"Säräncamımızda olan yeganä särvätimiz papağımızın altında idi. Yaponiyanın dirçälişi beyinlärimizdän necä istifadä etmäyimizdän vä färasätimizdän asılı idi."

K. Kobayasi "Yaponiya - än çätin därk olunan ölkä"

Coğrafi mövqeyinä görä Yaponiya demäk olar ki, heç bir täbii ehtiyatlara malik deyildir. İkinci dünya müharibäsindän sonra Yaponiyanın bütün iqtisadiyyatı mähv edilmişdi. Heç bir maddi ehtiyatlara malik olmadan o, çox qısa müddätdä näinki öz iqtisadiyyatını bärpa etdi, häm dä dünyanın än çox inkişaf etmiş ölkäläri arasında iräli çıxdı. Yaponiyanın parodoksal iqtisadi inkişafının säbäblärini araşdıran müxtälif sahälär üzrä ixtisaslaşmış mütäxässislär bunun äsas säbäbini yapon xalqının dinamik intellektual säviyyäsindä görürlär.(1)

Elm vä texnologiyaların inkişafı tähsil sisteminin säviyyäsindän birbaşa asılıdır. Ümumiyyätlä, elm üçün näzärdä tutulan maliyyä väsaitlärinin bir hissäsi yüksäk ixtisaslı tähsilä yönäldilir. Yaponiyada bu mänada elmin inkişafı vä yeni texnologiyaların yaradılması üçün ayrılmış maliyyä väsaitinin ümumi häcmi digär inkişaf etmiş ölkälärdän üstündür. ABŞ-ın tanınmış ictimai-siyasi xadimi Cessi Cekson öz çıxışlarının birindä ABŞ-ın sänaye vä ticarät sahäsindä öz mövqelärini itirdiyini bildiräräk, bunun äsas säbäblärindän birini ABŞ-ın elmi-tädqiqat vä täcrübi-layihä işlärinä ayırdıqları väsaitlärin Yaponiyanın analoji işlär üçün ayırdığı väsaitlärdän däfälärlä az olmasında görür.

İkinci dünya müharibäsindän sonra Yaponiyanın iqtisadiyyatı tamamilä dağılmışdı. Ölkänin gäläcäyi tählükä altında idi. Ölkä qarşısında duran problemläri häll etmäk üçün yeni texnika vä texnologiyalar sahäsindä tähsil almaq üçün här il xaricä 50 "tähsil qrupu" göndärilirdi. Bu xätlä qısa müddät ärzindä 18000 yüksäk ixtisaslı mütäxässislär hazırlanıb, Yapon iqtisadiyyatının müxtälif sahälärinä cälb olundu.(2)

Öz xalqını "yeganä särvät" elan etmiş Yaponiya, xalqının intellektual säviyyäsini artırmaq üçün tähsil, elm, mädäniyyät sahälärinin inkişafına küllü miqdarda väsaitlär ayırır. Bütün bunlar Yaponiyanın yeni äsrdä dä öz mövqelärini saxlayacağına vä daha yüksäk näticälär äldä edäcäyinä äsas verir.

Azärbaycanın 21-ci äsrdä inkişaf etmiş ölkälär säviyyäsinä çıxması üçün onun ABŞ, Yaponiya vä digär inkişaf etmiş ölkälärin täcrübäsinä müraciät etmäsi lazımdır. İnkişaf etmiş ölkälärin iqtisadi inkişaflarının müsbät täcrübälärini Azärbaycanın daxili imkanlarını vä şäraiti näzärä alaraq tätbiq etmäk yeganä çıxış yolumuzdur. Bunun üçün Azärbaycanın bütün imkanları var - häm maddi särvätläri, häm dä intellektual insan ehtiyatları! Näzärä alaraq ki, gäläcäyin iqtisadiyyatı - yüksäk texnologiyalar iqtisadiyyatıdır, bu iqtisadiyyatı yaradacaq vä inkişaf etdiräcäk mütäxässislärin yetişdirilmäsi dövlätin än äsas iqtisadi siyasäti olmalıdır.

Hälä 50-ci illärdä, ABŞ-ı hökumätinin "ABŞ-ın istedadlar ehtiyatı" adlı strateji ähämiyyätli märuzäsindä deyilirdi: " ABŞ-ın müasir dövlät kimi inkişaf etmäsi .., onun iqtisadi inkişafı, härbi gücü vä s. äsasän millätin äl-qolla deyil, başla işläyän hissäsindän asılıdır."(3)

