Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

28.10.01 21:34:19

119

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

1.2. Tähsilin “beynälmilälläþmäsi” (qloballaþma)

Avropada tähsilin “beynälmilälläþmäsi” prosesi gedir. Bu äsasän Avropa ölkälärinin inteqrasiyasý ilä älaqädar olub, täbii xarakter daþýyýr. 1949-cu ildä yaradýlmýþ Avropa Þurasýnýn äsas mäqsädi humanitar sahädä ämäkdaþlýðýn inkiþaf etdirilmäsinä yardým etmäkdir: tähsil sahäsindä beynälxalq konvensiyalarýn hazýrlanmasý, konfranslarýn, seminarlarýn, ekspertlärin yýðýncaqlarýnýn täþkili, tähsil vä mädäniyyätlä baðlý informatik materiallarýn yayýlmasý vä s. Avropa Þurasýna daxil olan ölkälärin tähsil sistemläri bir-birindän köklü surätdä färqlänir. Müxtälif Avropa ölkälärindä tähsil sistemlärindäki mövcud idaräetmä, maliyyäläþdirmä, proqram, därslik, metodika vä digär sahälärdä färqlär tädricän aradan qaldýrýlmaqdadýr. Bu ölkälärin inteqrasiyasý tähsil sistemlärinin dä inteqrasiyasýný täläb edir. Tähsil sahäsindä geri qalmýþ ölkälärä häm beynälxalq, häm dä þuranýn digär inkiþaf etmiþ ölkäläri müxtälif növ yardýmlar edirlär (mäsälän, Ýtaliyaya edilän maliyyä yardýmlarý). Tähsilin säviyyäsinin bütünlükdä qalxmasý vä eyniläþdirilmäsi Avropa Þurasý täþkilatý qarþýsýnda än äsas väzifälärdän biri kimi elan olunur.

Ýþçi qüvväsinin ölkälärarasý miqrasiyasý vä transmilli sänaye komplekslärinin yaradýlmasý peþä tähsili säviyyäsinin eyniläþdirilmäsini täläb edir. Avropa ölkälärindä peþä tähsili köklü surätdä bir-birindän färqlänir. Mäsälän, Fransanýn märkäzläþdirilmiþ tähsil sistemindä peþä tähsili müässisälärindä därs yükünün 30%-dän çoxunu ümumtähsil proqramlarý tutduduðu halda, Almaniyada peþä mäktäblärinin böyük qisminin özäl bölmäyä aid olmasý ilä baðlý olaraq, ümumtähsil proqramlarýna ayrýlan vaxt minimum täþkil edir.

Avropa ölkälärindä tähsilin inteqrasiyasýnýn qarþýsýný alan säbäblärdän biri dä “dil” problemidir. 19-cu äsrdä fransýz dili beynälxalq dil statusu daþýdýðý halda, indi ingilis dili birinci sýraya çýxmýþdýr. Avropa ölkälärinin bir çoxunda bir neçä dövlät dilinin olmasý(1) älavä problemlär ämälä gätirib. Bäzi ölkälärdä xarici dilläri icbari öyränmäk sahäsindä müäyyän addýmlar atýlýb. Mäsälän, Fransa hökumäti öz ärazisindä mövcud olan þirkätlärdän täläb edib ki, öz ämäk haqqý fondunun 1,2%-ni xarici dili öyränmäyä ayýrsýn.

Azärbaycan Avropa vä Asiya särhädlärindä yerläþmiþdir. Biz daha çox “avropalý” olmaða çalýþýrýq. Azärbaycanýn Avropa Þurasýna daxil olmasý ölkämizdä gedän tähsil islahatlarýnýn mähz avropa standartlarý çärçiväsindä aparýlmasýný täläb edir. Azärbaycanýn geostrateji väziyyäti, maddi särvätläri, intellektual insan ehtiyatlarýnýn vä s. olmasý bizim ölkämizi Avropa üçün “maraqlý” edir. Son illär ölkämizdä tähsil islahatlarýný aparmaq üçün dünya maliyyä institutlarý täräfindän ayrýlmýþ kreditlär vä qrantlar bunu bir daha sübut edir.

Lakin bununla yanaþý, onu da qeyd etmäliyik ki, tähsil dövlät siyasätinin äsas hissälärindän bir olub, daim diqqät märkäzindä olmalýdýr. Keçmiþ SSRÝ-dä tähsil sistemi kommunist ideologiyasý äsasýnda yaradýlýb vä bu ideologiyaya xidmät edirdi. Bu tähsil sistemindä milli vä regional maraqlar öz äksini tapmamýþdý. Bäþäriyyätin tähsil sahäsindä äldä etdiyi bir çox mütäräqqi ideyalar “burjua ideyasý” kimi damðalanýr vä mövcud tähsil sistemindä öz yerini tuta bilmir - “sinfi mübarizä” süzgäcindän keçmirdi. Keçmiþ SSRÝ-nin yalnýz ärazisi deyil, onun tähsil sistemi dä “dämir pärdälär” arxasýnda idi. Ýmperiyanýn daðýlmasý ilä älaqädar “kommunist tähsil sistemi” öz özüllärini itirmäyä baþladý vä Azärbaycana miras qalmýþ tähsil sistemi aþaðýdaký problemlärlä üzläþdi:

  • dövlät tähsil sistemini märkäzläþdirilmiþ qaydada idarä edä bilmädi;
  • tähsildä bärabärlik prinsipläri pozuldu;
  • keçmiþ iqtisadi älaqälärin daðýlmasý näticäsindä bir çox peþälär vä “elmlär” öz aktuallýðýný itirdi;
  • bazar iqtisadiyyatýna keçidlä älaqädar müasir texnologiyalarýn yaradýlmasý vä tätbiqi ilä älaqädar yeni tähsil proqramlarýnýn yaradýlmasý, tähsil sistemindä struktur däyiþikliklärin edilmäsi mümkün olmadý;
  • tähsil sisteminin 80-ci illärdän äsasý qoyulmuþ ekstensiv inkiþaf meylläri daha da gücländi(2);

Tähsil müässisälärinin maddi-texniki täminatý, pedaqoqlarýn sosial müdafiäsi dövlät täräfindän tam tämin edilmädi vä tähsil sisteminin inkiþaf etdirilmäsi üçün lazým olan yeni sosial-iqtisadi mexanizmlär yaradýlmadý vä s.

Azärbaycan tähsil sisteminin Avropa tähsil sisteminä inteqrasiyasý prosesi labüddür. Bununla yanaþý, keçmiþ sähvlärin täkrarý yolverilmäzdir. Yäni Azärbaycanda tähsil islahatlarý apararkän milli mänafelär näzärä alýnmalýdýr. Tälim mäsälälärindä (ayrý-ayrý fänlärin tädrisinin plan vä proqramlarýnda, yeni metodlarýn yaradýlmasýnda) Avropa ölkälärinin äldä etdiyi müsbät täcrübä müäyyän araþdýrmalardan sonra ölkä tähsil sisteminä tätbiq oluna bilär. Tähsilin tärbiyä mäsälälärindä milli özünüdärk vä dövlätçilik prinsipläri önä çäkilmälidir. Yüksäk vätändaþ mövqeli insanlarýn yetiþdirilmäsi tähsil sisteminin äsas väzifäsidir.

Dinin dövlätdän ayrýlmasý, “...tähsilin elmi-dünyävi xarakter daþýmasý”(3) vä digär bu kimi prinsiplärin häyata keçirilmäsi tähsildä ateist tärbiyäsinin äsas olduðunu xarakterizä edir. Bu prinsiplär orta äsr Avropasýnda formalaþmýþdýr. Belä ki, Avropada din inkiþafýn müäyyän märhäläsindä böyük bir maneäyä çevrildi. Xüsusilä tähsil sistemindä din amilinin olmasý onun inkiþafý üçün problemlär yaratdý. 200 il keçändän sonra dinsizläþdirmä siyasäti tähsildä vä ümumilikdä cämiyyätdä daha böyük problemlär - narkomaniya, äxlaqsýzlýq, oðurluq, qätl vä digär qeyri-humanist häräkätlärin ämälä gälmäsinin äsas säbäblärindän biri oldu. Ýndi bir çox ölkälärin ümumtähsil mäktäblärindä fakültätiv qaydada olsa da belä, dini humanizm ideyalarý täblið olunur. Müqäddäs kitablardaký yüksäk säviyyäli äxlaqi prinsiplärin olmasý onlarý bir çox tähsil ocaqlarýnýn diqqät märkäzinä çevirmiþdir.(4)

Biz bununla ümumtähsil mäktäblärindä här hansý dini ehkamlarýn tädrisini näzärdä tutmuruq. Bütün bunlarý demäkdä mäqsädimiz ondan ibarätdir ki, tähsil islahatlarýnýn äsas väzifälärindän biri olan tähsilin humanistläþdirilmäsi, þagird vä täläbälärdä yüksäk insani vä äxlaqi keyfiyyätlärin formalaþdýrýlmasý iþindä biz üzümüzü müqäddäs kitablarda olan daimi häqiqätlärä doðru çevirmäliyik. Tähsilin humanistläþdirilmäsi mäsäläläri ilä baðlý geniþ tädqiqat vä metodoloji väsaitlärä böyük ehtiyac var.


(1) - Ýrlandiyada irland vä ingilis dili, Lüksemburqda fransýz vä alman, Belçikada niderland vä fransýz, Ýsveçrädä alman, fransýz vä italyan dilläri.

(2) - Belä ki, ABÞ-da tähsil sahäsindä iþläyän bir mütäxässisä - 20 þagird/täläbä, Türkiyädä - 30 þagird/täläbä, Avropanýn bir çox ölkälärindä - 25 þagird/täläbä düþdüyü halda, Azärbaycanda 1 tähsil iþçisinä - 7 þagird/täläbä düþür.

(3) - Azärbaycan Respublikasýnýn “Tähsil qanunu”, 2-ci maddä

(4) - Ýnternet þäbäkäsi ilä yayýlmýþ “Amerikanýn dini landþaftý” elektron jurnalýnda ABÞ-ýn bir çox tanýnmýþ þäxsläri tähsil müässisälärindä tärbiyä mäsälälärindä dini humanizm ideyalarýndan istifadä etmäyi mäslähät görürlär. Bu istiqamätdä ABÞ prezidenti B.Klintonun çýxýþýnýn mätni daha çox diqqäti cälb edir.