Azärbaycanda tähsilin väziyyätini araþdýran müstäqil Web sähifä

13.01.02 01:15:59

3863

Giriþ  Ýslahat  Azärbaycan   Dünya  Texnologiya  Mäqalälär  Müraciätlär  Bizä yazýn  Referatlar  

Därslik müälliflärinä kömäk

Bu bölmä Azärbaycanda näþr olumuþ kitablarda çap xätalarýný vä müällif sähvlärini, därslikdän istifadä edän müallim vä valideynlärin därsliklär haqqýnda arzu vä täkliflärini özündä cämläyäcäk. Bu bölmäni yaratmaqda mäqsädimiz därsliklärin növbäti näþri vaxtý sähvlärin täkrarlanmamasýna yol vermämäklä,  arzu vä täklifläri  näzärä almaqla müälliflärä vä Azärbaycan därsliklärinin keyfiyyät göstäricilärinin yüksälmäsinä xidmät etmäkdir. Azärbaycanýn bütün müällimlärinin bu bölmänin tärtib olunmasýnda fäal iþtirak etmäyä çaðýrýrýq.

Etibar Axundov


“Täbiätþünaslýq-3” , Müällif: Ä.M.Hüseynov, Maarif näþriyyatý, 2001, sähifä 12.

3-cü sinifin uyðun dövründä “Riyaziyyat” fänni üzrä uþaqlar yalnýz 100-ä qädär ädädlärlä tanýþ olduqlarý üçün, burada “Günäþ Yerdän täxminän 150 milyon km mäsafädädir. …Günäþin säthindä temperatur 60000C-yä, märkäzindä isä milyon däräcäyä çatýr” cümläläri fikrimizcä yersizdir. 3-cü sinif þagirdläri temperatur vahidläri ilä tanýþ olmadýqlarý üçün selsidän (C) danýþmaq olmaz.

11/12/2001


“Riyaziyyat-3” , Müälliflär: Z.Qaralov, Ä.Osmanlý, V.Mämmädov, "7 gün" näþriyyatý, 2000, sähifä 172.

Ävvälcä bu därsliyin müälliflärinä öz täþäkkürümüzü bildiririk. Bu därslik müasir täläblärä cavab verir. Vä müalliflärä yuxarý sinif riyaziyyat därsliklärindä belä yüksäk keyfiyyäti saxlamaqlarýný arzulayýrýq.

Bununla yanaþý müälliflärin bir neçä qeydi näzärä almasý fikrimizcä yaxþý olardý:

  1. Därslik yeni tähsil texnologiyalarý äsasýnda yazýldýðý üçün metodik väsaitä böyük ehtiyac var. Ýbtidai sinif müällimlärinin bu därslik äsasýnda riyaziyyat fännini tädris etmäkdä müäyyän metodoloji çätinliklär çäkirlär.
  2. Därsliyin sonunda olan test nümunäläri çätinliyi artýrýlmýþ çalýþmalarý ähatä edir. Fikrimizcä bu testlär aþaðý vä orta säviyyäli çalýþmalarý ähatä etmäsi daha yaxþý olardý. Çätinliyi artýrýlmýþ çalýþmalarý test þäkilindä vermäk fikrimizcä mäqsädäuyðun deyil. Çünki, belä çalýþmalarý änänävi test formatlarý ilä vermäk düzgün deyil.
  3. Här mövzunun sonunda änänävi çalýþmalarla yanaþý, hämin mövzunu ähatä edäcäk test çalýþmalarýnýn olmasý mäslähätäuyðun olardý.
  4. Testlärdä cavablarýn sayýnýn artýrýlmasýndan qorxmaq lazým deyil. 3 cavablý testlärdän 5 cavablýya keçmäk olar.

18/12/2001


“Ýnformatika vä Hesablama texnikasýnýn äsaslarý 10-11”, Müälliflär: R.Äliyev, T.Äliyev, M.Salahlý, “Maarif” näþriyyatý, 2001, säh. 35-38

Müälliflärin Azärbaycanlý alim Lütfi Zadänin “Qeyri-sälis mäntiq” näzäriyyäsini cämi 2 sähifädä 10-cu sinif þagirdinä öyrätmäk istäyi tragikomediya xarakteri daþýyýr. Mäþädi Ýbad demiþkän: “Män Tarixi-Nadiri yarýyaca oxumuþam, ancaq siz deyän sözdän bir þey anlamadým. Bu bisavadlar nä etsinlär

Eynþteynin “Nisbilik näzäriyyäsi” qädär müräkkäb olan belä bir mövzunun(hätta bir çox riyaziyyatçýlarýn çätinliklä därk etdikläri vä bir çox hallarda heç därk etmädiyi) orta mäktäb þagirdinä bu cür baþa salmaq cähdi bizim hörmätli alimlärimizä yaraþmaz.

 13/12/2002