Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araşdıran müstäqil Web sähifä

13.10.01 20:36:47

81

Giriş  İslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazın  Referatlar  

Tähsil sisteminin idaräedilmäsi bağlı mövcud qanunvericiliklä käskin şäkildä märkäzläşdirilmişdir. Qeyd etdiyimiz kimi, belä idaräetmä mexanizmläri ilä tähsildä islahatların aparılması, demäk olar ki, qeyri-mümkündür(1). Çünki, ümumiyyätlä, yüksäk säviyyäli idaräetmänin äsas hissäsi olan özünüidaräetmä mexanizmläri mövcud qanunvericilikdä näzärdä tutulmayıb. AR “Tähsil qanunu”nun 34 vä 35-ci maddälärindä idaräetmä orqanlarına özünüidarä sälahiyyätlärinin heç biri verilmäyib, onlar yalnız “sämäräli” täkliflär vasitäsilä idaräetmädä iştirak edä bilär.

Täklif etdiyimiz märkäzsizläşdirilmiş tähsil sistemindä özünüidarä mexanizmi kimi dövlät bölmäsini idarä edän ikinci äsas subyekt olaraq müässisänin tähsil şurası näzärdä tutulur(2). Tähsil şurasını tähsilin keyfiyyät göstäricisinin yuxarı qaldırılmasında marağı olan vä övladlarının daha yüksäk tähsil almasını istäyän valideynlärin iştirakı ilä keçirilmiş konfrans seçir vä bu zaman aşağıdakı äsas müddäaların näzärä alınması mäqsädäuyğun olardı.

2.4. Dövlät tähsil müässisälärinin özünüidarä subyektläri

Dövlät tähsil müässisälärindä özünüidarä subyektläri aşağıdakılardır:

  • tähsil müässisäsinin konfransı;
  • tähsil müässisäsinin tähsil şurası;
  • tähsil müässisäsinin näzarät-täftiş komissiyası.
  • dövlät tähsil müässisäsinin rähbäri.

A) Tähsil müässisäsinin konfransı

Dövlät tähsil müässisälärinin (xüsusi tähsil müässisälärindän başqa) ali orqanı müässisänin konfransıdır.

Dövlät tähsil müässisälärini, o cümlädän mäktäbäqädär, ümumtähsil, peşä-ixtisas, orta-peşä ixtisas, ali peşä-ixtisas müässisälärini idarä etmäk üçün (tälim-tärbiyänin, tädrisin keyfiyyätinin qaldırılmasının, tähsil müässisäsinin iqtisadi, maddi-texniki ehtiyaclarını tämin etmäk mäqsädi ilä) müässisädä pedaqoji işçilärin, valideynlärin (vä ya onları äväz edänlärin), 14 yaşı tamam olmuş yuxarı sinif şagirdlärinin, täläbälärin iştirakı ilä keçirilän konfransda bir il müddätinä:

  • tähsil şurası, näzarät-täftiş komissiyası, tähsil şurasının sädri seçilir;
  • tähsil müässisäsinin rähbäri seçilir, onun väzifä vä sälahiyyätläri, ämäk haqqı minimumu müäyyän edilir.

Bu zaman aşağıdakı şärtlärä ämäl olunması mäqsädäuyğun olardı:

  • tähsil şurası valideynlärin, yuxarı sinif şagirdlärinin, täläbälärin, pedaqoji işçilärin nümayändälärindän täşkil olunur;
  • näzarät-täftiş komissiyası valideynlärin, yuxarı sinif şagirdlärinin, täläbälärin nümayändälärindän täşkil olunur;
  • tähsil müässisäsinin rähbäri tähsil şurasına 1 säslä daxil olur vä tähsil şurasının sädri väzifäsinä seçilä bilmäz;
  • dövlät tähsil müässisälärinin tähsil şurasının, tähsil şurası sädrinin, näzarät-täftiş komissiyasının, tähsil müässisäsi rähbärinin fäaliyyäti, onların väzifä vä sälahiyyätläri Konfransın qäbul etdiyi nizamnamä äsasında nizamlanır;
  • konfransın qäbul etdiyi tähsil müässisäsi nizamnamäsinin ayrı-ayrı müddäaları mövcud qanunla ziddiyyät täşkil etmämälidir. Ägär här hansı müddäa ilä bağlı ziddiyyät ämälä gälärsä AR “Tähsil qanunu”nun müddäaları üstün hesab olunur;
  • tähsil müässisäsi nizamnamäsi Xalq Tähsili Nazirliyindä qeydiyyatdan keçändän sonra hüquqi qüvväyä minir vä bu nizamnamä äsasında yaradılmış tähsil şurası vä näzarät-täftiş komissiyası legitim sayılır.

B) Tähsil şurası

Dövlät müässisäläri tähsil şuralarının äsas väzifä vä sälahiyyätläri aşağıdakılardır:

1. tähsil müässisäsinin konfransını çağırmaq vä tähsil müässisäsi ilä bağlı öz sälahiyyätläri çärçiväsindä olmayan mäsälälär baräsindä, o cümlädän tähsil müässisäsinin rähbärinin, şura üzvlärinin väzifädän azad edilmäsi haqqında väsatät qaldırır;

2. müsabiqä yolu ilä pedaqoji kadrları işä götürür, dövlät standartlarına cavab vermäyän pedaqoji işçiläri işdän azad edir;

3. tähsil müässisäsinin illik büdcäsini müäyyän edir vä bu büdcäyä daxil olacaq maliyyä väsaitlärinin mänbäyini vä miqdarını müäyyänläşdirir;

