Bazar iqtisadiyyatına keçidlä älaqädar ölkä daxilindä tähsil sahäsindä dä özäl bölmänin ämälä gälmäsi prosesi gedir. Özäl bölmädä tähsilin säviyyäsi ilä bağlı eyni zamanda müsbät vä mänfi meyllär özünü göstärir. Bu isä tähsil qanunvericiliyindä idaräetmä mexanizmlärinin tänzimlänmäsi qaydalarının däqiq müäyyän olunmamasının näticäsidir. Belä ki, AR “Tähsil qanunu” qäbul olunarkän (1992-ci ildä) tähsilin özäl bölmäsi yox däräcäsindä idi vä ya täzäcä formalaşmağa başlamışdı. Qısa müddätdä müxtälif säviyyäli onlarla özäl tähsil ocağı yaradıldı. Özäl tähsil müässisälärinin (xüsusilä ali mäktäblärin) “yağışdan sonra göbäläk kimi artması” tähsilin keyfiyyätinin yüksälmäsinä xidmät etmädi. Mäqsädi häqiqi tähsil vermäk (Xäzär, Qärb Universitetläri kimi) olan özäl tähsil ocaqları ilä yanaşı, sırf kommersiya mäqsädi ilä açılmış “tähsil ocaqları” Azärbaycan tähsil sistemindä älavä problemlärin ämälä gälmäsinä säbäb oldu.

İnkişaf etmiş ölkälärdä özäl tähsil bölmäsi tähsil sisteminin önämli hissäsini täşkil etmäklä yanaşı, yeni tähsil texnologiyalarının yaradılması sahäsindä aparıcı rol oynayır. Bu ölkälärin siyasätindä “xalq tähsili” ilä yanaşı özäl tähsil bölmäsinin inkişaf etdirilmäsinä dä qayğı ilä yanaşırlar. Özäl tähsil müässisälärindä tähsilin säviyyäsi äsasän “xalq tähsili” müässisälärindän yuxarı olur. Bunun da äsas säbäblärindän biri yeni tähsil texnologiyalarının (idaräetmä, tälim-tärbiyä, informasiya täminatı sahälärindä vä b.) daha operativ tätbiq olunmasındadır.

Ölkämizdä mövcud özäl tähsil müässisälärinin äksäriyyätinin verdiyi tähsilin säviyyäsi dövlät tähsil müässisälärindän aşağıdır. Mülkiyyät formasından asılı olmayaraq bütün tähsil müässisälärinä (mäktäbäqädär tähsil müässisäsindän başlayaraq) lisenziyaların verilmäsi qaydaları müäyyän olunmalı, maddi-texniki tächizat, kadr potensialının aşağı häddini müäyyän edän dövlät standartları hazırlanmalıdır(3).

Özäl müässisälärin idaräetmä mexanizmläri haqqında AR “Tähsil qanunu”nun 38-ci maddäsindäki müddäalar özäl tähsil bölmäsindä idaräetmä mexanizmlärini tam ähatä etmir. Mäsälän, “bu müässisäsinin täsisçiläri tähsilin dövlät standartlarına müvafiq qurulmasına mäsuliyyät daşıyırlar...” müddäasında özäl tähsil müässisäsindäki standartların dövlät standartları ilä müqayisäsinin necä aparılması qaydaları haqqında bir söz deyilmir.

Qanunun 38-ci maddäsi “Qeyri-dövlät tälim-tärbiyä müässisälärinin idarä olunması” adlansa da mövzuyla bağlı konkret idaräetmä mexanizmläri haqqında heç bir müddäa yoxdur. Yalnız äldä olunan gälirin necä särf olunması haqqında tövsiyä xarakterli müddäalar var. Bu maddänin müddäalarını (bir neçä müddäanı istisna etmäklä) “Tähsil qanunu”nun 53-cü maddäsinä (“Tälim-tärbiyä müässisälärinin maliyyä-täsärrüfat fäaliyyäti”) älavä etmäk olar (ägär orada uyğun müddäa yoxdursa).

Bunları näzärä alaraq AR “Tähsil qanunu”nun 38-ci maddäsindä aşğıdakıların näzärä alınmasını mäqsädäuyğun hesab edirik.

Xalq Tähsili Nazirliyinin idaräetmä sahäsindä väzifä vä sälahiyyätläri AR “Tähsil qanunu”nun 31-ci maddäsindä müäyyän olunur.

Özäl tähsil müässisäsinin nizamnamä müddäalarının yerinä yetirilmäsinä näzarät edän, valideynlärin, yaşı 14-ä çatmış şagirdlärin vä täläbälärin iştirakı ilä keçirilmiş konfransda näzarät-täftiş komissiyası seçilir (bu komissiyanın tärkibinä täsisçilär vä ya onların nümayändäläri daxil ola bilmäz).

