Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araşdıran müstäqil Web sähifä

28.10.01 21:36:57

2628

Giriş  İslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazın  Referatlar  

2.3. Tähsilin idarä edilmäsi sistemi ilä bağlı qanunvericilikdä aparılması zäruri olan islahatlar proqramının äsas müddäaları

Qeyd etdiyimiz kimi, tähsil sistemindä köklü islahatlar yalnız idaretmä sistemindä uyğun islahatların aparılmasından birbaşa asılıdır.

Mülkiyyät formasından vä spesifik xüsusiyyätlärindän asılı olaraq tähsil sistemini formal olaraq 3 bölmäyä ayırmaq olar:

1. Dövlätin näzaräti altında olan ümumi dövlät tähsil bölmäsi;

2. Tähsillä mäşğul olan özäl qeyri-hökumät qurumlarının näzaräti altında olan ümumi özäl tähsil bölmäsi;

3. Müdafiä Nazirliyinä, Milli Tählükäsizlik Nazirliyinä, Daxili İşlär Nazirliyinä, Sosial Müdafiä Nazirliyinä, Sähiyyä Nazirliyinä birbaşa tabe olan tähsil müässisälärini ähatä edän xüsusi tähsil bölmäsi.

Tähsil sistemini idarä edänlär onun sämäräli inkişafında daha çox marağı olan subyektlär olmalıdır. Tähsilin başlıca subyektläri dövlät bölmäsindä Xalq Tähsili Nazirliyi vä valideynlärin birbaşa iştirakı ilä yaradılmış Müässisänin Tähsil Şurası, özäl bölmädä isä Xalq Tähsili Nazirliyi vä täsisçilär olmalıdır.

Märkäzsizläşdirilmiş tähsil sistemindä här üç bölmäni idarä edän subyektlär vä onların sälahiyyät vä väzifäläri tähsil qanununda tam müäyyän olunmalıdır vä islahatların birinci pilläsi "AR tähsil qanunu"nun III bölmäsindä ("Tähsil sisteminin idarä olunması") uyğun däyişikliklärin aparılması ilä başlamalıdır. Märkäzsizläşdirilmiş tähsil sisteminin täläbläri äsasında aşağıdakı müddäaların äsas olaraq qäbul edilmäsi vä qanunda öz äksini tapması zäruri görünür.

2.3.1. Tähsili idarä edän subyektlär

Mövcud qanunun 29-cu maddäsi tähsil sistemindä real mövcud bölmälärin xüsusiyyätlärini näzärä almamaqla yanaşı, faktiki bir-birinä tabe olan dövlät qurumlarını: AR hökumätini, Xalq Tähsili Nazirliyini vä yerli tähsil orqanlarını tähsil sistemini idarä edän başlıca subyekt elan edir vä tähsil sisteminin idarä olunması işindä böyük çätinliklär yaranmasına säbäb olur, tähsil sistemindä aparılan vä ya gäläcäkdä aparılması zäruri olan islahatlar üçün böyük hüquqi maneäyä çevrilir. İnkişaf etmiş ölkälärin tähsil sistemlärindä tähsil müässisäläri aparıcı rol oynadığı halda, ölkämizdä tähsil müässisälärinin rolu näzäräçarpacaq däräcädän xeyli uzaqdır. Bunun äsas säbäblärindän biri real tähsillä mäşğul olan tähsil müässisäsinin idaräetmä subyekti kimi qäbul olunmamasıdır. Märkäzsizläşdirilmiş tähsil sisteminin müxtälif bölmälärindä tähsili idarä edän subyektlär, onların väzifä vä sälahiyyätläri daha däqiq müäyyän olunmalıdır. Mähz buna görä mövcud qanunun 29-cu maddäsindä aşağıdakı müddäaların näzärä alınmasını mäqsädäuyğun sayırıq:

1. Tähsili idarä etmäk üçün dövlät vä ictimai özünüidarä orqanları sistemi yaradılır. Hämin orqanlar tähsil qanunvericiliyinin müäyyänläşdirdiyi sälahiyyätlär çärçiväsindä fäaliyyät göstärir vä qanunla qadağan olunmamış qaydada täşäbbüskarlıq fäaliyyäti göstärir. Tähsilin idarä olunması tähsil qanunu, müvafiq qanunvericilik aktları, äsasnamälär vä tähsil müässisälärinin nizamnamäläri ilä tänzimlänir.

2. Azärbaycan Respublikası Xalq Tähsili Nazirliyi vä Tähsil Şuraları dövlät tähsil bölmäsindä tähsil sistemini idarä edän başlıca subyektlärdir.

3. Azärbaycan Respublikası Xalq Tähsili Nazirliyi vä özäl tähsil müässisälärinin täsisçiläri özäl tähsil bölmäsindä tähsil sistemini idarä edän başlıca subyektlärdir.