4. tähsil müässisäsinin maliyyä fondunu yaradır, gälir-çıxara näzarät edir, älavä maliyyä kanallarını müäyyän edir;

5. pedaqoji işçilärin mövcud ämäk haqqına älavälärin miqdarını “pedaqoji näticälär” äsasında müäyyän edir;

6. tähsil müässisäsindä tälim-tärbiyä işlärini birbaşa idarä edän müässisä rähbärinin ämäk haqqına älavänin miqdarını müäyyän edir;

7. tähsil müässisäsindä tälim-tärbiyä işlärinin, sosial müdafiänin vä maddi-texniki bazanın säviyyäsini yüksältmäk üçün müxtälif täyinatlı fondlar täşkil edir;

8. pedaqoji işçilärin säviyyäsini müäyyän etmäk üçün onların attestasiyasını täşkil edir (Xalq Tähsili Nazirliyindä uyğun attestasiya komissiyasına vä ya attestasiya aparmaq lisenziyası olan här hansı bir müässisäyä müraciät etmäklä);

9. tähsil müässisäsindä tälim-tärbiyä işlärinin dövlät standartlarından aşağı olmamasına näzarät edir;

10. tähsili dünya standartları säviyyäsinä qaldırmaq mäqsädilä tädris üçün näzärdä tutulmuş yeni texnika vä texnologiyaların alınmasını vä tätbiqini tämin edir;

11. tähsil müässisäsinin balansında olan äsas väsaitlärin dövlät standartlarına cavab vermäsi üçün tädbirlär planı hazırlayır vä yerinä yetirir;

12. pedaqoji işçilärin, şagird vä täläbälärin sosial müdafiäsi istiqamätindä öz imkanları daxilindä tädbirlär planı hazırlayır vä yerinä yetirir;

13. tähsil müässisäsinin qeyri-pedaqoji işçilärini täyin edir vä onların ämäk haqqı miqdarını müäyyänläşdirir;

14. tähsil müässisäsinin maraqlarını dövlätin müxtälif qurumları qarşısında müdafiä edir;

15. maliyyä imkanlarından asılı olaraq, tähsil müässisäsi konfransının qärarı ilä tähsil şurasının icra aparatını yaradır, daimi vä ya müväqqäti işlärlä bağlı ämäk müqaviläläri bağlayır.

S) Näzarät-täftiş şurası

Dövlät müässisäläri näzarät-täftiş şurasının äsas väzifä vä sälahiyyätläri:

1. tähsil şurasının, tähsil müässisäsi rähbärinin tähsil müässisäsinin nizamnamäsinä riayät edib-etmämäsini yoxlayır, qarşıya çıxan problemlärin hälli mümkün olmasa tähsil müässisäsinin konfransını çağırır;

2. tähsil müässisäsi pedaqoji işçilärinin, şagirdlärin (täläbälärin) tähsil müässisäsi nizamnamäsinä riayät edib-etmämäsini yoxlayır vä älaqädar problemi häll etmäk üçün tähsil müässisäsinin rähbärliyi vä ya tähsil şurası qarşısında väsatät qaldırır;

3. tähsil müässisäsi işçilärinin, şagird vä täläbälärin, valideynlärin verdiyi şikayät ärizälärini yoxlayır vä onları öz sälahiyyätläri çärçiväsindä häll edir;

4. tähsil müässisäsi fondlarının gälir-çıxarına näzarät edir.

D) Dövlät tähsil müässisäsinin rähbäri

Tähsil müässisäsi konfransının seçdiyi dövlät tähsil müässisäsi rähbärinin sälahiyyät vä väzifäläri äsasän aşağıdakı müddäalardan ibarätdir:

1. tälim-tärbiyä prosesini planlaşdırır, onun häyata keçirilmäsinä näzarät edir;

2. tälim-tärbiyä proqramlarının dövlät standartlarına cavab vermäsinä näzarät edir;

3. aşağıdakı mäsälälärlä bağlı tähsil şurası qarşısında väsatät qaldırır:

  • pedaqoji işçilärin attestasiyası;
  • pedaqoji işçilärin yenidän hazırlanması;
  • pedaqoji işçilärin ämäk haqqının “pedaqoji näticälär” äsasında müäyyän olunması;
  • pedaqoji işçilärin, şagird vä täläbälärin sosial müdafiäsi;
  • pedaqoji işçilärin, şagird vä täläbälärin mükafatlandırılması;
  • äsas väsaitlärin, texniki-tälim väsaitlärinin bärpası, alınması, balansdan silinmäsi;
  • pedaqoji işçinin, şagird vä ya täläbänin tähsil müässisäsindän azad edilmäsi.

4. tähsil müässisäsindä tähsilin säviyyäsinin yüksäldilmäsinä konfrans qarşısında birbaşa cavabdehlik daşıyır;

5. tähsil müässisäsinin daxili nizam-intizamının täşkil olunmasına birbaşa näzarät edir;

6. öz müavinlärini (tädris vä tärbiyä üzrä) täyin vä azad edir.


(1)- Hal –hazırda tähsildä aparılan islahatlar kosmetik xarakter daşıyır. Qäbul olunmuş islahat proqramında näzärdä tutulan fundamental islahatların aparılması üçün kifayät qädär obyektiv vä subyektiv maneälär var.

(2) - İnkişaf etmiş ölkälärin täcrübäsi göstärir ki, här hansı bir sistemin idaräolunması işinä bu sistemin sämäräli işlämäsindä marağı olan subyektlär cälb olunmalıdır.