Özäl tähsil müässisäsi täsisçilärinin äsas väzifä vä sälahiyyätläri aşağıdakılardır:

1. dövlät vä vätändaşlar qarşısındakı bütün öhdäliklärini ödämäk şärti ilä tähsil müässisäsini bağlayır, istiqamätini däyişir;

2. özäl orta ixtisas, peşä ixtisas vä ali tähsil müässisälärindä ayrı-ayrı ixtisasları bağlayır vä ya yeni ixtisasları açır;

3. özäl mäktäbäqädär, ibtidai vä orta tähsil müässisälärindä qeyri-äsas maraq, fänn (ixtisas) sinifläri açır vä bağlayır;

4. pedaqoji kadrları işä götürür, dövlät standartlarına cavab vermäyänläri işdän azad edir;

5. tähsil müässisäsinin rähbärini, onun müavinlärini täyin edir;

6. pedaqoji işçilärin ämäk haqqı miqdarını (ämäk müqaviläsi äsasında) müäyyän edir;

7. tähsil müässisäsindä tälim-tärbiyä işlärinin, sosial müdafiä vä maddi-texniki bazanın säviyyäsini yüksältmäk üçün müxtälif täyinatlı fondlar täşkil edir;

8. pedaqoji işçilärin säviyyäsini müäyyän etmäk üçün onların attestasiyasını täşkil edir (Xalq Tähsili Nazirliyindä uyğun attestasiya komissiyasına vä ya attestasiya aparmaq lisenziyası olan här hansı bir müässisäyä müraciät etmäklä);

9. tähsil müässisäsindä tälim-tärbiyä işlärinin dövlät standartlarından aşağı olmamasına näzarät etmäk äsas väzifälärdän biridir vä bununla älaqädar dövlät qarşısında mäs‘uliyyät daşıyır;

10. tähsilin dünya standartları säviyyäsinä qaldırmaq mäqsädilä tädris üçün näzärdä tutulmuş yeni texnika vä texnologiyaların alınmasını, tätbiqini tämin edir;

11. tähsil müässisäsinin balansında olan äsas väsaitlärin dövlät standartlarına cavab vermäsi üçün tädbirlär planını hazırlayır vä yerinä yetirir;

12. tähsil müässisäsinin qeyri-pedaqoji işçilärini täyin edir vä onların ämäk haqqı miqdarını müäyyänläşdirir;

13. tähsil müässisäsinin maraqlarını dövlätin müxtälif qurumları qarşısında müdafiä edir.

Özäl tähsil müässisäläri näzarät-täftiş şurasının äsas väzifä vä sälahiyyätläri:

1. tähsil müässisäsi pedaqoji işçilärinin, şagirdlärin (täläbälärin) tähsil müässisäsi nizamnamäsinä riayät edib-etmämäsini yoxlamaq, problemi häll etmäk üçün tähsil müässisäsinin rähbärliyi vä ya täsisçilär qarşısında väsatät qaldırmaq;

2. şagird-täläbälär, valideynlär täräfindän verilmiş şikayät ärizälärini yoxlamaq, öz sälahiyyätläri çärçiväsindä häll etmäk;

3. tähsil müässisäsinin rähbärinin tähsil müässisäsi nizamnamäsinä riayät edib-etmämäsini yoxlamaq, problemi häll etmäk üçün täsisçilär qarşısında väsatät qaldırmaq;

4. täsisçilärin tähsil müässisäsi nizamnamäsinä riayät edib-etmämälärini yoxlamaq, problemin hälli mümkün olmasa tähsil müässisäsiin konfransını çağırmaq vä ya Xalq Tähsili Nazirliyinin uyğun qurumuna müraciät etmäk;

Özäl tähsil müässisäsinin täsisçiläri täräfindän täyin olunmuş özäl tähsil müässisäsi rähbärinin sälahiyyät vä väzifäläri äsasän aşağıdakılardan ibarätdir:

1. tälim-tärbiyä prosesini planlaşdırır, onun häyata keçirilmäsinä näzarät edir;

2. tälim-tärbiyä proqramlarının dövlät standartlarına cavab vermäsinä näzarät edir vä bununla bağlı täsisçilär qarşısında mäsuliyyät daşıyır;

4. tähsil müässisäsindä tähsilin säviyyäsinin yüksäldilmäsinä özäl tähsil müässisäsinin täsisçiläri qarşısında birbaşa cavabdehdir;