Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araşdıran müstäqil Web sähifä

28.10.01 21:33:53

1754

Giriş  İslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazın  Referatlar  

2.1. Dövlätin tähsil siyasätindä idaräetmä mexanizmläri haqqında

1992-ci ildä qäbul edilmiş “Azärbaycan Respublikasının Tähsil qanunu”nun ilk 2 maddäsindä faktiki dövlätin tähsil sahäsindä konsepsiyasının (dövlät siyasätinin) ümumi müddäaları sadalansa da, tähsil sisteminin idarä edilmäsi sahäsindä dövlätin aparacağı siyasätin istiqamäti müäyyän olunmur (1).

İnkişaf etmiş ölkälärin täcrübäsini näzärä alaraq, fikrimizcä, tähsil sistemindä idaräetmä mexanizmlärinä münasibätdä dövlät siyasäti aşağıdakıları ähatä etmälidir:

1. Tähsil sisteminä münasibät. Tähsil än üstün sahä, ölkänin sosial täsisatlarının gäläcäk inkişafının bünövräsi olduğundan, dövlätin daimi näzaräti altında olmalıdır. (Ümumi näzarät vä älaqäländirmä mexanizmlärinin yaradılması).

2. Tähsilin keyfiyyätinä münasibät. Tähsilin keyfiyyät göstäriciläri dünya standartlarından aşağı olmamalıdır. Buna uyğun olaraq dövlät standartları yaradılır. Dövlät mülkiyyät formasından asılı olmayaraq bütün tähsil müässisälärinin tälim-tärbiyä säviyyäsinin dövlät standartlarından aşağı olmamasına näzarät etmälidir. (Dövlät standartlarının müäyyän edilmäsi vä tähsil müässisälärinin attestasiya mexanizmlärinin yaradılması).

3. Tähsilin idarä olunmasına münasibät. Tähsil sistemi “humanitar istehsalçı” olub, maksimum märkäzsizläşdirilmiş idaräetmä mexanizmlärinä malik olmalıdır. Tähsil müässisälärinin hüquqi şäxs kimi fäaliyyät göstärmäsi üçün real şärait yaradılmalıdır. (Tähsil sisteminin müxtälif pilläläri üçün özünüidarä mexanizmlärinin yaradılması).

4. Tähsil sistemindä kadrlara münasibät. Ölkäni yaxın gäläcäkdä idarä edäcäk mütäxässisläri yetişdirmäk väzifäsini yerinä yetirän kadrlar än yüksäk täläblär äsasında seçilmälidir. Müällimlärin ämäyinin qiymäti onların äldä etdiyi pedaqoji näticälär äsasında müäyyän olunmalıdır. “Pedaqoji näticälär äsasında ämäyin qiymätländirilmäsi” qaydalarının (2) yaradılması vä tätbiqi dövlät täräfindän nizamlanmalıdır. Pedaqoji kadrların seçimi zamanı heç bir güzäştä yol vermäk olmaz (3). Azärbaycan Respublikasının pedaqoji kadrlarına olan real täläbatı müäyyän olunmalıdır. Tähsil sistemindäki pedaqoji kadrların ifrat sıxlığı tähsilin ekstensiv inkişafının näticäsi olmaqla yanaşı, tähsil böhranın äsas säbäblärindän biri olmuşdur. (“Pedaqoji näticälär äsasında ämäyin qiymätländirilmäsi” mexanizmlärinin yaradılması).

5. Tähsilin iqtisadiyyatına münasibät. Dövlät tähsil müässisälärinin maksimum özünümaliyyäläşdirmä mexanizmlärini yaratmaqda maraqlıdır. Här bir tähsil müässisäsinin müxtälif mänbälärdän maliyyäläşdirilän fondu (4) olmalıdır. Dövlät uyğun qanunvericilik aktlarının, sänädlärinin yaradılması vä onların icrasına näzarät mexanizmläri (5) vasitäsilä tähsildä özünümaliyyäläşdirmä sisteminin yaradılmasına şärait yaratmalıdır. (“Tähsil müässisälärinin birbaşa maliyyäläşdirmäsimexanizmlärinin yaradılması).


(1) Bu qanun qanunyaradıcılıq qaydalarına ämäl olunmadan qäbul olunub. Belä ki, tähsil konsepsiyası olmadan, birbaşa tähsil qanunu hazırlanaraq, qäbul edilib.

(2) “Pedaqoji näticälärä görä ämäyin qiymätländirilmäsi” mexanizmini yaratmaq üçün mäktäbä “humanitar istehsal” müässisäsi, müällimä “humanitar istehsalçı”, şagirdä “humanitar mähsul” kimi baxmaq lazımdır. Bülletenimizin növbäti saylarında bu haqda daha geniş mälumat veriläcäkdir.
(3) Son vaxtlar müällimlärin vä ali mäktäbä daxil olmaq istäyän abituriyentlärin müäyyän hissäsinä (qaçqın, şähid ailäsi vä s. statusları olan) attestasiya vä ya qäbul imtahanları zamanı güzäştlärin edilmäsi qätiyyän düzgün deyil.

(4) ABŞ-da ümumtähsil mäktäbinin büdcäsinin 50%-i hämin rayonda yaşayan ähalidän yığılan vergidän, 40%-i bälädiyyä büdcäsindän, yalnız 10%-i federal büdcädän (märkäzläşdirilmiş) täşkil olunur.
“Образование в современном мире: состояние и тенденции развития”, М., 1986.

(5) Vergi, gömrük, maliyyä, sosial müdafiä vä digär sahälärdä.