I. Tähsil sisteminin äsas problemläri

Müasir dünya ölkäläri, o cümlädän bütün inkişaf etmiş ölkälär tähsili, strateji üstün sahä elan edir vä ölkälärinin gäläcäk inkişafının tähsil sisteminin säviyyäsindän asılı olduğunu etiraf edir. Azärbaycan Respublikası müstäqillik äldä edändän sonra tähsil sistemindä islahatların aparılması zäruriyyäti ortaya çıxdı.

Sizä täqdim olunan bu mäqalädä dünyanın bir çox ölkälärindä gedän tähsil islahatları haqqında informatik mälumatlar verilmäklä yanaşı, tähsil sahäsindäki problemlärin obyektiv säbäbläri açıqlanır vä mövcud tähsil böhranının aradan qaldırılması üçün atılan zäruri addımlardan da danışılır.

Bizä elä gälir ki, bu mäqalädä açıqlanan müäyyän fikirlär ölkämizdä gedän tähsil islahatları ilä mäşğul olan dövlät vä qeyri-dövlät qurumları üçün maraqlı ola bilär.

Tähsil insanın häyat vä ämäk sahäsindä sistemläşdirilmiş bilik, bacarıq vä davranışları äldä  etmäsidir Här bir dövlätin gäläcäk inkişafı onun tähsil sistemindän mütänasib şäkildä asılı olub daimi diqqät täläb edir. Belä ki, bu gün mäktäblärimizdä (ibtidai, orta, peşä, ali peşä vä s.) tähsil alan şagird vä täläbälär sabah müxtälif sahälärin aparıcı mütäxässislärinä vä rähbärlärinä çevriläcäklär. Bu gün bu şagird vä täläbälärä verilän bilik, bacarıq vä davranışların real säviyyäsi, bir neçä onillikdän sonra ölkämizin ümumi säviyyäsinin göstäricisi olacaqdır.

Tähsil äsasän 2 hissädän - tälim vä tärbiyädän ibarätdir. Bunlar arasında nisbät konkret tarixi dövrlä, sosial institutların säviyyäsi ilä müäyyän olunmuşdur. Bäşäriyyätin yarandığı ilk dövrlärdän başlayaraq orta äsrlärin başlanğıcına qädär, tähsil tärbiyä xarakteri daşıyırdı. Orta äsrlärdän başlayaraq iqtisadiyyatın inkişafı, coğrafi käşflär, dövlätin qanun dayaqlarının inkişafı, elmi inkişaf, istehsalda yeni texnika vä texnologiyaların tätbiqi vä digär sosial institutların ämälä gälmäsi vä inkişafı tähsilin tälim qolunun inkişafına säbäb oldu. XIX äsrdän başalayaraq tähsildä mövcud texnokratik meyllär(1) tähsil sistemindä insan tärbiyäsi sahäsindä çox böyük problemlär yaratdı.

Azärbaycan müstäqillik äldä edändän sonra ölkädä tähsil sistemindä islahatlar aparılmasının zäruriliyi ortaya çıxdı. Tähsilin:

• keyfiyyätinin artırılması,
• beynälmilälläşdirilmäsi,
• idaräetmä mexanizmlärinin yaradılması,
• kadrların hazırlanması vä attestasiya mexanizmlärinin yaradılması,
• tähsil sahäsindä aparılacaq islahatların äsas istiqamätläri olub, täcili tädbirlärin görülmäsini täläb edir.