2. Tähsil sisteminin idaräetmä mexanizmläri

Dünyanın müxtälif ölkälärinin tähsil sistemlärindä apar dıqları lokal vä ya qlobal islahatların näticäläri dövlätin yaratdığı idaräetmä mexanizmlärinin sämäräliliyi ilä birbaşa älaqälidir. 80-ci illärin ävvällärindä aparılmış täqribi hesablamalara görä, här 15 ildän bir yeni texniki sistemlär sinfi yaranır, bu sistemläri yaratmaq üçün lazım olan informasiya toplusu isä här 8 ildän bir ikiqat artır(1) . Dövlätin bütün sosial täsisatları üzvi şäkildä bir-birlärinä bağlıdır vä texnologiyaların belä sürätlä däyişmäsi bu texnologiyalardan birbaşa vä dolayı yolla istifadä edän sosial täsisatların funksiyaları ilä yanaşı, onların idaräetmä mexanizmlärini dä operativ şäkildä däyişmäyi täläb edir. Qeyd etdiyimiz kimi, tähsil täsisatı dövlätin digär sosial täsisatlarının fäaliyyätinä birbaşa täsir etdiyi üçün tähsil sistemi üçün operativ vä optimal (2) idaräetmä mexanizmlärini yaratmaq dövlätin än vacib väzifälärindän biridir. İnkişaf etmiş ölkälärdä tähsil sisteminin idaräetmä mexanizmlärinin däyişmä süräti kifayät qädär yüksäkdir. Bir çox ölkälärin tähsil täsisatlarındakı böhran mähz idaräetmä mexanizmlärindä vaxtında, operativ şäkildä islahatların aparılmaması näticäsindä baş verir. İdaräetmä problemlärinin vaxtında häll edilmämäsi tähsil sisteminin “problemsiz” sahälärindä dä böhran väziyyätinin ämälä gälmäsinä säbäb olur.

Tähsil sisteminin märkäzläşdirilmiş vä märkäzsizläşdirilmiş idaräetmä mexanizmläri ümumi anlamlardır, onların särhädläri müäyyän olunmayıb. Tähsil sisteminin idaretmä mexanizmlärindän hansılarının dövlätin birbaşa näzaräti altında olması, hansıların aşağılara - tähsil müässisälärinä verilmäsi mäsäläsi tähsil konsepsiyasında vä tähsil qanununda müäyyän olunmalıdır. Bu cähätdän Avropa Birliyi ölkälärindä gedän proseslär diqqäti cälb edir: tähsil sisteminin inteqrasiyası ilä älaqäli olaraq idaräetmä mexanizmlärinin märkäzsizläşdirilmäsi ilä yanaşı (mäsälän, Fransada), märkäzläşdirilmäsi (mäsälän, Almaniyada vä İngiltärädä) prosesi gedir.

Avropa Birliyi ölkälärindä gedän konvergensiya (uyğunlaşdırma) prosesi näticäsindä tähsil sisteminin äsas prinsiplärinin müäyyän olunması, standartların hazırlanması, proqnozlaşdırma, qanunyaradıcılığı kimi qlobal väzifälär dövlätin märkäzi aparatı täräfindän häll olunsa da, digär idaräetmä mexanizmläri tamamilä bälädiyyälärä vä tädris müässisälärinä verilir (3) .

Avropada tähsil sisteminin idaräetmä mexanizmlärinin täkmilläşdirilmäsi, bir-birlärinä uyğunlaşdırılması prosesi gedän bir vaxtda Azärbaycanda Avropa tähsil sisteminin digär standartlarına (tähsilin färdiläşdirilmäsi, diferensiallaşdırılması, humanistläşdirilmäsi, demokratikläşdirilmäsi vä s.) cavab verän, ancaq ifrat däräcädä güclü märkäzläşdirilmiş tähsil sisteminin yaradılması mümkün deyil. Fikrimizcä, Azärbaycanda tähsil sisteminin märkäzläşdirilmäsi istiqamätindä atılan addımlar gäläcäkdä Azärbaycanın Avropaya inteqrasiyası ilä bağlı böyük problemlär yaradacaq. Azärbaycan müstäqillik äldä edändän sonra tähsil sistemindä zäruri, fundamental islahatların aparılmaması, qeyd etdiyimiz kimi, dövlätin märkäzläşdirilmiş qaydada tähsili idarä etmäk iqtidarında olmaması näticäsindä qarşımıza daha böyük problemlär çıxdı. Hal-hazırda tähsil sisteminin idaräetmä mexanizmlärinin tamamilä birbaşa dövlätin märkäzi aparatına (Nazirlär Kabineti vä Tähsil Nazirliyi) verilmäsi çox böyük büdcä väsaitlärinin cälb olunmasını täläb edir. İdaräetmänin güclü şäkildä märkäzläşdirilmäsi yalnız tähsil sahäsindä bürokratik aparatın süni şäkildä artmasına xidmät edäcäk, islahatların sürätini azaldacaq vä tähsil islahatlarının aparılması näticäsindä gözlänilän näticälär äldä edilmäyäcäk.

Älbättä, biz tähsil sistemindä düşünülmämiş märkäzsizläşdirilmiş idaräetmä mexanizmlärinin dä yaradılmasını istämirik. Çünki bu, öz növbäsindä ölkämizin tähsil sisteminä daha böyük fäsadlar gätirä bilär. Bunun üçün dövlätimizin digär sosial täsisatlarının başına gälän “hadisäläri” yada salmaq kifayätdir (4).

(1) “Автоматизация поискового конструирования: (Искуственный интеллект в машинном проектировании)”//Под ред. А.И.Половинкина, М., 1981.

(2) Dövlätin digär sosial institutlarının täläbläri äsasında tähsil sistemindä lokal vä qlobal islahatların aparılması zäruriliyindän bu islahatların aparılmasını tämin edän idaräetmä mexanizmlärindä dä operativ däyişikliklär etmäk lazımdır. Bu zaman ölkänin sosial täsisatlarının (iqtisadiyyat, elm, härb vä s.) real imkanları vä inkişaf perspektivläri näzärä alınaraq optimal idaräetmä mexanizmläri yaradılmalıdır.

(3) “Образование в мире на пороге XXI века”, М. 1991.

(4) Özälläşdirmä, özünümaliyyäläşdirmä vä digär märkäzsizläşdirilmiş idaräetmä formalarının (müvafiq normativ-hüquqi aktların vä sänädlärin olmaması, icra-näzarät mexanizmlärinin yaradılmaması näticäsindä) tätbiqi näticäsindä korrupsiya, kriminal faktların artması deklarativ qaydada qäbul olunmuş märkäzsizläşdirilmiş dövlät mexanizmlärinin zäifliyini üzä çıxartdı.