4. Bir neçä nazirliyin vä dini birliyin (Müdafiä Nazirliyi, Daxili İşlär Nazirliyi, Ädliyyä Nazirliyi, Sosial Müdafiä Nazirliyi, Sähiyyä Nazirliyi, Xalq Tähsili Nazirliyi, Qafqaz Müsälmanlarının Ruhani İdaräsi) idaräsi altında olan xüsusi tähsil müässisälärinin idaräolunma mexanizmläri onlar arasında razılaşdırılmış xüsusi normativ hüquqi sänädlär äsasında aparılır.

5. Dövlät tähsil müässisäsinin äsas idaräetmä orqanı Tähsil Şurasıdır. Tähsil Şurasının razılığı ilä müässisänin idarä olunmasında yerli dövlät orqanları, mülkiyyät formasından asılı olmayaraq iqtisadi qurumlar, elmi-pedaqoji kollektivlär, peşä yaradıcılıq ittifaqları, cämiyyätlär, ictimai-siyasi qurumlar vä ictimaiyyät iştirak edir.

6. Xalq Tähsili Nazirliyi tähsil sistemindä dövlätin tähsillä bağlı siyasätini häyata keçirän, tähsil qanunlarını icra edän başlıca orqandır. Tähsilin idarä olunması ilä bağlı Xalq Tähsili Nazirliyi ilä dövlät tähsil Müässisälärinin Tähsil Şuraları vä özäl tähsil müässisälärinin täsisçiläri arasındakı sälahiyyät vä väzifälär bölgüsü tähsil qanunu ilä müäyyänläşdirilir. Tähsilin idarä olunması tähsil qanunu, müvafiq qanunvericilik aktları, tähsil orqanlarının äsasnamäläri äsasında häyata keçirilir.

2.3.2. Xalq Tähsili Nazirliyi

"Azärbaycan Respublikası tähsil qanunu"nun 30-cu maddäsinin läğv olunaraq tähsil sahäsindä Nazirlär Kabinetinä verilmiş väzifä vä sälahiyyätlärin Xalq Tähsili Nazirliyinä verilmäsi daha düzgün olardı. Çünki Xalq Tähsili Nazirliyi dövlätin Nazirlär Kabineti qarşısında qoyduğu väzifäläri tamamilä yerinä yetirä biläcäyi halda, bu väzifälärin täkrarän Nazirlär Kabinetinin üzärinä qoyulması lüzumsuzdur. Nazirlär Kabinetinin väzifä vä sälahiyyätläri öz qurumuna daxil olan Tähsil Nazirliyinin fäaliyyätinä näzarät funksiyaları ilä mähdudlaşmalıdır.

Tähsil sistemindä dövläti tämsil edän Xalq Tähsili Nazirliyi ilä bağlı mövcud qanunun 31-ci maddäsinin aşağıdakı redaksiyada verilmäsi mäqsädäuyğun olardı:

Xalq Tähsili Nazirliyi äsas dövlät qurumlarının (Milli Mäclis, Nazirlär Kabineti) müäyyän etdiyi tähsil siyasätini icra edän äsas orqan olub:

1. tähsil sahäsindä vahid dövlät siyasätinin hazırlanmasında iştirak edir vä onun häyata keçirilmäsini tämin edir;

2. mülkiyyät formasından asılı olmayaraq bütün tähsil müässisälärindä (özäl vä xüsusi tähsil müässisäläri daxil olmaqla) tähsil qanunvericiliyinin icrasına näzarät edir;

3. dövlät, özäl vä xüsusi tähsil bölmälärinin müxtälif subyekt vä obyektläri üçün dövlät standartlarının yaradılmasında iştirak edir vä müäyyän olunmuş dövlät standartlarına riayät edilmäsinä näzarät edir;

4. tähsil sistemi üçün mälumat xidmätini, o sıradan,

  • "Vätändaşların tähsil säviyyäsi" mälumat bankının yaradılmasını, aktuallaşdırılmasını (1);
  • "Tähsil müässisälärinin pasportu" mälumat bankının yaradılmasını, aktuallaşdırılmasını;
  • tähsil sistemi ilä bağlı Azärbaycandan statistik mälumatların(2) toplanması, tählili vä tähsil sisteminin müxtälif sahälärindä müsbät vä ya mänfi inkişaf meyllärinin müäyyän edilmäsi vasitäsilä idaräolunma mexanizmlärindä bu mälumatların näzärä alınmasını;
  • dünyada mövcud tähsil sistemläri (problemläri, inkişaf prespektivläri, täcrübäläri, tähsil standartları vä s.) haqqında mälumatların toplanması, tählili vä bu sahädä äldä olunan müsbät näticälärin Azärbaycanın tähsil sisteminä tätbiqi ilä bağlı täkliflärin hazırlanmasını;
  • tähsil müässisälärinin idarä olunması ilä bağlı tövsiyä xarakterli nümunävi äsasnamälärin, elmi-metodiki väsaitlärin, tädris proqramlarının, därsliklärin hazırlanması, ekspertizası, näşri (kağızda vä ya elektron vasitälärdä) vä yayımının täşkilini;
  • tähsil sisteminin aktual mäsälälärini özündä äks etdirän qäzet vä därgilärin hazırlanması vä näşrini (kağızda vä ya elektron vasitälärdä);
  • nazirliyin vä ona birbaşa tabe olan qurumların, müässisälärin fäaliyyätinin işıqlandırılmasının şäffaflığını tämin etmäyi gerçäkläşdirir;

