir işläri än yaxşı halda valideynlärin hesabına yerinä yetirilib. Müstäqillik äldä etdiyimiz gündän bu günä qädär Azärbaycanın tähsil müässisäläri öz problemläri ilä üz-üzä täk qalmış, dövlät bu işdä faktiki heç bir real addım atmamış - yalnız pedaqoji işçilärin maaşlarının verilmäsinin täşkili ilä kifayätlänmişdir. Qanunvericiliklä näzärdä tutulmuş tähsil sisteminin maliyyäläşdirilmäsinin dövlät täminatının olmaması näticäsindä bu "maliyyäläşdirmä" işlärini könüllü vä ya zorla valideynlär yerinä yetirmişlär. Qanundan känar maliyyäläşdirmälär tähsil sistemindä korrupsiyanın ayaq açmasına şärait yaratmışdır.

Täklif etdiyimiz kimi tähsil müässisäsinin illik büdcäsinin tärtib vä icra olunma qaydalarını Xalq Tähsil Nazirliyi hazırlamalıdır. Bu qaydaları hazırlayarkän aşağıdakı prinsipial müddäaları näzärä almaq mäqsädä uyğun görünür:

  1. Dövlät büdcäsinin indiki säviyyäsindä tähsil üçün ayırılmış väsaitlärin mäktäbdä tähsil alanların sayına müvafiq şäkildä birbaşa dövlät tähsil müässisälärinin hesablaşma hesablarına köçürülmäsi;
  2. Dövlät büdcäsindän maliyyä ayırmalarının icrasına näzarät edilmäsi;
  3. İcra hakimiyyäti orqanlarının vä bälädiyyälärin tähsilin iqtisadiyyatı ilä bağlı öz üzärilärinä götürdükläri tähäddüdlärin yerinä yetirilmäsinä näzarät edilmäsi.

Tähsil müässisäsinin, dövlät standartları näzärä alınmaq şärti ilä büdcäsinin hazırlanması vä icrası Tähsil Şurası täräfindän yerinä yetirilmälidir.(11)


(5) Tähsil müässisäsinin rähbäri vä onun tälim-tärbiyyä üzrä müavinläri pedaqoji işçi statusu daşıyır.

(6) Tähsil müässisäsinin tässärüfat üzrä müdiri, kitabxanaçısı, tibb bacısı, xadimälär, qarovulçular qeyri-pedaqoji işçi statusu daşıyır.

(7) http://www.bankreferatov.ru/ Образование в Англии

(8) "Mäşvärät" bülleteninin sentyabr 2000-ci il 7(31) sayında, säh. 18

(9) 1999-cu ildä tähsilä üçün ayrılmış büdcä väsaiti 860 212 000 000 man (büdcä xärclärinin 21,7%) olub. "Azärbaycan müällimi" qäzeti, №5, 4.02.1999

(10) "Mäşvärät" bülleteninin sentyabr 2000-ci il 7(31) sayında, säh. 21

(11) Çox täässüf ki, keçmiş SSRİ-nin tähsillä bağlı dövlät standartları uzun müddät keçmäsinä baxmayaraq qüvvädädir. Yeni standartların yaradılması prosesi çox zäif gedir.