1.2. Tähsilin “beynälmilälläşmäsi” (qloballaşma)

Avropada tähsilin “beynälmilälläşmäsi” prosesi gedir. Bu äsasän Avropa ölkälärinin inteqrasiyası ilä älaqädar olub, täbii xarakter daşıyır. 1949-cu ildä yaradılmış Avropa Şurasının äsas mäqsädi humanitar sahädä ämäkdaşlığın inkişaf etdirilmäsinä yardım etmäkdir: tähsil sahäsindä beynälxalq konvensiyaların hazırlanması, konfransların, seminarların, ekspertlärin yığıncaqlarının täşkili, tähsil vä mädäniyyätlä bağlı informatik materialların yayılması vä s. Avropa Şurasına daxil olan ölkälärin tähsil sistemläri bir-birindän köklü surätdä färqlänir. Müxtälif Avropa ölkälärindä tähsil sistemlärindäki mövcud idaräetmä, maliyyäläşdirmä, proqram, därslik, metodika vä digär sahälärdä färqlär tädricän aradan qaldırılmaqdadır. Bu ölkälärin inteqrasiyası tähsil sistemlärinin dä inteqrasiyasını täläb edir. Tähsil sahäsindä geri qalmış ölkälärä häm beynälxalq, häm dä şuranın digär inkişaf etmiş ölkäläri müxtälif növ yardımlar edirlär (mäsälän, İtaliyaya edilän maliyyä yardımları). Tähsilin säviyyäsinin bütünlükdä qalxması vä eyniläşdirilmäsi Avropa Şurası täşkilatı qarşısında än äsas väzifälärdän biri kimi elan olunur.

Lakin bununla yanaşı, onu da qeyd etmäliyik ki, tähsil dövlät siyasätinin äsas hissälärindän bir olub, daim diqqät märkäzindä olmalıdır. Keçmiş SSRİ-dä tähsil sistemi kommunist ideologiyası äsasında yaradılıb vä bu ideologiyaya xidmät edirdi. Bu tähsil sistemindä milli vä regional maraqlar öz äksini tapmamışdı. Bäşäriyyätin tähsil sahäsindä äldä etdiyi bir çox mütäräqqi ideyalar “burjua ideyası” kimi damğalanır vä mövcud tähsil sistemindä öz yerini tuta bilmir - “sinfi mübarizä” süzgäcindän keçmirdi. Keçmiş SSRİ-nin yalnız ärazisi deyil, onun tähsil sistemi dä “dämir pärdälär” arxasında idi. İmperiyanın dağılması ilä älaqädar “kommunist tähsil sistemi” öz özüllärini itirmäyä başladı vä Azärbaycana miras qalmış tähsil sistemi aşağıdakı problemlärlä üzläşdi:

• dövlät tähsil sistemini märkäzläşdirilmiş qaydada idarä edä bilmädi;
• tähsildä bärabärlik prinsipläri pozuldu;
• keçmiş iqtisadi älaqälärin dağılması näticäsindä bir çox peşälär vä “elmlär” öz aktuallığını itirdi;
• bazar iqtisadiyyatına keçidlä älaqädar müasir texnologiyaların yaradılması vä tätbiqi ilä älaqädar yeni tähsil proqramlarının yaradılması, tähsil sistemindä struktur däyişikliklärin edilmäsi mümkün olmadı;
• tähsil sisteminin 80-ci illärdän äsası qoyulmuş ekstensiv inkişaf meylläri daha da gücländi(2);

Dinin dövlätdän ayrılması, “...tähsilin elmi-dünyävi xarakter daşıması”(3) vä digär bu kimi prinsiplärin häyata keçirilmäsi tähsildä ateist tärbiyäsinin äsas olduğunu xarakterizä edir. Bu prinsiplär orta äsr Avropasında formalaşmışdır. Belä ki, Avropada din inkişafın müäyyän märhäläsindä böyük bir maneäyä çevrildi. Xüsusilä tähsil sistemindä din amilinin olması onun inkişafı üçün problemlär yaratdı. 200 il keçändän sonra dinsizläşdirmä siyasäti tähsildä vä ümumilikdä cämiyyätdä daha böyük problemlär - narkomaniya, äxlaqsızlıq, oğurluq, qätl vä digär qeyri-humanist häräkätlärin ämälä gälmäsinin äsas säbäblärindän biri oldu. İndi bir çox ölkälärin ümumtähsil mäktäblärindä fakültätiv qaydada olsa da belä, dini humanizm ideyaları täbliğ olunur. Müqäddäs kitablardakı yüksäk säviyyäli äxlaqi prinsiplärin olması onları bir çox tähsil ocaqlarının diqqät märkäzinä çevirmişdir.(4)

Biz bununla ümumtähsil mäktäblärindä här hansı dini ehkamların tädrisini näzärdä tutmuruq. Bütün bunları demäkdä mäqsädimiz ondan ibarätdir ki, tähsil islahatlarının äsas väzifälärindän biri olan tähsilin humanistläşdirilmäsi, şagird vä täläbälärdä yüksäk insani vä äxlaqi keyfiyyätlärin formalaşdırılması işindä biz üzümüzü müqäddäs kitablarda olan daimi häqiqätlärä doğru çevirmäliyik. Tähsilin humanistläşdirilmäsi mäsäläläri ilä bağlı geniş tädqiqat vä metodoloji väsaitlärä böyük ehtiyac var.

(1) - İrlandiyada irland vä ingilis dili, Lüksemburqda fransız vä alman, Belçikada niderland vä fransız, İsveçrädä alman, fransız vä italyan dilläri.

(2) - Belä ki, ABŞ-da tähsil sahäsindä işläyän bir mütäxässisä - 20 şagird/täläbä, Türkiyädä - 30 şagird/täläbä, Avropanın bir çox ölkälärindä - 25 şagird/täläbä düşdüyü halda, Azärbaycanda 1 tähsil işçisinä - 7 şagird/täläbä düşür.

(3) - Azärbaycan Respublikasının “Tähsil qanunu”, 2-ci maddä

(4) - İnternet şäbäkäsi ilä yayılmış “Amerikanın dini landşaftı” elektron jurnalında ABŞ-ın bir çox tanınmış şäxsläri tähsil müässisälärindä tärbiyä mäsälälärindä dini humanizm ideyalarından istifadä etmäyi mäslähät görürlär. Bu istiqamätdä ABŞ prezidenti B.Klintonun çıxışının mätni daha çox diqqäti cälb edir.