Azärbaycanda aparılması zäruri olan tähsil islahatı bu sosial institutu iqtisadiyyatının necä qurulmasından çox asılıdır. Mövcud qanunvericilik tähsilin iqtisadiyyatı ilä bağlı zäruri mäsäläläri kifayät qädär ähatä etmir. Azärbaycan Respublikasının "Tähsil Qanunu"nun cämi iki maddäsi (53, 54-cü maddälär) tähsil sisteminin iqtisadiyyatına aiddir. Bu maddälärin mäzmununda tähsil sisteminin iqtisadiyyatı ilä bağlı äsas qaydalar täässüf ki, tam ähatä olunmayıb. 53-cü maddänin ävvälindä yalnız tähsil müässisälärinin maliyyäläşdirilmäsinin äsas mänbäyi büdcä väsaiti olması elan olunsa da, büdcä väsaitinin tähsil müässisäsinin hansı iqtisadi mäsälälärinin hällinä yönäldiyi haqqında bir fikir yoxdur. Tähsilin maliyyäläşdirilmäsinin älavä mänbäläri haqqında müddäalar yalnız ali vä orta peşä mäktäblärinä şamil olunur. Digär tähsil müässisälärinin maliyyäläşdirilmä mänbäläri göstärilmäyib. Ümumiyyätlä "Tähsil Qanunu"nun 5-ci bölmäsi - "Tähsil sistemi müässisälärinin maliyyä- täsärrüfat fäaliyyäti vä maddi-texniki bazası", märkäzsizläşdirilmiş tähsil sistemininin täläblärinä uyğun gälmädiyi üçün bütünlüklä däyişdirilmälidir. Bundan başqa bu bölmäni "Tähsilin iqtisadiyyatı" (“Azärbaycan Respublikasının tähsil sahäsindä İslahat Proqramı”nda uyğun bölmänin adı) adlandırmaq daha doğru olardı.

Tähsilin iqtisadiyyatı Azärbaycan Respublikasının "Tähsil Qanunun"da vä Azärbaycan Respublikası Xalq Tähsili Nazirliyinin normativ sänädlärindä aşağıdakı qaydaların müäyyän olunmasını täläb edir.

1. Tähsil müässisäsinin illik büdcäsinin tärtib vä icra olunma qaydaları;
2. Tähsil müässisälärinin maliyyä-tässärüfat fäaliyyäti qaydaları;
3. Tähsil müässisälärindä tähsil alanların xärclärinin hesablanması vä ödänilmäsi qaydaları;
4. Tähsil müässisälärindä pedaqoji vä digär işçilärin ämäklärinin qiymätländirilmäsi qaydaları;
5. Tähsil müässisälärinä, tähsil iştirakçılarına, mühüm tähsil proqramlarına dövlät täräfindän müxtälif şärtli faizsiz kreditlärin(4)  ayrılması vä ssudaların verilmäsi qaydaları;
6. Tähsil sistemi iştirakçılarının sosial müdafiäsi sistemi;
7. Tähsil müässisälärinä mülkiyyät kimi verilmiş (dövlät vä ya bälädiyyä täräfindän) torpaq, bina, müxtälif tikililär, avadanlıqlar vä digär sosial, mädäni obyektlärin saxlanılması, istismarı, äldä olunması, icaräyä verilmäsi qaydaları;
8. Tähsil müässisälärinin icaräçi kimi fäaliyyät göstärmä qaydaları;
9. Tähsil müässisälärinin digär qeyri-tähsil institutları ilä iqtisadi ämäkdaşlıq qaydaları;
10. Tähsil müässisälärinin xarici ölkälärlä tähsil vä qeyri-tähsil, dövlät vä qeyri-dövlät subyektlärilä iqtisadi ämäkdaşlıq qaydaları;
11. Ödänişli tähsildä tähsil haqqının hesablanması, ödänmäsi vä s. qaydaları;
12. Ali vä orta peşä ixtisas tähsil müässisälärindä elmi-texniki araşdırmaların aparılması, yeni texnologiyaların yaradılması istiqamätindä maliyyäläşdirmä qaydaları (dövlät büdcäsindän vä qeyri-dövlät müässisäläri täräfindän);

Özäl tähsil müässisälärinin bu normativ sänädlärin bir çoxundan (1, 2, 3, 5, 9, 10, 11, 12) öz iqtisadiyyatlarını qurarkän istifadä etmäläri mäqsädäuyğun olardı.

Müäyyän olunmuş qaydaların hüquqi xarakter daşıması üçün "Tähsil Qanunu"nun uyğun maddälärindä däyişikliklär etmäk, ägär belä maddälär yoxdursa älavä etmäk mäqsädäuyğun olardı. Bundan başqa o qaydalar ki, dinamik xarakter daşıyır vä ya operativ müdaxilä täläb edir (zaman vä mäkan daxilindä) onları Azärbaycan Respublikasının Xalq Tähsili Nazirliyinin normativ sänädläri kimi täsdiq edib, därc etmäk lazımdır.

Bu qaydaların hazırlanması zamanı, märkäzsizläşdirilmiş tähsil sisteminin täläbläri näzärä alınmalıdır. Aşağıda bu qaydalarla bağlı zäruri hesab etdiyimiz müddäaları täklif edirik.

(1) Изотов А. Япония: концепция выхода в лидеры. 1991г.
Фишер Г. Еще раз о причинах “японского экономического чуда”.
Виленский А. ЧуйкоА. Япония: закономерность феномена. Ж-л ЭКО 3.92

(2) httр://www.bankreferatov.ru/jaрan_99.ziр

(3) "Образование в мире на пороге XXI века", Сборник научных трудов, Москва 1991, "Высшее образование на современном этапе: тенденции и проблемы" , И.Б. Марцинковский

(4) uzunmüddäli, qısamüddätli, mäqsädli, birdäfälik, qaytarılmayan vä s.