2.2. Tähsil qanunu vä digär normativ hüquqi sänädlärdä idaräetmä mexanizmläri haqqında

Azärbaycan Respublikasının “Tähsil qanunu”nun 3-cü bölmäsi (“Tähsil sisteminin idarä olunması”) tamamilä idaräetmä mäsälälärinä häsr olunub. Qanunun bu bölmäsi 17 maddädän (29-cu maddädän 45-ci maddäyä kimi) ibarätdir. Bu maddälärin tählili onu göstärir ki, tähsilin idarä olunmasında, sälahiyyät vä väzifälärin bölünmäsindä qeyri-müäyyänliklär mövcuddur. Tähsilin idarä olunmasında sälahiyyät vä väzifälär däqiq müäyyän olunmayıb. Mäsälän, 30-cu maddädä (Azärbaycan Respublikasının Nazirlär Kabineti) vä 31-ci maddädä (Azärbaycan Respublikası Xalq Tähsili Nazirliyi) eyni sälahiyyät vä väzifälär här iki quruma verilib (1) . Bu bölmänin ayrı-ayrı maddäläri arasındakı ziddiyyätlär tähsil sistemindä bäzi vacib mäsälälärin hälli üçün älavä problemlär yaradır.

1999-cu ildä qäbul olunmuş “Azärbaycan Respublikasının tähsil sahäsindä İslahat Proqramı”nda islahatların 1-ci märhäläsindä (1999-cu ilin sonuna qädär) görüläcäk äsas işlärdän biri kimi “Tähsil sisteminin idarä olunmasında sälahiyyätlärin bölüşdürülmäsi, idaräetmänin demokratikläşdirilmäsi mexanizmini yaratmaq” mäqsädi qeyd olunur. Bu mäqsädi yerinä yetirmäk üçün tädbirin äsas strategiyası kimi “6.1. Tälim vä tärbiyä prosesinin dinamikliyini vä çevikliyini tämin edän yeni idaräetmä modelinin yaradılması ilä bağlı täkliflärin hazırlanması” märhäläsinin mäntiqi davamı yoxdur. Yäni bu täkliflär normativ-hüquqi akt, sänäd formasını almazsa digär yeni idaräetmä mexanizmlärinin yaradılması, tätbiqi, tänzimlänmäsi, näzaräti haqqında danışmaq yersiz olar. Mähz yeni idaräetmä modeli (sälahiyyät vä väzifäläri bölüşdürülmüş) tähsilin idaräetmä sisteminin özülünü täşkil edir. Digär idaräetmä mexanizmläri, o cümlädän:

• dövlät attestasiya vä akkreditasiya sistemi;
• tähsil müässisälärinin ekspertizası sistemi;
• tähsil sisteminin kadrlarla komplektläşdirilmäsi sistemi;
• kadrların attestasiya sistemi;
• kadrların ixtisasının artırılması vä yenidän hazırlanması sistemi vä digär idaräetmä mexanizmläri bu modelä äsasän müäyyänläşmälidir.

Müasir täläblärä cavab verän tähsil sisteminin idaräolunması modelinin hüquqi bazasının vä icra mexanizminin yaradılması, tähsil sahäsindäki islahatların birinci pilläsi olmalıdır. Tähsil sistemindäki islahatlar bu pilläni keçändän sonra tähsil sisteminin digär sahälärindä:

• tähsil sisteminin strukturunda;
• tähsilin mäzmununda;
• kadr täminatında;
• informasiya, tädris vä elmi-metodiki täminatında;
• maddi-texniki bazasında (1) islahatların aparılması strategiyasından danışmaq olar.

KeçmiSSRİ-dän miras qalmış tähsilin märkäzläşdirilmiş idaräetmä mexanizmläri vasitäsilä müasir täläblärä cavab verän tähsil texnoloyalarını tätbiq etmäk qeyri-mümkündür. Mövcud idaräetmä mexanizmlärindä kosmetik däyişikliklär aparmaqla tähsil sistemindä zäruri islahatların aparılması mümkün deyil. Bunun üçün tähsil sisteminin köklü färqli yeni idaräetmä modelinin yaradılması lazımdır.

Hal-hazırda tähsilin idarä olunmasına aşağıdakı dövlät qurumları vä ictimai özünüidarä (12) orqanları cälb olunublar:

• Azärbaycan Respublikasının Nazirlär Kabineti;
• Azärbaycan Respublikası Xalq Tähsili Nazirliyi;
• Yerli tähsil orqanları (tähsil şöbäläri);
• Yerli dövlät idaräetmä orqanları;
• İctimai özünüidaräetmä orqanları (tälim-tärbiyä müässisälärinin ümumi yığıncaqları vä şurası; tähsil işçilärinin rayon, şähär konfransları vä şuraları; tähsil işçilärinin respublika qurultayı vä Azärbaycan Respublikasının Tähsil Şurası).

