Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araždżran müstäqil Web sähifä

28.10.01 21:28:04

1517

Giriž  Żslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazżn  Referatlar  

I. Tähsil sisteminin äsas problemläri

Müasir dünya ölkäläri, o cümlädän bütün inkižaf etmiž ölkälär tähsili, strateji üstün sahä elan edir vä ölkälärinin gäläcäk inkižafżnżn tähsil sisteminin säviyyäsindän asżlż oldušunu etiraf edir. Azärbaycan Respublikasż müstäqillik äldä edändän sonra tähsil sistemindä islahatlarżn aparżlmasż zäruriyyäti ortaya ēżxdż.

Sizä täqdim olunan bu mäqalädä dünyanżn bir ēox ölkälärindä gedän tähsil islahatlarż haqqżnda informatik mälumatlar verilmäklä yanažż, tähsil sahäsindäki problemlärin obyektiv säbäbläri aēżqlanżr vä mövcud tähsil böhranżnżn aradan qaldżrżlmasż üēün atżlan zäruri addżmlardan da danżžżlżr.

Bizä elä gälir ki, bu mäqalädä aēżqlanan müäyyän fikirlär ölkämizdä gedän tähsil islahatlarż ilä mäžšul olan dövlät vä qeyri-dövlät qurumlarż üēün maraqlż ola bilär.

Tähsil insanżn häyat vä ämäk sahäsindä sistemläždirilmiž bilik, bacarżq vä davranżžlarż äldä  etmäsidir Här bir dövlätin gäläcäk inkižafż onun tähsil sistemindän mütänasib žäkildä asżlż olub daimi diqqät täläb edir. Belä ki, bu gün mäktäblärimizdä (ibtidai, orta, pežä, ali pežä vä s.) tähsil alan žagird vä täläbälär sabah müxtälif sahälärin aparżcż mütäxässislärinä vä rähbärlärinä ēevriläcäklär. Bu gün bu žagird vä täläbälärä verilän bilik, bacarżq vä davranżžlarżn real säviyyäsi, bir neēä onillikdän sonra ölkämizin ümumi säviyyäsinin göstäricisi olacaqdżr.

Tähsil äsasän 2 hissädän - tälim vä tärbiyädän ibarätdir. Bunlar arasżnda nisbät konkret tarixi dövrlä, sosial institutlarżn säviyyäsi ilä müäyyän olunmuždur. Bäžäriyyätin yarandżšż ilk dövrlärdän bažlayaraq orta äsrlärin bažlanšżcżna qädär, tähsil tärbiyä xarakteri dažżyżrdż. Orta äsrlärdän bažlayaraq iqtisadiyyatżn inkižafż, cošrafi käžflär, dövlätin qanun dayaqlarżnżn inkižafż, elmi inkižaf, istehsalda yeni texnika vä texnologiyalarżn tätbiqi vä digär sosial institutlarżn ämälä gälmäsi vä inkižafż tähsilin tälim qolunun inkižafżna säbäb oldu. XIX äsrdän bažalayaraq tähsildä mövcud texnokratik meyllär(1) tähsil sistemindä insan tärbiyäsi sahäsindä ēox böyük problemlär yaratdż.

Azärbaycan müstäqillik äldä edändän sonra ölkädä tähsil sistemindä islahatlar aparżlmasżnżn zäruriliyi ortaya ēżxdż. Tähsilin:

  • keyfiyyätinin artżrżlmasż,
  • beynälmilälläždirilmäsi,
  • idaräetmä mexanizmlärinin yaradżlmasż,
  • kadrlarżn hazżrlanmasż vä attestasiya mexanizmlärinin yaradżlmasż,
  • tähsil sahäsindä aparżlacaq islahatlarżn äsas istiqamätläri olub, täcili tädbirlärin görülmäsini täläb edir.