5. tähsil qanunvericiliyindä mövcud tähsil qanunu, hüquqi-normativ aktların qäbulu, däyişdirilmäsi, läğvi ilä älaqädar dövlätin uyğun qurumları qarşısında väsatät qaldırır;

6. Azärbaycan Respublikasında tähsilin inkişafı ilä bağlı proqramları müsabiqä yolu ilä hazırlayır;

7. tähsil müässisälärinin täftişini apararaq;

  • tädris binalarının,
  • texniki vasitälärin miqdar vä keyfiyyätinin,
  • tädris proqramlarının,
  • metodik väsait vä därsliklärin

dövlät standartlarına uyğunlaşdırılmasına näzarät edir;

8. öz tärkibindä yaratdığı attestasiya komissiyası vasitäsilä dövlät standartları äsasında tähsil müässisäläri kadrlarının attestasiyasını aparırır, täläbä vä şagirdlärin tälim-tärbiyä säviyyälärini müäyyänläşdirir;

9. kadrların ixtisaslarının artırılması vä yenidän hazırlanması işini täşkil etmäk üçün tähsil müässisälärini yaradır vä läğv edir;

10. kadrların ixtisaslarının artırılması vä yenidän hazırlanması täşkil edir;

11. tähsil sistemindä mövcud problemläri tädqiq etmäk, yeni tähsil texnologiyalarını yaratmaq, tätbiq etmäk mäqsädi ilä öz näzdindä "Tähsil Problemläri" elmi-tädqiqat institutunu yaradır;

12. dövlät büdcäsindä tähsilä ayrılmış väsaitlärin müäyyän olunmuş normativlär äsasında tähsil müässisäsinin hesabına köçürülmäsinä näzarät edir;

13. Xalq Tähsili Nazirliyinä tabe olan yerli tähsil orqanlarını yaradır (rayon xalq tähsili şöbälärini), äsasnamälär äsasında onların väzifä vä sälahiyyätlärini müäyyän edir;

14. bütün tähsil bölmälärindä mövcud tähsil müässisälärinin nizamnamälärinin qeydiyyata alınması, lisenziyalaşdırılması, attestasiyası, akkreditasiyası qaydalarını müäyyän edir;

15. normativlär äsasında mülkiyyät formasından asılı olmayaraq tähsil müässisälärini qeydiyyata alır, lisenziya verir vä dövlät tähsil qanunvericiliyini pozan müässisälärin lisenziyasını geri alır;

16. tähsil müässisäläri maliyyä fondlarının işlärinä näzarät edir;

17. Nazirlär Kabinetinin täläb vä täklifläri äsasında fänlärin, dövlät ähämiyyätli ixtisasların siyahısını müäyyän edir, yeni fänn vä ixtisasları bu siyahıya älavä edir vä ya ondan çıxarır;

18. tähsilin maliyyäläşdirilmäsi üçün milli gälirdän pay ayrılması, tähsillä bağlı respublika büdcäsinin, tähsilin inkişafı fondlarının formalaşdırılması barädä täkliflär verir;

19. aşağıdakılar üzrä dövlät normativlärinin müäyyän edilmäsi üçün täkliflär hazırlayır:

  • tähsil müässisälärinin maliyyäşdirilmäsi;
  • pedaqoji işçilärin ämäk haqqı vä täläbälärin täqaüd minimumları;
  • pedaqoji işçilärä, täläbä vä şagirdlärä verilän güzäşt vä imtiyazlar;
  • pedaqoji işçilärin, täläbälärin vä şagirdlärin sosial müdafiäsinin norma vä qaydaları;
  • tähsil sistemi işçiläri, täläbä vä şagirdlär üçün fäxri adlar vä mükafatların müäyyän olunması, täqdimi ilä älaqädar väsatät qaldırır;

20. sosial institutların täläb vä täklifläri äsasında yeni kadrlara olan ehtiyacın kämiyyät vä keyfiyyät ölçülärini näzärä alaraq, peşä-ixtisas, orta peşä-ixtisas, ali peşä-ixtisas dövlät tähsil müässisälärindäki täläbälärin limitini müäyyän edir;

21. tähsil müässisälärinin özünümaliyyäläşdirmäsini tämin etmäk üçün onların sahibkarlıqla mäşğul olacağı fäaliyyät sahälärini müäyyän edir.


(1) - "Vätändaşların tähsil säviyyäsi" mälumat bankı vasitäsilä idaräetmä mäsälälärindä än çätin, indiyä qädär häll olunmamış bu problemläri häll etmäk olar:

  • kadrların seçilmäsi, yerläşdirilmäsi, attestasiyası;
  • pedaqoji näticälär äsasında ämäyin qiymätländirilmäsi;
  • tähsil müässisälärindä tälim-tärbiyä işlärinin real väziyyätinin müäyyän olunması vä s.

(2) - Tähsil müässisälärinin maliyyä väziyyäti, kadr täminatı, tähsilin keyfiyyät vä kämiyyät ölçüläri vä s.