Tähsil sisteminin operativ vä optimal idaräetmä mexanizmlärini hal - hazırda mövcud idaräetmä subyektläri vasitäsilä idarä etmäk mümkün deyil. Belä ki, tähsil qanunun 3-cü bölmäsindäki maddälärdä täsbit edilmiş idaräetmä sistemi keçmiş SSRİ-nin uyğun tähsil sisteminin idaräetmä qurumundan bir o qädär dä färqlänmir. Mäsälän, 1992-ci ildä qäbul olunmuş AR-nın “Tähsil qanunu”nun 37-ci maddäsinä görä, nizamnamäsi qeydiyyatdan keçmiş tähsil müässisäläri hüquqi şäxsdir. 1993-94-cü illärdä Azärbaycan Respublikasının äksär ümumtähsil mäktäblärinin nizamnamäläri (3) qeydiyyatdan keçändän sonra hüquqi şäxs statusunu alsa da real idaräetmä mäsälälälärindä formal müstäqilliyä malik olmuşlar. Tähsil müässisäsinin äsas idaräetmä funksiyalarının böyük bir qismi rayon tähsil şöbälärindä, Xalq Tähsili Nazirliyindä cämlänmişdir. 8 il müddätindä tähsil sistemindä köklü heç bir däyişiklik baş vermämiş, mäktäblär rayon tähsil şöbälärinin, onlar da öz növbäsindä Tähsil Nazirliyinin idaräetmä qurumunun bir hissäsi olmuşdur. 1998-ci ildä äsaslı tämir vä yeni inventarların alınmasına ayrılmış büdcä väsaitinin (500 mln. manat) yalnız 50-60%-i xärclänmişdir. Mähz buna görä 1999-cu ildä äsaslı tämir vä inventarların alınmasına ayrılmış büdcä väsaiti azaldılaraq 400 mln. manat täşkil etmişdir (4). Dövlät tähsil müässisälärinin äsaslı tämirä böyük ehtiyacı olduğu bir vaxtda belä faktların olması bir daha tähsil sisteminin idaräetmä mexanizmlärinin yarıtmazlığına dälalät edir.

Tähsil qanununun 35-ci maddäsindä (“Tälim-tärbiyä müässisälärinin özünüidaräsi”) tähsil müässisälärinä verilmiş sälahiyyätlär onlar täräfindän “könüllü” şäkildä istifadä edilmäyib, rayon tähsil şöbäsinä vä Tähsil Nazirliyinä verilib. Mäsälän, ümumtähsil mäktäbläri kadrlarının idaräetmä sahäsindäki sälahiyyätläri yox däräcäsindädir. Mäktäblärin pedaqoji kadrları vä müdiriyyäti “yuxarıdan” täyin olunur, däyişdirilir, işdän azad edilir. Azärbaycan Xalq Tähsil Nazirliyi - 300 min işçisi olan, büdcä hesabına “yaşayan” bürokratik qurumdur (5) . Tähsil islahatları ilä bağlı olaraq digär bürokratik qurumlardan (Nazirlär Kabineti, yerli icra hakimiyyäti vä b.) tähsil sahäsindäki sälahiyyätlärin (maliyyäläşdirmä, tämir-tikinti, maddi-texniki täminat vä s.) alınıb Tähsil Nazirliyinä verilmäsi, Azärbaycan tähsil sisteminin ätalät ämsalının artmasına säbäb olacaq.

15 iyun 1999-cu il AR-nın prezidentinin “Azärbaycan Respublikasının tähsil sahäsindä İslahat Proqramını” täsdiqläyän säräncamı tähsil sistemindä köklü islahatların aparılacağına inam yaradır.

Azärbaycanın maksimum märkäzsizläşdirilmiş tähsil sisteminä keçmäsi üçün zäruri normativ hüquqi-aktları vä sänädläri qäbul etmäk, onların icra mexanizmlärini yaratmaq, tänzimlämäk vä näzarätini täşkil etmäk lazımdır. Mähz bu addımlar atılandan sonra tähsil müässisälärini “azadlığa” buraxmaq olar. Tähsil sistemindä islahatlar proqramında müsbät addım kimi “... ali peşä ixtisas tähsili müässisälärinä märhälälärlä muxtariyyät verilmäsi mexanizmini yaratmaq” (6) müddäasını qäbul etmäk olar. Fikrimizcä, “Azärbaycan Respublikası fasiläsiz tähsil sistemi siyasäti yeridir. Dövlätin tähsil siyasäti aşağıdakı prinsiplärä äsaslanır: ... tähsilin dünya standartları säviyyäsindä olması “ (7) müddäasını näzärä alaraq belä muxtariyyätin bütün tähsil müässisälärinä şamil olunması mäqsädäuyğun olar.

Tähsil sistemindä aparılan islahatlarla bağlı yeni idaräetmä mexanizmlärini yaratmaq sahäsindä görülän işlärin KİV vasitäsilä geniş işıqlandırılmasına böyük ehtiyac var. Bu sahädä zäruri olan hüquqi akt vä sänädlärin, häräkät proqramlarının - bir sözlä, yeni tähsil sisteminin idaräedilmä modelinin son variantları müsabiqä yolu ilä müäyyän olunmalıdır.

(1) Tähsilin maliyyäläşdirilmäsi, tähsil müässisälärinin yaradılması, yenidän täşkili vä läğv edilmäsi vä s.

(1) “Azärbaycan Respublikasının tähsil sahäsindä islahat proqramı” sänädindäki tähsil sistemindäki sahälär bölgüsündän istifadä olunmuşdur.

(2) “Tähsil Qanunu”nun 34-cü maddäsindän mälum olur ki, bu özünüidarä orqanlarının yalnız täkliflär vermäk hüququ var.

(3) Bu nizamnamälär Xalq Tähsili Nazirliyi täräfindän hazırlanmış tipik nizamnamälär äsasında tärtib olunmuşdur. (14) “Azärbaycan müällimi” qäzeti, №5, 04.02.1999

(5) “Azärbaycan Respublikasının tähsil sahäsindä İslahat Proqramı”, 1-ci cädväl.

(6) “Azärbaycan Respublikasının tähsil sahäsindä İslahat Proqramı”, “2.5.1. Tähsil idaräetmä orqanları säviyyäsindä” bölmäsi.

(7) “Azärbaycan Respublikasının Tähsil qanunu”, 2-ci maddä